Olen tarinan kertoja, on siis tarinan aika
26.11.2025
+1
Aurinko nousee 9.00
Aurinko laskee 15.07
Hei sinne ruudun
toiselle puolelle
Olet astunut blogiini
Runouden sävelin
Lämpimästi tervetuloa
Alamme olla kulttuuri rikas maa. Suloinen tuhansien järvien Suomi. Ostamme maitopurkin Lidlistä Irakilaiselta myyjältä. Piipahdamme ruotsalaisella kampaajalla. Haemme kebabia turkkilaisesta ravintolasta. Ja bussikuskimme on kiinalainen. Thaimaalainen laittaa meille rakennekynnet.
Tämän inspiroimana. Tarinani neitokainen on todellinen kulttuuri mix lady.
Ja rakkaus. Se on tarinani teema. Tarinassa hääkellot soivat.
Ja sokerina pohjalla todella kaunis rakkausruno. Nimeltään Tähti.
Ja tarina alkaaa. Olen tarinan kertoja. Ja fiktiivinen tarina menee näin… Olkaas hyvä.
Kulttuuri mix lady Emilia
on tarina nimeltään.
Olipa kerran Emilia. Hän on parikymppinen, kulttuuri mix lady.
Opiskelee diakoniaa. Diakonia on kristillistä… sosiaalista auttamistyötä, joka auttaa ja tukee ihmisiä elämän eri tilanteissa. Se pitää sisällään… sekä avustamisen, kuten taloudellisen tuen tai keskusteluavun, että pyrkii vaikuttamaan auttamisen syihin ja edistämään ihmisten omatoimisuutta. Diakonia ei edellytä kuulumista kirkkoon, mutta on kristillistä työtä.
Emilian isoäiti on romani. Isä on kiinalainen. Äiti elänyt kuin supi suomalainen, valkoinen.
Emilialla on supi suomalaisen naisen sukunimi. Hän on Virtanen. Sukunimen hän vaihtoi. Että hän saa töitä diakonina. Hän rakastaa auttaa ihmisiä. Etenkin hän on elementissään, porautuessaan ihmisten ongelmien ytimiin. Hän ei olisi välttämättä saanut töitä isoäitinsä sukunimellä. Uskomatonta, mutta totta.
Ja mitä tulee hänen isäänsä. Hän ei ole koskaan käynyt Kiinassa. Itse asiassa hän ei tiedä Kiinasta muuta, kuin että… Kiinasta on kirjapainotaito. Ja tämänkin hän on nähnyt elokuvassa. Joten tiedon lähde ei ole niin valtava. Joka tapauksessa, kiinasta hän ei tiedä mitään. Ei ole koskaan käynytkään.
Emilialla on kauniit kissan silmät, ruskeat. Hän on kaunotar. Punattu suu. Ja vaaleaksi värjätyt kutrit laineilla.
Hän on isoäitinsä ja äitinsä kasvattama nuorukainen. Isoäiti asuu omakotitalon siivessä. Omassa huoneessaan. Yksiössään.
Hän on sisustanut huoneen valtavan kauniisti. Isoäidillä on sisustus silmää.
Heitä asuu kolme daamia saman katon alla. Kolme sukupolvea.
Emilia on parikymppinen. Emilian äiti 43. Ja isoäitikin on vielä nuori. 67.
Isoisoisoäitikin vielä elelee. Hän on jo pian yhdeksänkymppinen teräs muori.
Hänen äitinsä on yksinhuoltaja. Isä lähti tytön ollessa kolme vuotias, hakemaan kaupasta nuudeleita. Ja sille tielle jäi.
(Lisätiedot tarinaan: Emilian isoäidin kulttuuri ei puhu seurustelusta).
Hänelle on tullut ajankohtaiseksi avioliitto.
Emilia on tulisesti rakastunut.
Emilia avaa sanaisen arkkunsa, hyvän ystävättärensä tädille (ystävättären äidin siskolle). Täti on valkoinen.
