Runouden sävelin
2.5.2025
+14
Aurinko nousee 4.35
Aurinko laskee 21.55
Hei sinne ruudun
toiselle puolelle
Olet astunut blogiini
Runouden sävelin
Lämpimästi tervetuloa
Runouttani ja tarinoitani lukiessa… Ei voi tutustua minuun – runoilijattareen – sillä kirjoitustyylini on puhdas fiktio. Mutta… eihän se olekaan runouden tarkoitus (runoilijattareen tutustuminen)… Runouden tarkoitus on tuoda rakkaudettomaan maailmaan lisää rakkautta.
Millainen nainen löytyy fiktiivisen runouden takaa. Tällainen…
Olen siis runoilijatar… Pohojois-Pohojanmaalta, Helsingistä Lakeuksille saapunut. Ja juurtunut. Kenties olen enemmän Pohjois-Pohojanmaalainen, kuin Pohojaalaaset ite… Äärimmäisen kaunista seutua. Tasaista. Talvisin saa suksia työntää sauvoilla liikkeelle alamäessä, niin tasaista 🙂
Olen jonkin verran nähnyt maailmaa. Rakastan matkustelua… Olen käynyt mm. Lontoossa. Riikassa. Turkissa… Espanjassa useasti jne… Tukholma on kaunis kaupunki.
Ennen kaikkea rakastan pientä, idyllistä koti kaupunkiani Pohojois-Pohojanmaalla. Tänne olen heittänyt ankkurin ja juurtunut.
Olen siis asunut usealla paikkakunnalla (töiden ja opintojen perässä). Ennen kuin Pohojanmaa vei sydämeni. Tänne jäin, tänne juurruin ja tänne liimaannuin.
Pidän Pohojalaisesta luonteesta. Ja kauniista merestä. Luonnosta. Ja rauhallisuudesta.
Ja millainen on Pohojalainen luonne. Tällainen…
Pohojaaalaaset ovat tarmokkaita, urhoollisia, tulisia.
He ovat taitavia käsitöissä.
Pohojalaisia pidetään usein suorasukaisina ja rehellisinä.
Kun oli korona oli turva väli. Pohojanmaalla ei muuttunut mikäään. Turva väli on… Tai ns. hajurako.
Hän tietää, miten asiat ovat. Muilla on mielipiteitä, pohjalaisella tietoa.
Pohojalaasella on terve itsetunto.
Pohjalainen on rehti ja suorapuheinen.
Jos tuttava hankkii uuden auton. Pohojalaanen ostaa hienomman.
Moon täs. Pohojalaanen kääntää heikkoudet voitoksi Ote runostani ”herkkyytesi on voimasi.”
Periksi ei anneta.Kun pohjalainen puhuu, hän puhuu asiaa. Hyvää yritetähän, mutta priimaa pakkaa tulemahan.
Mikäs ny o, ku ei aharista.
Hän kokeilee juuri sitä, mitä muut eivät – eikä mieti, mitä muut hänestä ajattelevat. Hän tanssii, vaikka kansantansseja, mitä muut eivät.
Komiat pärjää aina!
Tällainen on pohojalaanen. Luonne.
Luonnostaan ylpeä kaupunki, mamsellipuku, tarinoita, meri, viehättävä silta… Näistä on Pohjois-Pohojanmaa tehty.
Blogini runouden ei ole päiväkirja. Kuulumisiani on harvoin…. Jos koskaan blogissani runouden. Blogini runouden on puhdas taidekanava.
Mutta mitäs Bond … James Bond… sanoikaan… Never say never… On siis kuulumisten aika.
Mitäs teille upeat blogini runouden lukijat kuuluu ? Minulle kiitos hyvää… Mukavaa arkea porskuttelen.
Olen mökkeillyt ja mm. uinut. Rakastan uimista, ehkä enemmän kuin merenneidot konsanaan. Niin järvissä, joessa, meressä, uima-altaassa, avannossa. Rakastan ammeita ja porealtaita.
Myös grillaus kausi on jo startattu.
