OLKKAN DERVTULLUI
24.6.2023
+ 20
Aurinko nousee 2:17
Aurinko laskee 0:22
OLKKAN DERVTULLUI
Aloitan blogimerkintäni toteamalla… että vettä satelee… ja sadepäivään ei mikään sovi paremmin,
kuin elokuvat.
Mietin… tämän jälkeen… kummin on parempi katsoa elokuva… että elokuva on elokuva –
arvosteluissa kehuttu, vai lyttyyn haukuttu ?
Otan esimerkin 2012 elokuvasta, joka on mielestäni hyvä, vaikka kriitikot ovat kritisoineet elokuvaa paljon.
Tämän päivän tarinani on Mustekala nimeltään.
Olen tarinan kertoja.
Kirjoitustyyli tarinoissani on fiktio.
Päivä lyhenee… juhannuksesta… aurinko laskee aikaisemmin…
On sateinen päivä… elokuvat sopivat sadepäiviin kesäisin… aurinkoisena päivänä ei istuskella sisällä,
vaan nautitaan auringon paisteesta.
Indiana Jones on pian elokuvissa… ajattelin mennä katsomaan, joku päivä. Tietotekniikan avulla 80 vuotias Jones on nuorennettu nelikymppiseksi… leffaan… kuulemma…
Ajattelin katsoa myös Kaurismäen… Kuolleet lehdet… Pian elokuvissa… En ole vielä nähnyt…
elokuva on kehuttu kovin… Odotan, että leffa on hyvä… onhan se kehuttu… tämä jää nähtäväksi…
en ole vielä nähnyt elokuvaa
Tapanani on lueskella elokuva arvosteluja, vaikka en niistä perustakkaan.
En tiedä kummin on parempi katsoa leffa… se, että elokuva on kehuttu vai lyttyyn haukuttu… en tiedä en…
2012 elokuva arvosteluissa luki seuraavanlaisesti… ”2012 on samalla tavalla kliseinen ja kömpelösti
käsikirjoitettu tarina…” mutta se on suuri kaupallinen menestys… sanoi elokuva arvostelut mitä vain…
2012 on hyvä elokuva… mielestäni…
”Kaikkien aikojen surkeimmaksi tieteiselokuvaksi perustellen, että ajatus auringonpurkausten mikrosäteilyn
vaikutuksesta maapallon ytimeen ja sitä kautta mannerlaattojen liikkeeseen on tieteellisesti mahdoton
tapahtumaketju.”
Tämä on totta… tieteellisesti mahdoton…
Mikä on tieteellisesti mahdollista… niin…
Otsonikerroksen tuhoutuminen ei ole tieteellisesti mahdoton… meren saastuminen ei ole tieteellisesti
mahdoton… jään sulaminen ei ole tieteellisesti mahdoton… jne jne… kasvihuone ilmiö ei ole mahdoton…
”5 Maa on saastunut asukkaittensa alla….”
Ilmestyskirja kertoo, että Eufrat-virta tulee kuivumaan. Se on varsin
mielenkiintoista … sillä Eufrat-virtaa on seurattu…
ja on huomattu sen alkaneen kuivumaan.
Jooel
”17 Surkastuneet ovat siemenjyvät multiensa alla, varastohuoneet autiot, aitat
puretut, kun viljasta on kato.
20 Metsän eläimetkin sinua ikävöivät, sillä vesipurot ovat kuivuneet ja tuli
on kuluttanut erämaan laitumet…”
Luuk 21:11 ja tulee suuria maanjäristyksiä, tulee ruttoa ja
nälänhätää monin paikoin…”
Ja nyt jakelen kehuja…
Hyviä elokuvia mielestäni ovat…
The Lone Ranger, 2013, suosittelen.
Intiaanisoturi Tonto sekä lainvalvoja John Reid ryhtyvät koomisen riitaisaan yhteistyöhön
yrittäessään puhdistaa Villiä länttä.
Pidän Kongosta.
Kong: Pääkallosaari on vuonna 2017 ensi-iltansa saanut leffa, kuvattu muistaakseni mm. Havaijilla.
Hyvä.
Eastwood harvemmin tekee huonoja elokuvia, länkkärit ovat loistavia.
Ja mikä on paras elokuva, minkä olen katsonut... Tanssii susien kanssa, kaikki pystinsä ansainnut.
