Runouden sävelin

29.11.2025

+4

Aurinko nousee 9.42

Aurinko laskee 14.30

Lumi suli, saas nähdä

saadaanko valkea joulu,

toivottavasti.

Hei sinne ruudun

toiselle puolelle

Olet astunut blogiini

Runouden sävelin

Lämpimästi tervetuloa

Kirjoitin pitkään runoutta pöytälaatikkoon. Ja, kun laatikot pursusivat runoutta, päätin laittaa runot kansien väliin.

EN TAHDO KÄTKEÄ SISIMPÄÄNI ROHKAISUN KAUNIITA SANOJA.

BLOGIA RUNOUDEN… PITÄÄ RUNOILIJATAR, JOKA ON KIRJOITTANUT MM. KAUNIIN RUNOTEOKSEN SÄDEHTIVIÄ LUMIHIUTALEITA, KIMALTELEVIA JÄITÄ. NAINEN, JOKA RAKASTAA KAIKKEA KAUNISTA. KISSOJA. YSTÄVIÄÄN, LÄHEISIÄÄN. VIISAITA SANOJA, HYVÄÄ KAHVIA. LÄNKKÄRI LEFFOJA JA PUNAISTA HUULIPUNAA. OLLEN ELOKUVATEATTEREIDEN, KIRJASTOJEN JA TAIDEGALLERIOIDEN SUURKULUTTAJA.

Rakastan joulua.

Tänään blogissani runouden… jouluinen tarina, jopa hattarainen.

Olen kirjoittanut monen monenlaisella tyylillä. Jopa karmivan tarinan. Rakkaus tarinan. Toivoa hehkuvan tarinan. Tavallisen tarinan arjesta. Tänään hempeä tarina… Oi, niin upean jouluinen.

Olen ripotellut nonparelleja pluskvamperfektien päälle, olen kuorruttanut verbejä, olen viilaillut, punonut sekä letittänyt adjektiiveja. Olen kirjoittanut asiatekstiä, että riimejä… olen maustanut tulisin maustein sanakeitoksen, toisin sanoen monen moista kirjoitustyyliä.

Olen pitänyt runotaidenäyttelyt:

Kuun säteiden valaisema omena puun hohde

ja

Olen pitänyt, taiteiden yönä, runotaidenäyttelyn:

Silkkikankaisen kudelman tähtikuvioiset runolliset somistukset

että runotaidenäyttelyn

Mausteisen, makea, aprikoosinen sumuverho… kietoutuu runouden kuiskaukseen… kaikuen aavikon yli.

Viihdy runouden ja fiktiivisten tarinoiden parissa, blogissani Runouden sävelin.

Voit seurata jouluvalmistelujani blogissa Runouden sävelin.

Joulu on hurmaavaa aikaa.

Olen tarinan kertoja… on siis fiktiivisen tarinan aika.

Fiktiivinen (joulun hohtoisen hempeä) tarina menee tällä kertaa näin.

Alkusanat tarinaan:

Kuinka joulupukille kasvoi pitkä parta?????

Se kasvoi samalla, kun tarinan henkilöt ratkoivat sanaristikkoa… he miettivät sanaristikkoa kauan, kauan, kauan…

P on viimeinen sanaristikon sanan kirjain…

Ja sanaa mietittiin…

ja mietittiin…

Joulupukin parta kasvoi ja kasvoi…

Ja ristikkotehtävän sanaa mietittiin ja mietittiin … kauan…

Aika kului… sanaristikon sanaa pohtiessa… miettiessä…

Aika kului ja kului ja joulupukin parta kasvoi… sanaristikon sanaa miettiessä.

Tarina:

SANARISTIKKO

Tarina kertoo seitsenkymmenvuotiaasta avioparista, jolla yhteistä taivalta takanaan 45 vuotta.

Safiirihääpari asustelee Ivalossa.

Ivalon halki virtaa jo 1800-luvulla kuuluisaksi tullut kultajoki, länsilounaasta, Ivalojoki toisin sanoen. Tulva keväinä joki nousee yli äyräidensä, saartaen jokivarressa sijaitsevia taloja. Tarinan miniä asustelee Ivalojoen varrella. Tarinan henkilöt eivät.

Ivalosta löytyy lentokenttä, kerran vuonna 1986 tarinan pariskunta lensi Helsinkiin lomalle. Muuten he eivät ole matkustelleet. Löytyy Ivalosta kauppa, terveyskeskus ja joitakin muitakin liikkeitä. Saariselälle on vain kolmisenkymmentä kilometriä tarinan henkilöiden ovelta. Saariselkä on matkailukeskus. Turisteja paljon. Saariselällä käydessään he ovat tavanneet mm. kiinalaisia. ”Pieniä ihmisiä” totesi tarinan mies vaimolleen turistin nähtyään.

Pohjoissaameksi Avvil, koltansaameksi Âˊvvel ja inarinsaameksi Avveel, siellä asustelee tarinan eläkeläiset.

Ihmisiä asustelee taajamassa noin 3 036… He ovat 3035 ja 3036.

Ivalon maapinta-ala on 7,40 neliökilometriä, maalaukselliset maisemat.

Joulu on jo ovella. Pieneen tupaan on tuotu joulukuusi, pipareita on paistettu ja joululaulut soivat.

Tuvan ikkunassa loistaa jouluinen tähti.

Jouluisia touhuja puuhaillessa eläkepäivät vierähtävät.

Mieheni tekee sanaristikoita, tuumailee tarinan vaimo.

Nelikirjaiminen sana, viimeinen kirjain p.

PARILLAKIN ESTÄÄ ?

Mikä se voisi olla, mieheni tuumii silmälasit nokallaan. Sanaristikkoaan ratkoen.

Jatkan torttutaikinan tekoa ja….

