Olet valinnut lähes täydellisen tavan viettää aikaa… Ja se on lukeminen
10.5.2025
+7
Aurinko nousee 4.05
Aurinko laskee 22.23
Hei sinne ruudun
toiselle puolelle
Olet astunut blogiini
Runouden sävelin
Lämpimästi tervetuloa
Kun yksi tarina päättyy… Se päättyy. Samoin on runoudessani. Yhdessä runossa tapahtuu kaikki. Ei ole jatkosarjaa… Näin ollen pääset uutena … blogini Runouden sävelin… lukijana kärryille teksteistäni.
Hyvät naiset (ja pahat naiset)
ja herrat (ja hulttiot)
Joku on juuri herännyt, huomenta. Toinen nauttii marmeladi leipää kahvikupposen kera, hei vain. Kolmas on tullut juuri töistä, huomenta, huomenta. Olitpa astunut, sitten mistä tahansa blogiini Runouden sävelin. Olet aloittanut päiväsi huikealla tavalla. Runoudella.
Olet valinnut lähes täydellisen tavan viettää aikaa ja se on lukeminen. Blogini runouden tarjoaa fiktiivisiä tarinoita, huikeine tarinan opetuksineen . Kera runouden sulo sävelten. Luettavaa, siis.
Runouden sulo siivin edetään blogissani.
TE LUKIJAT OLETTE ASTELLEET SATA VUOTIAALLA SILTA VANHUKSELLA. TE OLETTE SUKELLELLEET MAURITIUKSEN TURKOOSISSA VESISSÄ. PIIPAHTANEET NIIN VIIDAKOSSA… KUIN GOALLAKIN.
MIKSI… SIKSI…
KOSKA OLETTE LUKENEET BLOGIANI RUNOUDEN SÄVELIN.
OLETTE SUKELTANEET TARINOIHIN.
TARINASSANI TIK TAK TIK TAK SUUNNATAAN GOALLE. TARINAN TIK TAK TIK TAK VOIT LUKAISTA BLOGIANI PIDEMMÄLLE LUKEMALLA.
Olen kirjoittanut mm. runoteoksen Lumihiutaleinen orkidea.
Joskus blogissani sananen päivän polttavasta puheenaiheesta.
Joskus, vaikkapas muodista.
Olen kirjoittanut meikki vinkkejä.
Kuulumisiani on harvemmin. Sillä… Blogini runouden, ei ole päiväkirja. Se on puhdas taidekanava.
Joskus blogini runouden sävelin tarjoaa suussa sulavia kokkaus ohjeita.
Tai leivonta reseptejä.
Tänään blogini runouden tarjoaa täytekakun ohjeen.
Näillä vinkeillä sinusta kuoriutuu täydellinen sokerileipuri.
Kolmen kananmunan kakkupohja riittää 6–10 hengelle
Kuuden kananmunan kakkupohja 20 hengelle.
Osan jauhoista voi korvata manteli-, pähkinä- tai kaakaojauheella. Miksi ei taikinaan voi laittaa ripausta… vaniljasokeria… tai inkivääriä, kanelia, jopa kardemummaa.
Kuohkeus… Joten vatkaa taikina kuohkeaksi.
Huoneenlämpöiset kananmunat vatkautuvat jääkaappikylmiä kananmunia paremmin.
Jauhoseos kannattaa sihdata, jotta taikinaan ei tule jauhopaakkuja.
Kohota taikina.
Pieni likööri-, konjakki- tai rommilisä kostutusliemeen antaa kakulle mukavasti uutta pontta.
Herkullinen täyte.
Täytekakun koristelussa vain mielikuvitus on rajana.
KAKUISTA VOI TEHDÄ JOPA TAIDETTA.
Syötäviä kukkia koristeeksi, a ´vot.
Jos tahdot mennä helpoimman kautta… Tilaa leipomosta… kakku.