Suosittelen. Eeppinen draamaelokuva, 1990. Se kertoo upseerista, joka ystävystyy sioux-
intiaanien kanssa. Elokuva perustuu samannimiseen kirjaan. Julkaistiin lopulta 1988 taskukirjana
monen kustantajan hylättyä sen. Kyllä lukaisit oikein… monen kustantajan
hylättyä sen…
Kummin on parempi… että elokuva on kehuttu vai haukuttu…
ennen kuin olet nähnyt elokuvan… en tiedä…
Kummin on parempi… ihminen on kehuttu vai haukuttu…
ennen kuin tapaat hänet…
ote pitkästä runostani
…olen kuulut paljon
hyvää sinusta…
Sananen runostani:
Minulla oli puolituttu… nimeltä mainitsematon… olin kuullut hänestä paljon hyvää…
No… hän oli naimisissa oleva neito… pari lasta…
suht tavis… ei ilkeä… ihan mukava… mutta ei mikään super woman tai
super sankari…
Tai päin vastoin…
Olin kuullut paljon paljon pahaa eräästä vanhemmasta rouvasta. Puolituttuni.
Nimeltä mainitsematon…
Olin varuillani kun tapasin hänet, juttujen johdosta…
No… hän oli vain alkoholisti…
Onko hyvä… että ruoka on kehuttu… ennen kuin olet maistanut tai
kummin on parempi haukuttu juhlamekko syntymäpäiville… ennen kuin
olet nähnytkään mekkoa…
Onko hyvä, että elokuva on kehuttu etukäteen…
ennen kuin olet nähnytkään elokuvan…
Pysy blogissani mukana, niin tiedät mielipiteeni kehutusta
Kuolleet lehdet elokuvasta… jahka katson sen…
En ole vielä nähnyt elokuvaa… kehuja olen kuullut kovin…
Tänään tarjolla tarinani mustekala.
Olen tarinan kertoja. On siis tarinan aika.
OLKKAN DERVTULLUI
Aloitan kertomalla Serinasta, 42, pukuompelijasta fiktiivisessä tarinassani. Tämän jälkeen sananen
hyveistä, että viisaudesta ja mustekalan kokkausohjekin…. tämän jälkeen tarina jatkuu vielä….
kaiken jaarittelun jälkeen tarina saatetaan päätökseen.
Saat valita tarinaani lopun. Vaihtoehtoja on kaksi…
Tarinan opetus on kysymys ? Millä ruokit itseäsi ?
On siis fiktiivisen tarinan aika, ja se menee tällä kertaa näin, olkaas hyvä…
HYVÄ HUAMEND
Olen Serina, 42, ompelija. Puku ompelija. Naimisissa, kaksi lasta ja kesämökki. Että koira,
labradorin noutaja. Asustelen Selkämeren itärannalla, Euran, Eurajoen, Laitilan ja Pyhärannan
ympäröimänä. 49 kilometriä Porista etelään ja 94 kilometriä Turusta pohjoiseen. Suomen neljänneksi
vanhimmassa kaupungissa… Siis Raumalla.
Äidinkieleni on rauman giäl.
Rakastan merta, ja vesibussiretket ovat elämyksiä. Rauman saariston luonto onkin äärimmäisen kiehtova
ja monipuolinen. Se koostuu noin 300 luonnonkauniista saaresta aivan kaupungin kupeessa.
Koristeellisia puutaloja, idyllisiä katunäkymiä, näistä on kotikaupunkini tehty.
Pitsinnypläys on Raumalla vanha perinne. Raumalla on nyplätty ainakin 1700-luvun puolivälistä lähtien.
Ja niin astelin kauniina kevät päivänä kirjastoon.
Lainasin meren elävistä koostuvia kokki kirjoja.
Mustekalaa grillattuna, katkarapu alkupaloja, savustettua kalaa. Monen moisia reseptejä.
Sen pituinen se.
Tarinan opetus oli kysymys.
Millä sinä ruokit itseäsi ?
Maailman pahuudella ? Et kait.
Tarinan Serina, ruokki itseään kirjaimellisesti meren elävillä, grillatulla mustekalalla.
Kokonainen mustekala on aivan uskomattoman hyvää ja vielä parempaa siitä saa, kun paistaa sen rapeaksi.
Valmistus on helppoa, mutta vaatii hieman kärsivällisyyttä.
