Olen tarinan kertoja, on tarinan aika. Ja tarinan opetus on…

23.7.2024
+ 30
Aurinko nousee 3:42
Aurinko laskee 23:06

Kyllä tarkenee

Hei sinne ruudun
toiselle puolelle

Olet astunut tarinoiden
sädehtivään maailmaan

blogiini runouden

Lämpimästi tervetuloa

Olen tarinan kertoja. Tarina alkaa.

Pitäähän minun esitellä tarinan hahmo. Hän on Nicole, 42, kahvilasta lady hankkii leivän pöytään. Suussa sulavia croisantteja ja cappuccinoa myy hymyssä suin. Trendikahvila, ja muodikas lady. Tavallisen näköinen, kuin 80 % ihmisistä. Silmät, nenä keskellä naama ja suu. Ja suullaan valaisee maailman, silloin, kun hän hymyilee.

Tarinan toinen henkilö on Jim, lentäjä. Nicolen aviomies. Suht rikas. Huvila Espanjassa, omakotitalo Tampereella ja kesämökki järven rannalla. Ei miljonääri, mutta toimeen tuleva. Hyvä purukalusto, ja kun suu kääntyy hymyyn, hän valaisee maailman. Ei jakele kehuja. Kukaan ei pidä, että aiheetta kehutaan, mutta hän ei jakele kehuja edes aiheesta. Ei edes vaimolleen, ei.

Tarinan kolmas henkilö on: Nicolen sisar, hän on juuri eronnut bodarista, hän näki miten lihaskimput hankkivat lihaksensa läheltä, ja tämä oli eron syy. Hauis. KYLLÄ, ERON SYY OLI HAUIS. Hän ei totta vie, välitä six back vatsasta, ei. Hyvä mies meni pilalle lihasten takia, ja sitä myötä suhde ajautui eroon. Hormoneita alkoi napsimaan ex, että lihakset kasvaisi, ja loppu onkin historiaa. Anoreksiaan kietoutuen, nälkäkuureja, hermot kireällä…  Sisar on kaksoissisko Nicolelle. Tavallisen näköinen. Kuin suurin osa ihmisistä on. Kaunis, kun punaa suunsa, ja kun punattu suu kääntyy hymyyn, hymy valaisee koko maailman.

Ja tarina alkaa.

VUODEPOTILAAKSI ILMAN SYYTÄ, TERVEENÄ… KOSKA MIES EI OLE VISLANNUT VAIMOLLEEN on tarina nimeltään

– Menen kauneusleikkaukseen. Saat takapuoleni pyyhkiä leikkauksen jälkeen, koska olen vuodepotilas. Rasvaimu, rasvan siirtoa, silikonia. Kylkiluita plastiikkakirurgi ei suostu poistamaan, että vyötärö olisi kapeampi. Nekin tahtoisin poistaa.

Nicolen sisar on järkyttynyt. Hän ymmärtää pienet kauneus operaatiot, hänellä on botoksia poskissaan ja silmäluomet saksittu, rypyt veks.

-KYLKILUUT PITÄVÄT IHMISEN KASASSA, OLETKO MENETTÄNYT JÄRKESI, sisar kiljaisee.

– Olet vuodepotilas. Operaation jälkeen.

– Miksi.

Hän ottaa Jimin, Nicolen aviomiehen… tiukkaan puhutteluun.

– Vislaa vaimollesi tai joudut vuodepotilasta hoitamaan. Terve nainen. Voiko olla järjettömämpää. Ja kallista, tuhansia, jopa kymppitonneja maksaa. Rakentakaa sillä rahalla… ennemmin rantasauna kesähuvilallenne. Saunan raikas on kaunein. Nicolen sisar puhuu suu vaahdoten Timille, hän jopa saarnaa. Ja aiheesta.

Ja niin Jim vislaa vaimolleen, kehuu hänen uutta muotiluomusta, häikäisevän kaunista leninkiä.

Tämä riittää.

Nicole piipahtaa vain kampaajalla. Upeat kutrit. Blondit. Ja ne, kun hän kihartaa, niin häikäisevä pakkaus, hymyineen.

– Hän toteaa ei kiitos vuodepotilaana ololle.

Vislaus riitti.

Sen pituinen se.

Tarinan opetus oli: Jaelkaa kehuja, aiheesta (ei aiheetta)… Oi jaelkaa.

Seuraavassa blogimerkinnässäni totean… seuraan muotia. Tapanani on katsoa linnanjuhlista, tuosta pukuloistosta, kaunein puku, ei kauhein. KAUNEIN ja tätä ihailla.

Lukaise blogiani pidemmälle. Sananen mm. muodista. Tarinoin ja runouden sävelin edetään.

Suurenmoista, että olet blogissani runouden.

– Runoilijatar

Lukemisiin