OLKKAN DERVTULLUI blogiin runouden

26.3.2025

+1

Aurinko nousee 5.52

Aurinko laskee 18.54

Auringon lasku häikäisee tänään kauneudellaan ennen klo. seitsemää. Päivä on pidentynyt kovin.

Hei sinne ruudun

toiselle puolelle

Olet astunut blogiini

Runouden sävelin

Lämpimästi tervetuloa

OLKKAN DERVTULLUI

Tänään tarjolla tarinani mustekala.

Olen tarinan kertoja. On siis fiktiivisen tarinan aika.

OLKKAN DERVTULLUI

Aloitan kertomalla Serinasta, 42, pukuompelijasta fiktiivisessä tarinassani. Tämän jälkeen sananen hyveistä, että viisaudesta ja mustekalan kokkausohjekin…. Tämän jälkeen tarina jatkuu vielä… Kaiken jaarittelun jälkeen tarina saatetaan päätökseen.

Saat valita tarinaani lopun. Vaihtoehtoja on kaksi…

Tarinan opetus on kysymys ? Millä ruokit itseäsi ?

On siis fiktiivisen tarinan aika, ja se menee tällä kertaa näin, olkaas hyvä…

HYVÄ HUAMEND

Olen Serina, 42, ompelija. Puku ompelija. Naimisissa, kaksi lasta ja kesämökki. Että koira, labradorin noutaja. Asustelen Selkämeren itärannalla, Euran, Eurajoen, Laitilan ja Pyhärannan ympäröimänä. 49 kilometriä Porista etelään ja 94 kilometriä Turusta pohjoiseen. Suomen neljänneksi vanhimmassa kaupungissa… Siis Raumalla.

Äidinkieleni on rauman giäl.

Rakastan merta, ja vesibussiretket ovat elämyksiä. Rauman saariston luonto onkin äärimmäisen kiehtova ja monipuolinen. Se koostuu noin 300 luonnonkauniista saaresta aivan kaupungin kupeessa.

Koristeellisia puutaloja, idyllisiä katunäkymiä, näistä on kotikaupunkini tehty.

Pitsinnypläys on Raumalla vanha perinne. Raumalla on nyplätty ainakin 1700-luvun puolivälistä lähtien.

Ja niin astelin kauniina kevät päivänä kirjastoon.

Lainasin meren elävistä koostuvia kokki kirjoja.

Mustekalaa grillattuna, katkarapu alkupaloja, savustettua kalaa. Monen moisia reseptejä.

Sen pituinen se.

Tarinan opetus oli kysymys.

Millä sinä ruokit itseäsi ?

Maailman pahuudella ? Et kait.

Tarinan Serina, ruokki itseään kirjaimellisesti meren elävillä, grillatulla mustekalalla.

Kokonainen mustekala on aivan uskomattoman hyvää ja vielä parempaa siitä saa, kun paistaa sen rapeaksi. Valmistus on helppoa, mutta vaatii hieman kärsivällisyyttä. Mustekala siis dipataan muutamaan otteeseen kiehuvaan veteen ja jätetään lopuksi liemeen kiehumaan noin tunniksi. Tämän jälkeen annetaan jäähtyä liemessä vielä hetki. Näin saadaan mustekalaan mureus.  Sitten reilusti öljyä pannuun ja rapeus pintaan. Täydellistä.

1 mustekala

4 litraa vettä

5 rkl merisuolaa

2 valkosipulinkynttä

reilu loraus kuivaa sherryä

2 sitruunan siivua

oliiviöljyä

mustapippuria

Pese ja huuhtele mustekala huolella. Poista nokka puristamalla se ulos ja leikkaamalla veitsellä irti. Laita vesi kiehumaan isoon kattilaan. Lisää veteen suola, murskatut valkosipulinkynnet, sherry ja  sitruunan siivut. Siten vain juuri kertomani dippaus kiehuvaan veteen jne … Nosta mustekala liemestä ja katkaise lonkerot. Poista nahka. Leikkaa lonkerot suupalan kokoisiksi paloiksi. Poista nahka myös päästä. Leikkaa mustekalan pää renkaiksi. Pannulle reilu loraus öljyä ja kuumenna. Heitä mustekalat pannuun ja paista niitä niin kauan kunnes ne ovat pinnalta rapeita. Mausta suolalla ja mustapippurilla.