Mustekala siis dipataan muutamaan otteeseen kiehuvaan veteen ja jätetään lopuksi liemeen kiehumaan
noin tunniksi. Tämän jälkeen annetaan jäähtyä liemessä vielä hetki. Näin saadaan mustekalaan mureus.
Sitten reilusti öljyä pannuun ja rapeus pintaan. Täydellistä.
1 mustekala
4 litraa vettä
5 rkl merisuolaa
2 valkosipulinkynttä
reilu loraus kuivaa sherryä
2 sitruunan siivua
oliiviöljyä
mustapippuria
Pese ja huuhtele mustekala huolella. Poista nokka puristamalla se ulos ja leikkaamalla veitsellä irti.
Laita vesi kiehumaan isoon kattilaan. Lisää veteen suola, murskatut valkosipulinkynnet, sherry ja
sitruunan siivut.
Siten vain juuri kertomani dippaus kiehuvaan veteen jne…
Nosta mustekala liemestä ja katkaise lonkerot. Poista nahka. Leikkaa lonkerot suupalan kokoisiksi paloiksi.
Poista nahka myös päästä. Leikkaa mustekalan pää renkaiksi.
Pannulle reilu loraus öljyä ja kuumenna. Heitä mustekalat pannuun ja paista niitä niin kauan kunnes ne
ovat pinnalta rapeita. Mausta suolalla ja mustapippurilla.
Tarinan opetus oli kysymys ?
Millä sinä, lukijani, ruokit itseäsi ?
Miten olisi jos ruokkisit itseäsi hyveillä.
Hyve on eettisesti ja moraalisesti arvokas luonteenpiirre. Vastakohta lie pahe ?
Viisaus, rohkeus, oikeamielisyys, kohtuullisuus, usko, toivo, rakkaus, urhoollisuus,
oikeudenmukaisuus, kestävyys, puhtaus, yksimielisyys…
Mutta mutta…
Viisautta on hyvin vähän pahassa maailmassa tarjolla.
Eräs kiinalainen viisas mies, totesi, kun häneltä kysyttiin viisautta, että ”istuta omenapuu.”
Olen istuttanut omenapuun.
Viisautta olen kalastellut kovin.
En koe etsiväni sitä suotta, sillä viisaus, oi, se on hurmaava luonteenpiirre.
Mutta mutta…
Viisautta on yllättävän vähän pahassa maailmassa tarjolla.
Salomo oli kuuluisa viisaudestaan.
Viisautta voi etsiä, kuin neulaa heinäsuovasta.
Hyve on hyvä luonteenpiirre, joka näkyy teoissa.
Hyveitä on monenlaisia ja niissä voi harjaantua.
Anteliaisuus
Avuliaisuus
Iloisuus
Itsehillintä (kohtuullisuus)
Itsenäisyys
Kärsivällisyys
Lujuus
Myötätunto
Nöyryys
Oikeudenmukaisuus
Rakkaus
Rehellisyys (totuudellisuus)
Rohkeus
Suurisieluisuus
Viisaus (harkitsevaisuus)
Ystävyys
Tarinassani… tarinan hahmo ruokki itseään kirjaimellisesti meren antimilla… mitäs jos ruokkisimme
itseämme hyveillä… maailman pahuuden sijaan.
Aito irtautuminen on irtautumista omasta itsestä (kohti muita), omista mielipiteistä (kohti avoimuutta)
sekä tietyistä henkilöistä (kohti kaikkia). Irtautuminenkin on hyve ?
Toiveikkuus, sehän on hyve. Ilman muuta.
Paheita nyt ovat vaikka vastuuntunnottomuus, päihteet, mielettömyys…
Maailma on hirveä paikka, mutta voi laittaa suodattimen mitä siitä ammentaa… millä itseämme ruokimme…
itsehillintä
sinnikkyys
elämänvoima ja innokkuus
toiveikkuus
kiitollisuus
ihmissuhteet
uteliaisuus, mielenkiinto elämään
Ja tarina jatkuu, yllätys yllätys, se ei päättynytkään. Aikani jaariteltuani… on aika saattaa tarina päätökseen.
Saat valita tarinaan lopun. Vaihtoehtoja on kaksi, 2…
TARINAN LOPPU VAIHTOEHTO 1
Tarinaa…
Suloisen vanhan Rauman maisemissa.
