Olen tarinan kertoja. On siis fiktiivisen tarinan aika.

21.9.2023
+ 8
vettä satelee
Aurinko nousee 6:54
Aurinko laskee 19:28

Olet astunut blogiini

Runouden sävelin

Lämpimästi tervetuloa

Tukholma on kaunis kaupunki. 

Tämän päivän tarinassa vietetään trendikäs kaupunki loma. 

Merellisessä suurkaupungissa. Tukholmassa.

Runsaasti kahviloita, putiikkeja ja kulttuuria. Tarjoaa Tukholma.

Olen piipahtanut usein Tukholmassa. Yhdestä Euroopan kauneimmasta kaupungissa.

Jossa on – totta vie – paljon näkemistä, kokemista että tekemistä.

Piipahdin mm. viikinki museossa.

Viikinki museo on häikäisevä, suosittelen.

Kaunis kaupunki. On Tukholma.

Ja tarina alkaa. Se menee tällä kertaa näin. Olkaas hyvä.

Kirjoitustyyli on: fiktio.

Tarinan hahmo: Klaara, 43 vuotias, työelämässä menestyvä nainen. Hänellä on 

20 ja 19 vuotiaat lapset. Lapset ovat juuri muuttaneet pois kotoa. Lähtivät opiskelemaan.

 Lähihoitajaksi ja merkonomiksi toinen. ”Älä koskaan tee lapsia, se on niin raadollista, 

kun he muuttavat maailmalle.” On Klaara todennut itseään kymmenen vuotta 

nuoremmalle kollegalleen elämän ohjeenaan. Klaara on kiireinen työelämässään. 

Uusin projekti työllistää hänet toukokuuhun saakka. Kesäkuussa on vasta seuraava 

loma. Klaara vihaa lokakuuta. Hän rakastaa juhannusta, kukkaloistoa, luonnon 

ollessa vehreimmillään, vihreimmillään ja kauneimmillaan. Klaaralla ja Benjaminilla 

on rakkaus avioliitto. He avioituivat nuorina. Parikymppisinä. Tapasivat lukion

 vanhojen tansseissa.

Tarinan hahmo:Benjamin, 45 vuotias. Hän on firmassaan kiireinen. Kiinteistö alalta. 

Hän pukeutuu kravattiin. Hiuksensa on muotoon leikatut. Hän on hyvä isä. Mutta kokee,

 että nyt on omaa aikaa, kun linnut lensivät pesästä. Toinen lapsi lähti opiskelemaan 

lähihoitajaksi, toinen merkonomiksi. Lasten huoneesta hän teki työhuoneen ja 

toisesta vierashuoneen. Hän on kiireinen työ elämässään. Hän vihaa lokakuuta. 

On räntää ja pimeää. Benjamin on joulu ihminen. Tammikuu on parasta aikaa. 

On lumikinokset ja helmikuun jää helmet ovat sädehtivän kauniita. Hänellä on 

rakkaus avioliitto Klaaran kanssa. Harrastaa biljardia. Mihin käyttää 

vähäistä vapaa-aikaansa. Mitä työelämältä jää.

Olen tarinan kertoja… Ja tarina alkaa… 

se menee tällä kertaa näin… olkaas hyvä…

Ja tarina on nimeltään
MINILOMA TUKHOLMASSA

On lokakuu.

Räntää satelee.

Lokakuu vaatii aina jotain piristystä.

Vuoden ankeinta aikaa sään puolesta, siksi.

Minulla on kiireinen lokakuu töissä. 

Samoin aviomiehelläni. Joten lomaa oli vain 

pidennetty viikonloppu. Lokakuussa.

Suuntasimme Tukholmaan.

Piristystä syksyyn.

Laivalla nautimme merellisen buffetin. Ruokailimme pitkän kaavan mukaan.

Istahdimme valmiiseen pöytään, joka tarjosi unohtumattomista makuelämyksistä. 

Oli myös huomioitu meidän…  gluteenittomat… menussa.

Tämän jälkeen piipahdimme hytissä.

Kähersin kutrini ja laitoin juhla leningin ylleni kopisevine korkoineen.

Ja suuntasimme baarin kautta… yökerhoon.

Yökerhon esiintyjä ei ollut minulle tuttu. Monille muille oli tuttu.

Tangokuningattaria on liuta joten tangoprinsessat eivät ole jääneet mieleeni.

Musiikki makuni menee rapakon tuolle puolen. Amerikkaan ja rockiin.

Ilta vierähti ihan mukavasti.

Aikaisin aamulla olimme perillä Tukholmassa.

Jo kukon laulun aikaan.

