Olen tarinan kertoja, on siis fiktiivisen tarina aika
5.2.2023
– 8
Aurinko nousee 8:54
Aurinko laskee16:09
Olet blogissa Runouden sävelin
Lämpimästi tervetuloa
5 helmikuuta. siis tänään… on Runebergin päivä.
Siitä erikoinen runoilija, että häntä arvostettiin hänen elinaikanaan.
Yleensähän kirjailijat ovat kuin Kivi, mutta ei hän…
kirjailijoita arvostetaan vasta heidän kuoltuaan.
Runeberg, Johan Ludvig
1804 – 1877
Runebergin lapsuudenkoti oli köyhä, mutta taustalla oli kuitenkin merkittävä sukupiiri
Runeberg lähetettiin kahdeksanvuotiaana setänsä luokse Ouluun kouluun.
Kansallisrunoilija.
Lyyrinen ja eeppinen runoilija.
Hän vietti syntymäpäiviään helmikuun 5 pv.
Isä näki Johanin ensi kerran tämän ollessa kolmivuotias. Johan oli esikoinen,
ja hänellä oli kolme sisarta ja veljet .
Runeberg sairasti lapsuudessaan risataudin, joten hän oppi kävelemään
vasta kolmi- tai nelivuotiaana.
Hän on kirjoittanut mm. Hirvenhiihtäjät ja Vänrikki Stoolin tarinat.
Hän oli lukenut.
Hänellä oli kahdeksan, 8, lasta.
Runebergin torttu lie tuttu myös.
Tunnettu sanonta lie ”puhhuu kuin Ruuneperi.”
Runebergin kuuluisin teos on Vänrikki Stoolin tarinat (1848 ja 1860) ,
jonka avausruno on Maamme laulu. Maamme laulusta lauletaan
yleensä ainoastaan ensimmäinen
ja viimeinen säkeistö, mutta itse runo on 11-säkeistöinen.
Pietarsaaresta on Runeberg.
Hänen ammattejaan oli mm.
Hän työskenteli kotiopettajana,
Roomalaisen kirjallisuuden dosentti Helsingin yliopistossa.
Opettajana Helsingfors lyceumissa latinan kielen lehtorina Porvoon lukiossa
Kreikan kielen lehtorina
rehtori
Toimittajana Helsingfors Morgonbladissa
Borgå Tidningin perustaja ja päätoimittaja
Vihittiin papiksi 1838.
Harrastus oli puolestaan metsästys
Kansallisrunoilija J. L. Runebergin laajaan tuotantoon
sisältyy mm. runoja ja runoelmia, novelleja, näytelmiä ja virsirunoutta.
Runeberg uudisti runouden Suomessa ja saavutti kansallisrunoilijan
aseman julkaistuaan runosikermän Fänrik Ståls sägner I 1848 ja II osa 1860
Runeberg halvaantui vuonna 1863 saatuaan
metsästysretkellä aivoverenvuodon.
Hän vietti loppuelämänsä pääasiassa vuodepotilaana.
Runebergin runoilijanolemus muodostui 1830-luvun aikana.
Sädehtivää Runebergin päivää kaikille
Jokos olette Runebergin tortut popsineet ?
Sokerina pohjalla kaunis runoni Musta joutsen ja runo menee näin, olkaas hyvä.
MUSTA JOUTSEN
musta joutsen
on yksiavioinen
kuun silta
tunnelmallinen ilta
rakkauden kangas
langat ja pirta
mustajoutsen
kuun sillalla
illalla
tarun mukaan
värin sai
variksilta
kiilapyrstökotkan
raadeltua joutsenen
varikset peittivät sen
höyheniinsä
kirkkaan kuun
pitkä heijastus
veden pinnassa
tunnelmallinen ilta
kuun silta
rakkauden kangas
langat ja pirta
joutsen musta
ja virta
tunnelmallinen ilta
saatavilta kuunsilta
ulottuvilta
rakkauden kangas
langat ja pirta
pitkä
siro
kaula
S-muoto
joutsen musta
ui pitkin kuunsiltaa
tunnelmallista iltaa
vesivirtaa
rakkauden langat
pujotettuna pitkin
pirtaa
yksiavioinen
kudottuna
rakkauden kangas
pitsi kuvioinen
hopeainen
puuvillainen
tällainen
oikeanlainen
yksiavioinen
Ihanaa, kun eksyit blogiini!