Serina, 42, aloittaa aamun maailman pahuudella. Uutisilla. Kuuntelee uutiset tunnin välein, pitkin päivää.
Radiosta, tv stä tai ipadiltä, tietokoneelta tai kännykästä.
No, totaalinen uutispimento lie mahdotonta, kuuluuhan yleissivistykseen tietää pahan maailman
tapahtumat, mutta tunnin välein.
Hän suuntaa töihinsä ompelimoon. Kuuntelee pahan puhumista ihmisistä. Ei siis aiheesta, että
faktoja lausutaan ilmaan. Onhan pahoja ihmisiä olemassa.
Ei kaikki ihmiset pahoja ole, suurin osa on.
Pahoilla puheilla ruokkii päiväänsä, sik sakaten hameen helmoja.
Menee töistä kotiin.
Muistelee inhottavia ihmisiä, ajattelee negatiivisia asioita. Traumat vain päässä kaikuen.
Maailman pahuutta itseensä ammentaen.
Hänellä oli 1 inhottava opiskelukaveri, 32 mukavaa, hän muistelee tätä yhtä.
Hänen yksinhuoltaja äitinsä on kuollut, hän muistelee rankkaa saattohoitoa.
Hänellä on Tuhkimon äitipuolelle kalpeneva, isänsä – tie kuinka mones – vaimo. Hän kuuntelee
ilkeän äitipuolen haukkuja. Hän on alkanut uskomaan taivas helvetti teoriaan, ilkeä äitipuoli
päätyy viimeksi mainittuun. Ja mikä pahinta, uskoo haukut…
Hänellä oli väkivaltainen ex. Muistelee mustaa silmäänsä, ei sitä, että on tällä hetkellä purjehtinut
onnellisen avioliiton satamaan uuden miehen kanssa, ja omistaa hyveistä parhaimman, rakkauden.
Hänen koira kuoli, hän muistelee tätä, ei uutta labradorin noutajaa.
Ja hän ei edes pidä mustekalasta, vaan makaronilaatikosta. Ja popsii mustekalaa…
Ja kaiken lisäksi sataa räntää ja on pimeää.
Hän voi pahoin. Että hän voi pahoin…
Ja uutisten aika, hän napsauttaa radion päälle.
Kirjoista hän lukee negatiivisia, ei mitään kaunista, ja tv tä katselee, ja tv:n tarjonta on kehnoa.
Ei vaihda kanavaa… Ei laadukkaita elokuvia, ei… vaan tv n tarjontaa… Että hän voi huonosti.
Hänellä on Instagram. Hän miettii vain yhtä negatiivista kommenttia, ei viittäkymmentä hymiötä.
Ja kaiken kukkuraksi, kampaaja saksi hänen kutrinsa pilalle. Että hän voi huonosti. Sen sijaan, että
vaihtaisi kampaajaa. Hän astelee samalle …
Ja kukat, no ne hän kasteli liikaa, ne nuupahti, ei voi kauneutta ammentaa sydämeen, ei…
Että hän voi huonosti.
Kuuntelee lista ykköstä, mitä paskaa, sen sijaan, että kuuntelisi lempimusiikkiaan…
Ja viettää aikaansa kaksinaamaisten ihmisten kanssa, hän ei edes usko ystävyyteen…
löyhässä hirressä roikkuen…
Ja mitä parasta, hänellä ei ole edes aikomusta napsauttaa suodatinta päälle, mitä pahasta
maailmasta ammentaa sydämeensä…
Ja nukahtaa päivän päätteeksi. Painajaisiin, kuinkas muutenkaan.
Sen pituinen se
TARINAN LOPPU, VAIHTOEHTO 2
Suloisen vanhan Rauman maisemissa.
Serina, 42 aloittaa aamun raikkaalla appelsiinimehulla, marmeladi leivällä ja viisautta
kirjoista lueskelemalla.
Hän suuntaa ompelimoon töihin. Keskustelee rakentavan elämän rakkaudellisia neuvoja
huokuvan keskustelun, viisaudella höystettynä ja sik sakkaa hameen helmoja.
Hän menee töistä kotiin.
Ja maailman paras hyve on Rakkaus.
Laittaa sapuskat miehelleen. Rakkauden täyteinen päivällinen, rakkaudella itseään ruokkien.
Hän käy kävelyllä koiran kanssa, kauniita maisemia ihaillen, kukkaloiston nähden, luonnon
kauneudella itseään ruokkien, linnun laulua kuunnellen.