– Onko seurustelu kumppanissa jotain vikaa, kun siitä ei puhuta, kysäisee täti.
– Ei.
– Jos suhde on salaisuus, sinun ei pitäisi olla suhteessa, täti jatkaa.
– Ei.
– Vaan mistä on kyse.
– Kulttuurista.
– Vai niin.
Ystävättären täti on luettava, hän ei juoruile. Keskustelusta hän vaikenee, kuin muuri. Täti on maailmaa nähnyt. Kulttuureita kohdannut. Suvaitsevainen nainen. Ja sivistys, no… sehän on suvaitsevaisuutta.
– Minä seurustelin aviomieheni kanssa pari vuotta, ennen kuin, lähdin anoppia tapaamaan. Kannattaa suhteen olla vakaalla pohjalla, ennen kuin siitä suunsa avaa. Ei lainkaan hassumpaa, ettei asiasta puhuta. Isoäitisi kulttuurissa.
– En lähtisi julkisesti likapyykkiä pesemään. Suhteissa on riitoja, mutta niitä ei saa olla liikaa. En ensimmäisen sukset ristiin tilanteen jälkeen, lähtisi isoäidilleni puolisoani mustamaalaamaan. Joten, ihan fiksua, että ei puhuta.
– Menen naimisiin, tahdon äitini ja isoäitini häihini.
– Ai niin vakavaa jo.
– Millainen mies on? Ikä? Ammatti? Perhe? Kerro nyt jotain hänestä, jos hääkellotkin kilkattavat pian.
– Minun ikäiseni. Automekaanikko. Kaksi veljeä ja yksi sisar hänellä on. Isä on Italialainen.
– Italiaano, tekee varmaan hyvää pastaa.
– Tietääkö italiaano, ettei suhteesta saa puhua? Että tämä kuuluu isoäitisi kulttuuriin? Siksi… Puhumattomuushan aiheuttaa eron… jos et ole kertonut hänelle, että on kulttuuri juttu.
– Olen kertonut hänelle. Totta kait.
– Kenties tämä on rakkautta. Pidetään kahden väliset asiat kahden keskisinä. Ja ”vaikeneminenhan on kultaa.” Et rakasta, jos juoruilet asioitanne. Näin se, vaan on. Rakkaus pistää, jopa ryömimään, joskus. Rakkaus antaa voimaa. Rakkaus kantaa. Avioliitto on maailman arvokkaimpia asioita, jos se on onnellinen ja hyvä.
– Kerro lisää hänestä. Olet tekemässä isoa päätöstä. Valitset puolison. Ja tämä valinta on tehtävä oikein.
– Mitä tahdot tietää?
– En hyväksy sinulle väkivaltaista puolisoa. En narkkaria.
– No italiaano ei ole väkivaltainen, ei narkkari, ei edes juoppo. Hän on mitä suloisin ja ihanin mies.
– Rakastunut nainen näkee, vaikka heinäseipään, mitä hienoimpana ja upeimpana miehenä. Millainen suku hänellä on.
– Italiassa on puolet. Joten käymme heitä Italiassa moikkaamassa. Viikon kerran vuodessa. Äiti on suomalainen. Suht tavis, hänellä on mäyräkoira. Italiaanolla on kehitysvammainen veli. Veli vaatii huomioita. Hän on velvollinen hoitamaan veljeään koko ikänsä. Veli asuu tosin laitoksessa. Oikein viihtyisässä, sellaisessa. Italiaano on terve, hänen polvensa on leikattu kaksi kertaa.
– En tunne ketään erityisihmisiä.
– No, nyt tunnet, italiaanon veljen.
– Parikymppisenä jo raihnainen, polvileikattu kaksi kertaa. Millainen hän on vanhana sitten?
– Eikö sen (polvileikkauksen) pitäisi herättää sympatiaa. Joskus hän laahaa oikeaa jalkaansa perässään, kuin länkkärit konsanaan leffoissa, se on vain cool. Polvi paranee.