Lämpimästi tervetuloa niin uudet kuin vanhat lukijani.
Olen runoilijatar, uusin runoteokseni on kaunis kirja
Sädehtiviä lumihiutaleita, kimaltelevia jäitä.
Jos olet vanha lukijani, tiedätkin jo tämän.
Rakastan leipomista.
Ja thai sapuskaa.
Että, tietenkin matkustelua.
Olen myös kotihiiri. Viihdyn loistavasti kotosalla nojatuolissani.
Haaveilen kesästä,
tällä hetkellä on jäätävä pakkanen…
Huoleton, aurinkoinen kesä päivä, a vot.
Mansikkoineen.
Rakkaudella
Runoilijatar
Olen tarinan kertoja, on siis tarinan aika.
Tarinan henkilöt
– Kaarina
– Ilpo
Tarina on nimeltään
RAKENTAVA KESKUSTELU
Kaarina ja Ilpo ovat jatkaneet yhteistä taivaltaan vuosia,
kymmeniä vuosia ja Kaarina kaipaa rakentavia keskusteluja.
Mutta Ilpo on suomalainen mies, ei puhu eikä pussaa.
Heillä on vähän keskustelun aiheita, mistä voisi saada aikaan rakentavan keskustelun.
Usein he istuvat olohuoneessa, vain hiljaisuuden kietoutuessa tuuleen,
nokka läppärissä ja älypuhelimessa kiinni.
Ei, eivät he sentään viestittele toisilleen samassa huoneessa.
Rakentavat keskustelut puuttuvat.
Ei ihmisen tarvitse olla samaa mieltä,
joskus mielipide-erot juuri avaavat hurmaavat keskustelut.
Kaarina yrittää jälleen avata rakentavan keskustelun.
Hän käy lukupiirissä, missä kirjat avaavat hyvät keskustelut.
Mikä on suosikki kirjasi, Ilpo ?
En ehdi lukea, Ilpo vastaa.
Kaarina ei luovuta.
Suosikkiruokasi?
Tiedät sanomattakin, että jauhelihakastike perunoilla.
Lempi tv ohjelmasi….
Uutiset, Ilpo toteaa, lyhyesti, vain yhdellä sanalla.
Kaarina koettaa avata keskustelua.
Aito kohteliaisuus saa kenet tahansa hymyilemään,
tuumii Kaarina ja koettaa avata keskustelun paidasta. Kaunis paita.
Ilpo vain tuhahtaa.
Miten voit tänään?
Hyvin, Ilpo vastaa.
Keskustelu sisälsi vain yhden lauseen.
Ilpo vain selaa puhelintaan.
Puhutaan sitten koronasta. Eihän tänä päivänä mistään
muusta puhutakaan, Kaarina toteaa.
Kaikki pitäisi rokottaa, rokotuksesta kieltäytymisestä sakot, toteaa Kaarina.
Ilpo on hiljaa. Hänet on rokotettu, useasti.
Ilpo avaa television ja plärää kanavia. Uutiset alkavat, hän seuraa niitä.
Vihta vai vasta? Kysyy Kaarina keskustelun janoisena.
Ilpo seuraa uutisia tv stä ja on hiljaa.
Juusto vai kinkku päälle voileivässä?
Tiedäthän sinä, 30 avioliittovuoden jälkeen, että kinkku.
Jos voisit syödä illallista kenen tahansa elossa
olevan tai jo kuolleen henkilön kanssa, kenet valitsisit?
Kysyy Kaarina Ilpolta ja jatkaa, minä en lähtisi kenenkään kuolleen
henkilön kanssa illalliselle, mutta sinun kanssasi lähtisin.
Hiljaisuus… ja Kaarina odottaa vastausta.
Tästä aiheesta olisi varmasti mielenkiintoinen keskustelu avoinna,
jos vain Ilpo tarttuisi koukkuun… mutta mutta…
Keskustelua ei heru.
Keskustelu stoppaa, ennen kuin se alkaakaan.
Kaarina ja Ilpo ovat jatkaneet yhteistä taivaltaan vuosia,
kymmeniä vuosia ja Kaarina kaipaa rakentavia keskusteluja.
Mutta Ilpo on suomalainen mies, ei puhu eikä pussaa.
Sen pituinen se
Tarinan opetus oli seuraavanlainen:
Mielipide-erot eivät tuhoa keskustelua, joskus ne avaavat mitä parhaimmat keskustelut.