Hotelli huoneemme saisimme puolen päivän aikaan.

Tukholma… pääkaupunki… Ruotsin… sijaitsee Itämeren rannalla. 

Tukholma on rakennettu 14 saarelle, joita yhdistää 56 siltaa. 

Kyllä kyllä… 56 siltaa.

Kaupungin edustalla avautuu noin 24 000 saarta käsittävä Tukholman saaristo.

Ihmisvilinää.

Poppoota on noin miljoona.

Vanhaan kaupunkiin suuntasimme aikaisin aamulla.

Melkein kaikki putiikit olivat kiinni.

Ja taxi… no taxi huiputti. Kuinkas muutenkaan. Ei ollut koko 

maksupäätettä taxissa. Käteisellä maksoin.

Koin helpompana nakata hänelle käteistä, kuin alkaa tappelemaan. Se siitä.

Ja ei taxi kuskit paljon kuseta. Parinkympin matka… maksaa neljäkymmentä euroa.

Vanha kaupunki kapeine kujineen on tunnelmallinen.

Kapeita, kivisiä, mutkittelevia katuja.

Helpoiten Tukholmassa liikkuu sähköpotkulaudalla.

No sähköpotkulaudalla, emme tällä kertaa liikkuneet.

Shoppailimme ikkuna ostoksia. Olihan aikainen aamu ja putiikit kiinni.

Kunnes eräs idyllinen, valtavan tunnelmallinen kahvila avasi ovensa jo kello kahdeksan.

Nautin cappuccinoa … voi sarven kera.

A´vot

Kahvilassa vierähti tunti ja jo yhdeksän maissa

 kaupat avasivat vanhassa kaupungissa ovensa.

Lankakaupan kautta … muotiputiikkiin ja hotellille puolen päivän aikaan.

Hotelli oli oikein viihtyisä. Tähtiä liuta.

Illalla lilluimme aviomieheni kanssa porealtaassa.

Ja suuntasimme oopperaan.

Musiikki makuni menee rapakon tuolle puolelle Amerikkaan, rockiin.

Aamiainen hotellissa oli häikäisevä.

Huoneen luovutus puolen päivän aikaan.

On viisi tuntia laivan lähtöön.

Suuntasimme ostoksille.

Tukholman hintataso on samankaltainen Suomen kanssa.

Lankarullan saa viidellä eurolla. Tarjouksessa kaksi kerää.

Kruunuhan Ruotsissa on.

Tukholmassa myytävät tuliaiset eivät ole eksoottisia.

Mutta vanhan kaupungin matkamuisto myymälä valikoimat ovat monipuoliset.

Loistavien shoppailumahdollisuuksien, mielenkiintoisten museoiden ja monipuolisen 

ravintolatarjonnan lisäksi Tukholmassa voi vaikkapa meloa kajakilla…

Kungsträdgårdenin ja Sergelin torin väliltä löytyy myös paikallisten 

suosima kauppakeskus Gallerian. Siellä piipahdimme.

En puhu sanaakaan ruotsia. Englannilla pärjäsi.

Meloimme kajakilla pari tuntia. Ja sitten olikin jo kiire laivaan.

Tukholma on turvallinen matkakohde.

Kaupungissa esiintyvät levottomuudet eivät yleensä näy matkailijan 

silmiin varsinkaan turistien suosimilla alueilla. 

Taskuvarkaita tosin on. No kukaan ei vienyt kännykkääni.

 Pidin siitä kynsin ja hampain kiinni.

Laivamatka oli suht edullinen.

Iltapäivällä suuntasimme laivaan.

Yökerhon esiintyjä ei ollut minulle tuttu. Monille muille oli tuttu.

Tangokuningattaria on liuta, joten tangoprinsessat eivät ole jääneet mieleeni.

Musiikki makuni menee rapakon tuolle puolen. Amerikkaan ja rockiin.

Ilta vierähti ihan mukavasti.

Ja saavuimme kukon laulun aikaan Helsinkiin.

Mukava irti otto arjesta… Ihana miniloma…

Se pituinen se.

Tarinan opetus oli:

Jaa elämäsi ihmisen kanssa, joka pitelee sateenvarjoa, elämän myrskyissä.

Tarinan Benjamin ei lähtenyt sateella karkuun, vaan jäi Klaaran luokse.

Ja he kietoutuivat rakkauteen ja kiintymykseen tämän johdosta. 

Ja elivät onnellisena elämänsä loppuun asti, sormukset kimallellen

 vasemmassa nimettömässä.

Suurenmoista, että olet blogissani Runouden sävelin.

– Runoilijatar

Lukemisiin