Tarinan opetus oli kysymys ?

Millä sinä, lukijani, ruokit itseäsi ?

Miten olisi jos ruokkisit itseäsi hyveillä.

Hyve on eettisesti ja moraalisesti arvokas luonteenpiirre. Vastakohta lie pahe ?

Viisaus, rohkeus, oikeamielisyys, kohtuullisuus, usko, toivo, rakkaus, urhoollisuus,  oikeudenmukaisuus, kestävyys, puhtaus, yksimielisyys…

Mutta mutta…

Viisautta on hyvin vähän pahassa maailmassa tarjolla.

Eräs kiinalainen viisas mies, totesi, kun häneltä kysyttiin viisautta, että ”istuta omenapuu.”

Olen istuttanut omenapuun.

Omenapuu kuvassa. Kesällä… kauneimmillaan…

Viisautta olen kalastellut kovin.

En koe etsiväni sitä suotta, sillä viisaus, oi, se on hurmaava luonteenpiirre.

Mutta mutta…

Viisautta on yllättävän vähän pahassa maailmassa tarjolla.

Salomo oli kuuluisa viisaudestaan.

Viisautta voi etsiä, kuin neulaa heinäsuovasta.

Hyve on hyvä luonteenpiirre, joka näkyy teoissa.

Hyveitä on monenlaisia ja niissä voi harjaantua.

Anteliaisuus

Avuliaisuus

Iloisuus

Itsehillintä (kohtuullisuus)

Itsenäisyys

Kärsivällisyys

Lujuus

Myötätunto

Nöyryys

Oikeudenmukaisuus

Rakkaus

Rehellisyys (totuudellisuus)

Rohkeus

Suurisieluisuus

Viisaus (harkitsevaisuus)

Ystävyys

Tarinassani… tarinan hahmo ruokki itseään kirjaimellisesti meren antimilla… Mitäs jos ruokkisimme  itseämme hyveillä… maailman pahuuden sijaan.

Aito irtautuminen on irtautumista omasta itsestä (kohti muita), omista mielipiteistä (kohti avoimuutta)  sekä tietyistä henkilöistä (kohti kaikkia). Irtautuminenkin on hyve ?

Toiveikkuus, sehän on hyve. Ilman muuta.

Paheita nyt ovat vaikka vastuuntunnottomuus, päihteet, mielettömyys…

Maailma on hirveä paikka, mutta voi laittaa suodattimen mitä siitä ammentaa… Millä itseämme ruokimme…

itsehillintä

sinnikkyys

elämänvoima ja innokkuus

toiveikkuus

kiitollisuus

ihmissuhteet

uteliaisuus, mielenkiinto elämään

Ja tarina jatkuu, yllätys yllätys, se ei päättynytkään. Aikani jaariteltuani… on aika saattaa tarina päätökseen.

Saat valita tarinaan lopun. Vaihtoehtoja on kaksi, 2…

TARINAN LOPPU VAIHTOEHTO 1

Tarinaa…

Suloisen vanhan Rauman maisemissa.

Serina, 42, aloittaa aamun maailman pahuudella. Uutisilla. Kuuntelee uutiset tunnin välein, pitkin päivää.

Radiosta, tv stä tai ipadiltä, tietokoneelta tai kännykästä.

No, totaalinen uutispimento lie mahdotonta, kuuluuhan yleissivistykseen tietää pahan maailman tapahtumat, mutta tunnin välein.

Hän suuntaa töihinsä ompelimoon. Kuuntelee pahan puhumista ihmisistä. Ei siis aiheesta, että faktoja lausutaan ilmaan. Onhan pahoja ihmisiä olemassa.

Ei kaikki ihmiset pahoja ole, suurin osa on.