Uusin runoteokseni on …
Sädehtiviä lumihiutaleita, kimaltelevia jäitä
Tätä edellinen kirja on
Onnellinen, lasinen meri, kristallisen näköinen
Tätä edellinen runoteokseni on
LUMIHIUTALEINEN ORKIDEA
Tätä edellinen runokirja on nimeltään
Aamukasteinen lumpeenlehden lumo
Olen raapustellut myös lyhyen tekstin karavaanailusta kertovaan kirjaan, että matkailukirjaan. Ja runoni on myös Rakkausrunot ry:n, 20-vuotisen taipaleen juhlakirja; Kuohuva koski kirjassa.
Olen pitänyt runotaidenäyttelyt:
Kuun säteiden valaisema omena puun hohde
ja
Olen pitänyt, taiteiden yönä, runotaidenäyttelyn:
Silkkikankaisen kudelman tähtikuvioiset runolliset somistukset
että runotaidenäyttelyn
Mausteisen, makea, aprikoosinen sumuverho… kietoutuu runouden kuiskaukseen… kaikuen aavikon yli.
Tekemääni tekstiilitaidetta on ollut yhteistaidenäyttelyssä. Ja myös hiekkapuhaltamaani lasia.
Te lukijat… olette matkustelleet viidakossa… Olette astelleet sata vuotiaalla silta vanhuksella… Olette piipahtaneet Goalla… Miksi… Siksi… Koska olette lukeneet blogiani Runouden sävelin… Olette sukeltaneet tarinoihin… Tarinassani tik tak tik tak… suunnataan Goalle… Blogiani runouden pidemmälle lukemalla… voit lukaista fiktiivisen tarinani Tik tak tik tak tik tak tik tak…
Olet valinnut lähes täydellisen… tavan viettää aikaa… ja se on lukeminen
Runoilijatar pitää sulkakynänsä terävänä raapustelemalla fiktiivisiä minitarinoita, huikeine tarinan opetuksineen… kera runouden sulo sointujen blogissaan Runouden sävelin.
Rakastan hyvää kahvia. Länkkäri leffoja, viisaita sanoja. Kissoja, läheisiäni, ystäviäni. Kesää, vuoden aikoja. Kaunista luontoa. Tuhansia järviä, ja punaista huulipunaa.
Olen elokuvateattereiden, kirjastojen ja taidegallerioiden suurkuluttaja.
Minulta käy näppärästi niin kutominen kuin pullan letityskin. Jos annat minulle lankasotkun. Taion siitä jotain häikäisevää…
Kirjoittaminen on mukavaa ja sanottavaa riittää. Kun yhden tarinan saa pisteeseen, kutsuu jo pari uutta tarinaa tarttumaan sulkakynään. Runoissani on edustettuna koko elämän tunteiden kirjo, kaikki värisävyt, iloisen keltainen, harmaa, synkän musta,
violettia poisjättämättä,
punaista unohtamatta.
Minulla on kaksi kissaa… Oi, rakastan kissoja. Suloisia, kuin mitkä. Ei tarvitse kertoa, mikä on ihmisen paras ystävä… se on sanomattakin selvää… kissa… Hieno rouva on jo vanhus. Nukkuu ja syö… kuin Karvinen konsanaan. Paitsi ei lasagnea. Viljatonta kissan ruokaa. Nuorempi noutaa pallon, se hänelle nakatessa, kuin koira konsanaan. Sopii sisustuksen väriin kissat 🙂 Tumman harmaa on lempivärini, siis.
En ole enää nuori.
Pidän iästäni.
40+
Mutta en ole vanhakaan.
NUORUUDESTA ON PARASTA SE… ETTÄ SE ON TAKANAPÄIN 🙂
Olen nähnyt läheltä syövän. Edesmennyt äitini kuoli syöpään. Suht kauan aikaa sitten. Hän oli yksinhuoltajani. Minä ainoa lapsi. Syöpä on runtelee ja on kurjaa. Aivokasvaimia oli hänellä. Joten tunnen valtavasti sympatiaa syöpäsairaita ja heidän läheisiään kohtaan.