– ”Kaksi säikeinen lanka kestää…” Yksi säikeinen napsahtaa poikki. Onko hänestä seisomaan vierelläsi elämän myrskyissä.
– On.
– Kerro jotain Italiasta.
– Noo… Italia on Etelä-Euroopassa Välimeren rannalla. Saappaan muotoinen maa. Italiaan kuuluu kaksi Välimeren suurinta saarta, Sisilia ja Sardinia, ja useita muitakin saaria. Alppien toisella puolella ovat Ranska, Sveitsi ja Itävalta. Koillisessa Triesten itäpuolella naapurimaana on Slovenia. Italian isoimmat vuoret ovat Alpeilla. Ja kohoavat niinkin korkealle kuin yli 4000 metriä merenpinnan yläpuolelle.
Mäntyä, tammea, kastanjoita ja pyökkejä, alarinteillä oliivipuita. Ja laakeripuita, orjanlaakeria, myrttejä ja oleanteria. Näitähän Italia tarjoaa.
– Kaikki tiet vievät Roomaan, ystävättären täti toteaa väliin.
Ja Emilia jatkaa…
– Italian Alpeilta on löydetty viisi tuhatta vuotta vanha jäätynyt ja muumioitunut ihmisruumis, jota nimitetään Ötziksi. Ötzillä oli nahkavaatteet ja heinistä kudottu viitta. Hänen kengissään oli karhunnahkapohjat. Hänellä oli kuparikirves, jousi ja kivikärkisiä nuolia. Hän oli syönyt lihaa, viljaa, juureksia ja hedelmiä.
– Mielenkiintoista.
– Venepakolaiset saapuvat Italiaan Välimeren yli.
– Onko hän rikas, täti naurahtaa.
– Ei. Hän on parikymppinen, opintolainalla elelee. Kun valmistuu ammattiin, maksaa sen pois.
– Vai niin.
– Sanonpa minä mitä vain, menet kuitenkin naimisiin. Hänen kanssaan.
Sen pituinen se.
Tarinan opetus oli seuraavanlainen: ”Kaksisäikeinen lanka kestää…”
Sen pituinen se.
Loppusanat tarinaan: Ja hääkellot soivat heille.
Sokerina pohjalla palavaa rakkausrunouttani:
TÄHTI
minä rakastan sinua
en vain siksi millaiseksi
olet itsesi tehnyt
vaan myös siksi
millaiseksi olet
tekemässä minua
sivuutan kaiken
vähäpätöisen,
kaikki heikkoudet
ja tuon päivän valoon
kaiken sen kauniin ja säteilevän
mitä kukaan muu ei ole löytänyt
sillä ei ole etsinyt tarpeeksi syvältä
rannalta tuskien
näe pyhä tähtesi
kaiken teen
vuoksesi,
sinun tähtesi
rannalta tuskien
näe pyhä tähtesi
kaiken teen
vuoksesi,
sinun tähtesi
rannalta tuskien
näe pyhä tähtesi
kaiken teen
vuoksesi,
sinun tähtesi
Kaikki rakastavat italialaista ruokaa. Aitoa italialaista keittiötä.
Mamma mia.
Pastaa
300 g pastaa
lohifileitä 400 g
tähän voit laittaa maun mukaan jotain cremea (ranskankermaa)… Kaupan hyllyt notkuvat eri makuvaihtoehtoja
200 g
kanaliemikuutio ½
hunajaa 1 rkl
Limen kuori ja mehua 1
Rouhittua mustapippuria
Kypsennä pasta.
Leikkaa lohi kuutioiksi.
Sekoita crème, murskattu kanaliemikuutio, hunaja, limetin kuori ja mehu kattilassa. Kuumenna kastike kiehuvaksi.
Lisää lohi ja anna sen kypsyä muutama minuutti. Tarjoile pastan kanssa ja mausta pippurilla.
A´vot.
Suurenmoista, että olet blogissani runouden.
– Runoilijatar
Lukemisiin