Pahoilla puheilla ruokkii päiväänsä, sik sakaten hameen helmoja.

Menee töistä kotiin.

Muistelee inhottavia ihmisiä, ajattelee negatiivisia asioita. Traumat vain päässä kaikuen.

Maailman pahuutta itseensä ammentaen.

Hänellä oli 1 inhottava opiskelukaveri, 32 mukavaa, hän muistelee tätä yhtä.

Hänen yksinhuoltaja äitinsä on kuollut, hän muistelee rankkaa saattohoitoa.

Hänellä on Tuhkimon äitipuolelle kalpeneva, isänsä – tie kuinka mones – vaimo. Hän kuuntelee  ilkeän äitipuolen haukkuja. Hän on alkanut uskomaan taivas helvetti teoriaan, ilkeä äitipuoli päätyy viimeksi mainittuun. Ja mikä pahinta, uskoo haukut…

Hänellä oli väkivaltainen ex. Muistelee mustaa silmäänsä, ei sitä, että on tällä hetkellä purjehtinut onnellisen avioliiton satamaan uuden miehen kanssa, ja omistaa hyveistä parhaimman, rakkauden.

Hänen koira kuoli, hän muistelee tätä, ei uutta labradorin noutajaa.

Ja hän ei edes pidä mustekalasta, vaan makaronilaatikosta. Ja popsii mustekalaa…

Ja kaiken lisäksi sataa räntää ja on pimeää.

Hän voi pahoin. Että hän voi pahoin…

Ja uutisten aika, hän napsauttaa radion päälle.

Kirjoista hän lukee negatiivisia, ei mitään kaunista, ja tv tä katselee, ja tv:n tarjonta on kehnoa.

Ei vaihda kanavaa… Ei laadukkaita elokuvia, ei… vaan tv n tarjontaa… Että hän voi huonosti.

Hänellä on Instagram. Hän miettii vain yhtä negatiivista kommenttia, ei viittäkymmentä hymiötä.

Ja kaiken kukkuraksi, kampaaja saksi hänen kutrinsa pilalle. Että hän voi huonosti. Sen sijaan, että vaihtaisi kampaajaa. Hän astelee samalle …

Ja kukat, no ne hän kasteli liikaa, ne nuupahti, ei voi kauneutta ammentaa sydämeen, ei…

Että hän voi huonosti.

Kuuntelee lista ykköstä, mitä paskaa, sen sijaan, että kuuntelisi lempimusiikkiaan…

Ja viettää aikaansa kaksinaamaisten ihmisten kanssa, hän ei edes usko ystävyyteen…  Löyhässä hirressä roikkuen…

Ja mitä parasta, hänellä ei ole edes aikomusta napsauttaa suodatinta päälle, mitä pahasta maailmasta ammentaa sydämeensä…

Ja nukahtaa päivän päätteeksi. Painajaisiin, kuinkas muutenkaan.

Sen pituinen se

TARINAN LOPPU, VAIHTOEHTO 2

Suloisen vanhan Rauman maisemissa.

Serina, 42 aloittaa aamun raikkaalla appelsiinimehulla, marmeladi leivällä ja viisautta kirjoista lueskelemalla.

Hän suuntaa ompelimoon töihin. Keskustelee rakentavan elämän rakkaudellisia neuvoja huokuvan keskustelun, viisaudella höystettynä ja sik sakkaa hameen helmoja.

Hän menee töistä kotiin.

Ja maailman paras hyve on Rakkaus.

Laittaa sapuskat miehelleen. Rakkauden täyteinen päivällinen, rakkaudella itseään ruokkien.

Hän käy kävelyllä koiran kanssa, kauniita maisemia ihaillen, kukkaloiston nähden, luonnon kauneudella itseään ruokkien, linnun laulua kuunnellen.

Hänellä oli 1 inhottava opiskelukaveri, 32 mukavaa, hän muistelee näitä 32.

Hänen yksinhuoltaja äitinsä on kuollut, hän muistelee kuinka arvokas ihminen hänen äitinsä oli, vaalii hänen hyviä elämän neuvoja, että kaunista muistoaan.