Tänään tarjolla blogissani runouden, runo MONIVIVAHTEINEN HILJAISUUS … Ja kaunis runo menee näin… olkaas hyvä…
MONIVIVAHTEINEN HILJAISUUS
kuun valaisema taivas
monivivahteinen hiljaisuus
ikkunan ääressä pieni
pöytä ja kaksi antiikki tuolia
sydämessään huolia
ikkunan äärellä
luoden katseensa ruudun läpi
kohti meren rantaa
kauas katse kantaa
rauhan että tyyneyden
sekä
toivon huomisesta
sydämeen antaa
rakkaus ei ole horjunut
ikkunan ääressä pieni
pöytä ja kaksi antiikki tuolia
Kirjoitustyylini on fiktio. Runoutta ja tarinoita lukiessa ei voi tutustua minuun… runoilijattareen (koska kirjoitan fiktiota… en faktaa, siis elämänkertaa)… Mutta, eihän se olekaan runouden tarkoitus (runoilijattareen tutustuminen)… Runouden tarkoitus on tuoda rakkaudettomaan maailmaan lisää rakkautta.
Tämän päivän tarinani vietetään kakun äärellä. Kahvipöydässä. Kahvilassa. Mikä on täysi. Ja tämän johdosta… tuntemattomat istahtavat saman pöydän äärelle.
Oletko ajatellut, mistä kohtaamasi ihminen on tullut? Tämän päivän tarinassa ajatellaan sitä.
Ja punaisena lankana tekstistäni menee lause: Mistä tulit ?
Mistä elämäntilanteesta tarinan henkilöt ovat saapuneet kahvilan pöytään. Herkullisen mansikkakakun äärelle.
Pöydässä on kymmenen paikkaa.
Ja pitäähän minun esitellä FIKTIIVISEN TARINANI tuntemattomat henkilöt. He ovat…
Else
Kanerva
Netta
Ursula
Heimo
Kimmo
Oskari
Nestori
Jere
Milla
Else on nelikymppinen. Ruuhkavuodet. Kiire, siis. Kolme lasta, lapset ovat teinejä. Ja hän istahtaa nopeasti kahvikupposen äärelle, ja nauttii kiireellä kakkupalan. Niin nopeasti, ettei hän edes huomannut, että kakku oli mansikkaa. Hän on tullut siis kiireen keskeltä… Täytyy tarkistaa kalenterista, että mistä…
Kanerva on leski. Kolmen vuoden takaa. Joten pikku hiljaa hän on kasassa. Hän kaipaa juttu seura, tuntemattomiltakin. Hän on todella yksinäinen. Hän on tullut siis miehensä haudalta kahvilaan. Tarinan henkilöt eivät tunne toisiaan. Ei Else Kanervaa…
Netta rakastaa punkia. 18 v on kilahtanut vihreä kutrisen tytön mittariin. Hänen juuret ovat Unkarissa, suomalainen. Hän on tullut punk konsertista kahvilaan…
Ursula on musta, hän on suomalainen. Edes hän itse ei tiedä… miten hän on ainoa musta perheessään (hänet on siis adoptoitu. Yli köyhyyden takia. Yli köyhyyden. Ei siksi, että hän ei olisi ollut tärkeä). Hän on siinä kaksfemma. Hän on tullut tietämättömyydestä… puhumattomuudesta… kysymyksistä… Hän on tullut yliopistosta kahvilaan.
Heimo… Heimo on kristitty. Hän käy ev lut kirkossa, helluntai srk ssa ja vapaakirkossa. Hän karttaa lahkoja. Hän on ollut hyvä käytöksinen, ennen kuin löysi Jumalan ja elämän tarkoituksen, mikä on rakkaus. Uudistuminen on ollut hänen sydämellään sekä se, että harvoin ajattelemme, että mistä olemme tilanteeseen – tässä tarinassa kakun äärelle – saapuneet. Heimo on tullut kahvilaan mansikkakakun äärelle kuolleen koiran luota. Koira oli koko hänen perhe. Hänen koko elämänsä.