Sympatia ja empatia on hyvä taito elämässä. Lukeminen kannattaa. On tehty tutkimus, että lukeminen voi kehittää empatia kykyäsi. Fiktiiviseen teokseen sukeltaminen… eläydyt kirjan hahmoihin…
Ja tätä kautta empatia kykysi kasvaa.
Olen äärimmäisen mukava ja herttainen, kun sille päälle satun.
Kun sille päälle satun…
Kun sille päälle satun…
Seuraan muotia. Se on yksi mielenkiintoni kohde. Muoti toistaa itseään. Olen raapustellut mm. tarinan nimeltään Muotisuunnittelija.
Muodissa keväällä 2025…
Pitkän ja pimeän talven jälkeen kirkkaat ja raikkaat värit ovat paikallaan… pinkkiä, vihreää, punaista ja sinistä.
Leobardi kuosi.
Sporttisuus.
Romanttisuus.
Isot kassit. A´vot… Kassiin pitää mahtua kännykästä… meikki pussin kautta… ties mitä… Kassi ei ole ok… Jos siihen mahtuu vain huulipuna.
Isot kassit ovat muodissa. Oi, ihanaa.
En välitä julkisuudesta. Suloisessa tuhansien järvien maassamme. Pääsee äärimmäisen helposti julkkikseksi. Ei tarvitse, kuin juoda coca colaa mahdollisimman nopeasti tv ssä… Sillä ei ole enää merkitystä, onnistuiko ennätys vai ei. Laulukilpailuita on liuta. Viis jopa laulu äänestä. Urheilla voi. Ja voi olla julkisuudessa ilman mitään syytäkin…
En korista lehtien palstoja ilman syytä… Ja tästä huolimatta sinä tiedät… että uusin kirjani on Sädehtiviä lumihiutaleita, kimaltelevia jäitä.
JOS (tuskin menisin… mutta JOS…) menisin johonkin tosi tv ohjelmaan. Minulta todennäköisesti kysyttäisiin ohjelman jälkeen.
– Olitko koko ohjelmassa, kun en sinua huomannut koko ohjelmassa.
En tahdo olla keskipiste. Viihdyn huomaamattomana vallan mainiosti. Kauniina seinäruusuna, siis.
En tahdo kätkeä rohkaisun kauniita sanoja sydämeeni.
Siksi tekstini on julkista.
Toteutin haaveeni pitkään runoja pöytälaatikkoon raapusteltuani, ja laiton runot kansien väliin.
Fiktiivisen… Runouden takaa löytyy siis runoilijatar. Joka rakastaa kaikkea kaunista.
Sanon kaikille, jotka kirjoittavat… että kirjoittakaa. Suosittelen lämpimästi. Sanon myös, että kannattaa hankkia ammatti, kirjoittamisen lisäksi. Kaiken varalta…
Työhistoriaa minulta löytyy kaupasta, kahvilasta, kudonnan ohjaajana ja urheiluhallista jne… jne…
Mutta… älkää luopuko kirjoittamisesta… Älkää kritiikin takia… esim… Päätalolle sanottiin, mene rankametsään, älä kirjoita… noin kauniisti sanottuna… kuulemma.
JOS HION VIILAILEN, NIKKAROIN JA PUNON SANAT, TEEN LOISTAVAA RUNOUTTA… Mutta kuitenkin…
Ajattelin käydä kirjoituskurssin… Jahka taion siihen aikaa… Aina voimme olla enemmän…
Olen onnellisesti naimisissa. Perheellinen.
Harrastan tanssia. Käyn tanssitunneilla (bailantinoa tanssimassa)… Ja olen napannut pronssia tanhusta nuorena… En tiedä taittuisikos enää askeleet.