Hänellä on Tuhkimon äitipuolelle kalpeneva, isänsä – tie kuinka mones – vaimo. Hän kuuntelee ilkeän äitipuolen haukkuja. Ja mikä parasta, hän ei usko haukkuja… naps, hän katkaisee välit…

Ei ole tekemisissä…

Hänellä oli väkivaltainen ex. Mutta hän on tällä hetkellä purjehtinut onnellisen avioliiton satamaan, löytänyt uuden miehen ja omistaa hyveistä parhaimman, rakkauden. Hän uskaltautui heittäytyä  vaikean suhteen jälkeen rakkauteen, sanoi ”tahdon”, hän on ylpeä itsestään ja sai lahjoista arvokkaimman, rakkauden. Ja mikä parasta, hän ei totta vie, haikaile ex:n perään… Ja hän osaa arvostaa hyvää miestään, olihan ex hirviö.

Hänen koira kuoli, hän ei muistele tätä, suru on surtu… Hän iloitsee uudesta labradorin noutajasta.

Ja hän rakastaa mustekalaa, sitä vain pöytään ja ”bon appetit!” …

Ja kaiken lisäksi on upea sää … Kevät aurinko paistelee kaunista…. jihuu : )

Ja uutisten aika, hän napsauttaa radion kiinni.

Kirjoista hän lukee niitä parhaita teoksia, viisautta itseensä ammentaen… Katselee laadukkaita elokuvia,  mieluiten Oskarin, ellei neljä Oscaria leffa napannut, joita hän katselee…

Hänellä on Instagram. Hän miettii viittäkymmentä, 50… hymiötä, ei yhtä negatiivista kommenttia…

Kampaaja saksi hänen kutrinsa pilalle. Hän astelee toiseen kampaamoon.

Ja kukat, mikä kukkaloisto, kuinka hän ruokkiikaan sydäntään kukkien kauneudella ja loistolla… Lainasi kirjastosta kukkien hoitokirjan… Ja kukat loistavat kauneuttaan, vehreän vihreinä…

Kuuntelee lempimusiikkiaan ja uskoo ystävyyteen, vaalien ystävyys suhteita.

Ja mitä parasta, hän napsauttaa suodattimen päälle, mitä sydämeensä ammentaa.

Ja nukahtaa päivän päätteeksi, suloisen vanhan Rauman maisemiin.

Sen pituinen se.

Tarinan opetus oli:

Maailmassa on lukuisia ihania asioita, joilla voi ruokkia itseään.

Luettelenkos…

RUNOUS

Maaseudun rauha, kaupungin tapahtumakalenteri, kissat, kevät ja solisevat purot… tuoreista appelsiineista puristettu mehu. Kiinalainen ruoka, raikkaat aamut, tunnelmalliset illat, hillityn ruskea värisävy, kehut, tanssiminen, ystävällisyys, cappuccino, ruusut, muurinpohjaletut, kauneus, auringon lasku ja auringon nousu… listaa voisi jatkaa loputtomiin.

Nuotion loimu, onnensa kukkuloilla oleminen. Porealtaat, vohvelirauta, ja suussa sulavat vohvelit, kermavaahdolla & mansikka hillolla, heinäkuu, puutarhat…

… Saavutukset, kauneus, mahonki, timantit, lempimusiikki…uima-altaat,  loma, kanelilla maustettu omenakastike… sininen taivas, miettiminen kesäisin, mitä kuviota mikäkin pilvi edustaa… nukkuminen… Piknikit, syysruskan väriloisto, palmut, orkideat, meri, suloiset tuhansien järvein maan järvet, laiturit…

listaa voisi jatkaa loputtomiin…

Voimme napsauttaa suodattimen päälle… mitä sydämeemme ammennamme.

Maailmassa on lukuisia kauniita asioita millä ruokkia sydäntään

Suurenmoista, että olet blogissani runouden.

– Runoilijatar

Lukemisiin