Hänellä oli 1 inhottava opiskelukaveri, 32 mukavaa, hän muistelee näitä 32. Hänen yksinhuoltaja äitinsä
on kuollut, hän muistelee kuinka arvokas ihminen hänen äitinsä oli, vaalii hänen hyviä elämän
neuvoja, että kaunista muistoaan.
Hänellä on Tuhkimon äitipuolelle kalpeneva, isänsä – tie kuinka mones – vaimo. Hän kuuntelee
ilkeän äitipuolen haukkuja. Ja mikä parasta, hän ei usko haukkuja… naps, hän katkaisee välit…
Ei ole tekemisissä…
Hänellä oli väkivaltainen ex. Mutta hän on tällä hetkellä purjehtinut onnellisen avioliiton satamaan,
löytänyt uuden miehen ja omistaa hyveistä parhaimman, rakkauden. Hän uskaltautui heittäytyä
vaikean suhteen jälkeen rakkauteen, sanoi ”tahdon”, hän on ylpeä itsestään ja sai lahjoista
arvokkaimman, rakkauden. Ja mikä parasta, hän ei totta vie, haikaile ex:n perään… Ja hän osaa
arvostaa hyvää miestään, olihan ex hirviö.
Hänen koira kuoli, hän ei muistele tätä, suru on surtu… hän iloitsee uudesta labradorin noutajasta.
Ja hän rakastaa mustekalaa, sitä vain pöytään ja ”bon appetit!” …
Ja kaiken lisäksi on upea sää … kevät aurinko paistelee kaunista…. jihuu : )
Ja uutisten aika, hän napsauttaa radion kiinni.
Kirjoista hän lukee niitä parhaita teoksia, viisautta itseensä ammentaen… katselee laadukkaita elokuvia,
mieluiten Oskarin, ellei neljä Oscaria leffa napannut, joita hän katselee…
Hänellä on Instagram. Hän miettii viittäkymmentä, 50… hymiötä, ei yhtä negatiivista kommenttia…
Kampaaja saksi hänen kutrinsa pilalle. Hän astelee toiseen kampaamoon.
Ja kukat, mikä kukkaloisto, kuinka hän ruokkiikaan sydäntään kukkien kauneudella ja loistolla…
Lainasi kirjastosta kukkien hoitokirjan… Ja kukat loistavat kauneuttaan, vehreän vihreinä…
Kuuntelee lempimusiikkiaan ja uskoo ystävyyteen, vaalien ystävyys suhteita.
Ja mitä parasta, hän napsauttaa suodattimen päälle, mitä sydämeensä ammentaa.
Ja nukahtaa päivän päätteeksi, suloisen vanhan Rauman maisemiin.
Sen pituinen se.
Tarinan opetus oli:
Maailmassa on lukuisia ihania asioita, joilla voi ruokkia itseään.
Luettelenkos…
RUNOUS
Maaseudun rauha, kaupungin tapahtumakalenteri, kissat, kevät ja solisevat purot… tuoreista
appelsiineista puristettu mehu. Kiinalainen ruoka, raikkaat aamut, tunnelmalliset illat, hillityn ruskea
värisävy, kehut, tanssiminen, ystävällisyys, cappuccino, ruusut, muurinpohjaletut, kauneus,
auringon lasku ja auringon nousu… listaa voisi jatkaa loputtomiin.
Nuotion loimu, onnensa kukkuloilla oleminen. Porealtaat, vohvelirauta, ja suussa sulavat vohvelit,
kermavaahdolla & mansikka hillolla, heinäkuu, puutarhat…
… Saavutukset, kauneus, mahonki, timantit, lempimusiikki…uima-altaat,
loma, kanelilla maustettu omenakastike… sininen taivas, miettiminen kesäisin, mitä kuviota mikäkin
pilvi edustaa… nukkuminen…
Piknikit, syysruskan väriloisto, palmut, orkideat, meri, suloiset tuhansien järvein maan järvet, laiturit…
listaa voisi jatkaa loputtomiin…
Voimme napsauttaa suodattimen päälle… mitä sydämeeme ammennamme.
Maailmassa on lukuisia kauniita asioita millä ruokkia sydäntään.
Suurenmoista, että olet blogisssani.
-Runoilijatar
Lukemisiin