Vaalin terveitä elämäntapoja. Ruoka ja uni … kaiken a ja o … Nukun paljon… Rakastan nukkumista. Olen kuin Prinsessa Ruusunen unilahjoineni. Tussaudsin vahakabinetissa on Ruusunen. Madame Tussauds on Lontoossa sijaitseva vahakabinetti… jossa prinsessa Ruusunen nukkuu vuoteellaan; nuken sisällä on kone, joka saa rintakehän kohoilemaan niin, että prinsessa näyttää todella nukkuvan.
Jos kärsitte unettomuudesta… koko elämä kärsii… Aivan varmasti.
Olen kiinnostunut terveysvinkeistä. Varmaan pitäisi napsia jotain vitamiineja????
Ihmiset muuttuvat, maailma muuttuu. Jopa mielenkiinnon kohteet vaihtuvat. Ennen rakastin karavaanailua. Lomani vietin karavaanaillen… Ihmiset muuttuvat… Nykyisin rakastan luontoa, sädehtivän kauniita maalauksellisia maisemia… mutta lomani vietän hotelleissa. Mitä enemmän tähtiä, sen parempi… Näin se elämän mielenkiinnon kohteet vaihtuvat. Onko maailmassa mitään muuta pysyvää, kuin muutos?
Piipahdin juuri kampaajalla. HIUKSET HYVIN, KAIKKI HYVIN…
Politiikasta en perusta. Olen runoilijatar, en poliitikko. Mutta äänestän kyllä, vain sillä tavalla voi vaikuttaa.
Leivon ja kokkailen. Itse asiassa olen hyvä kokki. Joskus blogissani runouden, tarjolla suussa sulavia reseptejä ja leivonta ohjeita.
Rakastan puhtautta. Jopa ensimmäisiä muistojani elämästä on imuri. Edesmennyt äitini imuroi. Ennen kodinkoneet kestivät vuosia… vuosia. Ja pitivät hirmuista meteliä. Aivan valtavaa meteliä. Pesukone hyppi ilmaan, kun linkosi. Aikoinaan …. Mutta ei hajonnut…
Siivous vinkkejä
Ja sitten siivous vinkki… ruokasooda… kyllä kyllä, luit oikein.
Hankaa tummuneiden kahvikuppien sisäpintaa ruokasoodalla ja pikku tilkalla vettä. Ja tadaa, kuppi on kuin uusi. Tämän jälkeen voit laittaa kupin tiskikoneeseen / tiskata tiskiharjalla.
Ripottele kuiviin lenkkareihin ruokasoodaa ja imuroi sooda pois ennen seuraavaa lenkkiä. . Ruokasoodaa voi ripotella myös suoraan hikisiin vaatteisiin ennen pesua tai sekoittaa pesupulverin joukkoon (Sooda ei välttämättä sovi kaikkein arimmille materiaaleille eikä ihan kaikkiin pesukoneisiin). Sooda on myös tuoksun poistaja. Siis.
Ruokasoodaa biojäte astiaan.
Etikka on siivous vinkeistä vanhin ja, oi niin hyvä. Mutta etikan voi korvata oikealla siivous aineella. Mikä tuoksuu hurmaavalle, päin vastoin kuin etikka.
Enemmän pesuainetta ei ole synonyymi enemmän puhtaalle. Annostele siis pesuaine.
Muista puhdistaa myös liesituuletin.
Laita kynnysmatto.
Ja vaihda käsipyyhkeet usein.
Mikrokuituliina ja pölyhuiska, a vot. Parhaat siivous välineet.
Onko lasimaljakko tummunut. Ei hätää. Tummuneet kohdat käsitellään sitruunalla ja huuhdotaan puhdistuksen jälkeen raikkaalla vedellä. Ja tadaa… maljakko on kuin uusi.
Anna pesuaineiden vaikuttaa rauhassa. Tämä tekee siivouksesta mukavaa. Kun pesuaineet vaikuttavat voit, vaikka lukaista lehteä. Ja juoda kupposen cappuccinoa samalla.
On siivous sukkia. Kävelet ja lattiat puhdistuvat.
Aloita siivous inhottavimmasta kohteesta, siis lattia kaivosta. Näin ollen siivous muuttuu mukavaksi.