Kimmo on ateisti. Hän luulee, että hänen isoäitinsä on apina/evoluutio, siis… vaikka meillä on DNA mikä todistaa tämän mahdottomaksi. Evoluutio on siis tieteellinen mahdottomuus. Kimmo ei ole lukenut. Hän ei ole käynyt kuin peruskoulun ja senkin huonosti. Ammattikoulu jäi kesken. Hän on työtön. Joten hänen kanssaan ei voi keskustella. Koska hän ei tiedä mikä on DNA. Oikein mukava. Yllättävän mukava. Hänellä on kaveripiiri. Tuttu. Ja suht laaja. Hän on tullut kaverinsa luota kahvilaan. Mansikkakakulle.
Oskari on kokki. Hyvä kokki onkin. Eronnut. Katkera ero. Ei ota ketään naista riesaksi, siksi. Hän on tullut kattilan ääreltä keittiöstä, kahvipöytään. Kerrankin ei tarvitse itse leipoa kakkua. Vaan pääsee istahtamaan valmiin äärelle.
Nestori. Vanhus. Hän muistelee 60 lukua. Muistaa sen paremmin, kuin eilisen. Hän ei muista mistä on tullut, sen hän muistaa, kun hän 60-luvulla söi mansikkakakkua. Valkoinen tavallinen suomalainen vanhus.
Jere on tumma. Kaaleita, siis. Ihan mukava suku Jerellä. Paitsi eno, joka on alkoholisti ja siksi hankala, putkat ovat tuttuja hänelle/enolle. Mutta muuten oikein rakas ja läheinen suku. Hän on lukenut ammatin. Hän on automekaanikko. Toisin kuin opiskelematon Kimmo. Kimmo on valkoinen, suomalainen. Tässä näin päin. Tumma on lukenut… Joten hän selittää, mitä on Dna… Ja Dna:sta kiinnostuu Ursula (miksi… siksi, että hän pääsee DNA n avulla juurilleen Tansaniaan). Jere on tullut autoliikkeestä kahvilaan. Hänen elämäntilanteensa on tasainen. Ei iloja, ei suruja. Arkinen päivä, siis.
Milla on kiinnostunut matematiikasta. Hän on matematiikan opettaja. Koko elämä on hänen mielestään laskettavissa. Jopa miinustettavissa, jos ei kerrottavissa tai jaettavissa. Koko elämä on yksi laskutaulukko Millan mielestä. Millan mies on nuori, 23. Ja Milla on rakastunut. Milla on häntä kymmenen vuotta vanhempi, 33, vuotias, daami. Nainen tahtoo perheen ja lapsia heti. Mielellään tenavia saisi olla viisi, 5, kappaletta. Tyttöjä kaikki…. Millan mies ei. Koska hän tahtoo nauttia vapaudesta. Nuoruudesta… Hän ei tahdo edes yhtä poikaa… Mitä miehet yleensä tahtovat… Tämä voi ajaa heidät eroon. Eron syystä he eivät keskustele. Ero repisi heidät aivan pirstaleiksi. He eivät selviäisi ilman toisiaan. ”Yksi säikeinen lanka katkeaa… kaksisäikeinen lanka kestää.” Tai vanha viisaus kuuluu… ”Kaksin aina kaunihimpi.” He ovat ongelman edessä ja tämä ongelma on kuin vuori. Valtava vuori. Milla on tullut siis vuoren juurelta kahvilaan. (Ja miten käy Millan suhteen… ero… Oi ei)… Sydän murtuneena, riekaleina. Milla raahautuu kahvilaan, mansikkakakulle. Hän on tulossa kirjastosta… Matematiikan kirjan ääreltä. Milla on tavallinen suomalainen, valkoinen nainen. Juuret Savossa.
Ja sitten tarina alkaa….
Olipa kerran… Aloitan tarinani vanhoilla kunnon OLIPA KERRAN sanoilla…
Olipa kerran kahvila.
Trendikahvilan pöydässä oli mansikkakakku. Ja koska kahvila oli täysi… Tuntemattomat kerääntyvät pöydän äärelle kahvilassa…
Ja tarina jatkuu…
Voit lukea tarinani myöhemmin. Blogistani runouden…
Pysy siis blogissani runouden jatkossakin mukana. Tarjolla mansikkakakkua. Fiktiivisessä tarinassani KAHVILASSA.
Suurenmoista, että olet blogissani runouden.
– Runoilijatar
Lukemisiin