Ja siivouksen jälkeen… vain nautit siististä kodistasi.
Lempimusiikkisi soimaan, siis… kun siivoat.
Musiikista tuli mieleen… että olin sellaisessa karmivassa pömpelissä, jokin aika sitten. Kun selkäni kuvattiin. Selkäni on siis sökö… Voi ei… Olin koko ajan silmät kiinni, ettei ahtaan paikan kammo iske pömpelissä… Korvissani soi musiikki kuulokkeista. Ja selän kuvaus kesti kauan. Kauan. Kauan.
Vielä tänä päivänäkin, kun kuulen tuon hittikappaleen. Tulee mielle yhtymä siis pömpeliin. Ja kipeään selkään.
Oi ei.
On musiikkia, joilla on suurenmoinen mielle yhtymä. Tuo kauniita muistoja mieleen.
Ja on musiikkia mikä on vain hyvää. Sen suuremmin mitään mielleyhtymiä. Esimerkiksi Topi Sorsakoski on loistava.
Lempimusiikkisi siis soimaan ja siivous sujuu kuin tanssi….
Hyräillen Sorsakoskea …”Nyt hiljaisten puiden ylle jo kohoaa kuu… Ja jossakin soivat kellot… Jossakin soivat kellot…”
Olen suvaitsevainen ja avarakatseinen. En ole rasisti. Kulttuurit rikastuttavat (mutta joidenkin kulttuurien… vääryydet ovat väärin)…
Kiinnostuksen kohteita elämässäni on vaikkapas… Kokkaaminen, lukeminen. Hyvät elokuvat… Askartelu… thai sapuska… Maalaaminen… ompeleminen… Kutominen. Musiikki. Kukat… retkeily… Meikit… Muoti…Eläimet, kissat. Kirjoittaminen. Lintujen bongaus. Ja lukuisat monet muut asiat.
Tällainen nainen löytyy fiktiivisen runouden takaa.
Lentävä matto… Kutomani…
Tänään tarjolla blogissani runouden… Kaunis runoni… Musta joutsen.
MUSTA JOUTSEN
musta joutsen
on yksiavioinen
kuun silta
tunnelmallinen ilta
rakkauden kangas
langat ja pirta
mustajoutsen
kuun sillalla
illalla
tarun mukaan
värin sai
variksilta
kiilapyrstökotkan
raadeltua joutsenen
varikset peittivät sen
höyheniinsä
kirkkaan kuun
pitkä heijastus
veden pinnassa
tunnelmallinen ilta
kuun silta
rakkauden kangas
langat ja pirta
joutsen musta
ja virta
tunnelmallinen ilta
saatavilta kuunsilta
ulottuvilta
rakkauden kangas
langat ja pirta
pitkä
siro
kaula
S-muoto
joutsen musta
ui pitkin kuunsiltaa
tunnelmallista iltaa
vesivirtaa
rakkauden langat
pujotettuna pitkin
pirtaa
yksiavioinen
kudottuna
rakkauden kangas
pitsi kuvioinen
hopeainen
puuvillainen
tällainen
oikeanlainen
yksiavioinen
Tänään tarjolla blogissani runouden fiktiivinen tarina. Tarinassa elämän muutos on huima.
Alkusanat tarinaan:
Romantisoituja tarinoita villistä lännestä eli alueesta Missisippi joesta länteen.
Rauhattomia seutuja 1800-luvun jälkipuoliskolla.
Länkkäreitä, toisin sanoen.
Seriffit, cowboyt, intiaanit, junarosvot, pankkiryöstäjät, korttihuijarit ja revolverisankarit.
Korpimaat.
Niistä on länkkärit tehty.
Romantisointi kera sankarillistamisen.
Rajaton vapaus.
Hyvät ja pahat erottuvat selvästi.
Pääkatu, missä seriffin toimisto että saluuna, hyvä yhdistelmä.
Tarinoissa myyttiset mitat.
Cowboy.
Cowboyt olivat omana aikanaan huonomaineisia, mutta sittemmin heidän elämäntapaansa alettiin romantisoida…
Romantisoituja tarinoita villistä lännestä eli alueesta Missisippi joesta länteen.
Rauhattomia seutuja 1800-luvun jälkipuoliskolla.
Länkkäreitä, toisin sanoen.
Näiden alkusanojen kautta on aika astua itse tarinaan… On siis… Tarinan aika, olen tarinan kertoja, fiktiivinen.
Aloitetaas tarina vanhoin kunnon sanoin… Olipa kerran…
Olipa kerran cowboy…
Kuin hidastetusta filmissä…
hän pakkaa laukkunsa…
Kuin hidastetusta filmistä…
Hän luo katseena vielä kerran maatilalle, tien päähän kävellessään, kääntyen, katseen luoden…
Kuin hidastetusta mykkä filmistä…
Hän muistelee kuinka työskenteli karjankasvatusteollisuudessa.
Kuin hidastetussa filmissä…
Hän muistelee, kuinka hän käytti edelleen perinteisiä taitoja karjaa kootessaan ja hevosia kesyttäessä, vaikka automatisointi olikin helpottanut työtä… Vaatetuksen ollessa sama kuin historian havinassa… stetson, bootsit, farkut… farkkujen päällä chapsit.
Kuin hidastetussa filmissä…
Hän muistelee kuinka hän oli taitava lassoaja…
kuin hidastetussa filmissä …
Hän muistelee, kuinka hän pakkaa laukkunsa…
Ase, kahvikannu, paistinpannu, kenttäpullo, satulahuopa ja makuupussi.
Kuin hidastetussa filmissä …
Hän muistelee laukkua pakatessaan, kuinka karjanajot olivat pitkästyttävää raatamista, karjalauman vauhkoominen oli uhka, silloin ammuttiin ilmaan. Ja jokien ylittäminen, kuinka raskasta ja vaikeaa. Yöt nukuttiin pelkällä huovalla, nuotion äärellä, ja aikaisin aamulla aloitettiin raataminen, raatamisen jatkuessa ilta myöhään, jopa aamu hämärään.
Kuin hidastetussa mykkä filmissä cowboy muistelee…
Laukkua pakatessaan sapuskaa, mikä saatiin keittiövankkureista. Leipää, papuja ja pekonia.
Kuin hidastetussa filmissä…
Hän muistelee, kuinka hän on myynyt tilansa, karjansa ja aikoo muuttaa Suomeen Helsinkiin…Punavuoreen, Rööperiin…. Helsingin tiheimmin asuttuun kaupunginosaan. Hän aikoo ajaa ratikkaa työkseen, raitiovaunut ovat hänen karjalaumansa, eläimiä hänellä ei ole. Suomen kieltä hän tuskin oppii, englannilla pärjää… Viihtyykö hän paremmin karjapaimenena vai ratikkakuskina, sitä tämä tarina ei kerro, sitä cowboy ei vielä tiedä… sen tämä tarina kertoo, että elämänmuutos on huima…
Kuin hidastetusta filmissä…
hän pakkaa laukkunsa…
Kuin hidastetusta filmistä…
Hän luo katseena vielä kerran maatilalle, tien päähän kävellessään, kääntyen, katseen luoden…
Kuin hidastetusta mykkä filmistä…
Sen pituinen se
Tarinan opetus oli: tarinassa elämän muutos oli huima, elämä muuttuu, maailma muuttuu. Onko muuta pysyvää elämässä kuin muutos.
Miten tämä runoilijatar on muuttunut… Olen mm. myynyt asuntovaununi, vietän lomani muulla tavoin nykyisin. Aika aikaansa kutakin, sanoikos se pässi niin, kun päätä leikattiin.
Rakastan tietty luontoa… retkeilyä… Ja nuotion loimua. Ja nuotion loimu tarvitsee aina tarinan. Ja sitähän blogini runouden tarjoaa… Tarinoita nuotion loimuun ja rätinään.
Suurenmoista, että olet blogissani runouden.
– Runoilijatar
Lukemisiin