Jään miettimään sanaa sanaristikkoon.

Mikä sana voisi päättyä p-kirjaimeen?

Nelikirjaiminen sana. Parillakin estää ?

Joulutorttutaikinan valmiiksi saatuani. Rupean kaulitsemaan taikinaa.

Kauan mietittyäni…

Kauan… kauan… kauan… kauan…

Stop… hihkaisen miehelleni, pitkän hiljaisuuden jälkeen.

Hän säikähtää, hyppää metrin ilmaan nojatuolissaan.

Mi.. mi… mitä ? Mies kysäisee säikähtäneenä.

Hiiren hiiren hiljaisuuden on katkaissut, minut stop huudahdukseni.

Se sanaristikon sana on stop… kun sanan stop perään lisätään sana pari, saadaan stoppari, joka sekin toimii estävänä.

Ja niin mies ottaa sanaristikon käteensä ja raapustelee stop sanan ristikkoonsa.

Sanaristikko täytyy hitaasti, mutta varmasti.

Leivon tortut. Kun jouluiset tortut ovat paistuneet… huudahdan miehelleni,

Kahville !

Ja tarinan lopuksi safiirihääpari popsii suussa sulavat torttu kahvit.

Omistan onnen avaimet, ja avaimet ovat arki. Arjen hiukkasista syntyy onnellisuus.

Ja joulupukkille kasvoi parta tässä ajassa, kun sanaristikkoa ratkottiin.

Sen pituinen se.

Tarinan opetus oli:

Tarinan henkilö omisti onnen avaimet, sinäkin voit omistaa onnen avaimet, kuin tarinan henkilö.

Onni on pieniä sirpaleita.

Onnen sekuntteja…

Kenties onni ei saavu etsien… onni ei saavu sitä metsästäen… ei lassoten… ei ei…

Onnellisuus hiipii hiljaa jouluiseen tupaan, ja hei vain, huomaat olevasi onnellinen.

Mutta vain hetken.

Ikuinen onnellisuus on mahdoton.

Onnellisuuden syvintä olemusta ovat pohtineet niin kirjailijat, filosofit, runoilijat, myös tämä daami… ja tutkijat kuin tavalliset ihmisetkin. Mielipiteet siitä, mikä todella tekee ihmisen onnelliseksi, vaihtelevat ja ovat yksilöllisiä. Jokaisen tekee täysin eri asia onnelliseksi.

Eräs miljonääri on todennut onnesta kirjassaan (ja tämä tarina on tosi, faktaa siis) ”ajattelin, että valtava rikastuminen tekisi minut kuitenkin edes vähän onnellisemmaksi. Niin ei kyllä käynyt.”

On kaunis lintu… se laskeutuu olallesi, jos et yritä napata sitä… kenties onni on tällainen… Minun kissa tulee luokseni, jos en hae sitä…

Mikä tekee sinut onnelliseksi ?

Tee näitä asioita enemmän. Miksi ette, upeat lukijani, tekisi näitä asioita enemmän?

Tämä oli tarinani opetus tänään.

Suurenmoista, että olet blogissani runouden.

– Runoilijatar

Lukemisiin

Kulttuuri Runot, novellit ja kirjoittaminen

Uusi kirja

Uusin runoteokseni on …

Sädehtiviä lumihiutaleita, kimaltelevia jäitä

Tätä edellinen kirja on

Onnellinen, lasinen meri, kristallisen näköinen

Tätä edellinen runoteokseni on

LUMIHIUTALEINEN ORKIDEA

Tätä edellinen runokirja on nimeltään

Aamukasteinen lumpeenlehden lumo

Olen raapustellut myös lyhyen tekstin karavaanailusta kertovaan kirjaan, että matkailukirjaan (City letters on kirja nimeltään).

Ja runoni on myös Rakkausrunot ry:n, 20-vuotisen taipaleen juhlakirja; Kuohuva koski kirjassa.

* * * * * * * * * * * * * * * * *

Kirjoitan juuri uutta kirjaa. Ja kirja ei ole runokirja. Yllätys yllätys.

Kirja ei sisällä siivousvinkkejä… ei…

Siivous vinkkejä

Ja sitten siivous vinkki… ruokasooda… kyllä kyllä, luit oikein.

Hankaa tummuneiden kahvikuppien sisäpintaa ruokasoodalla ja pikku tilkalla vettä. Ja tadaa, kuppi on kuin uusi. Tämän jälkeen voit laittaa kupin tiskikoneeseen / tiskata tiskiharjalla.

Ripottele kuiviin lenkkareihin ruokasoodaa ja imuroi sooda pois ennen seuraavaa lenkkiä. . Ruokasoodaa voi ripotella myös suoraan hikisiin vaatteisiin ennen pesua tai sekoittaa pesupulverin joukkoon (Sooda ei välttämättä sovi kaikkein arimmille materiaaleille eikä ihan kaikkiin pesukoneisiin). Sooda on myös tuoksun poistaja. Siis.

Ruokasoodaa biojäte astiaan.

Etikka on siivous vinkeistä vanhin ja, oi niin hyvä. Mutta etikan voi korvata oikealla siivous aineella. Mikä tuoksuu hurmaavalle, päin vastoin kuin etikka.

Enemmän pesuainetta ei ole synonyymi enemmän puhtaalle. Annostele siis pesuaine.

Muista puhdistaa myös liesituuletin.

Laita kynnysmatto.

Ja vaihda käsipyyhkeet usein.

Mikrokuituliina ja pölyhuiska, a vot. Parhaat siivous välineet.

Onko lasimaljakko tummunut. Ei hätää. Tummuneet kohdat käsitellään sitruunalla ja huuhdotaan puhdistuksen jälkeen raikkaalla vedellä. Ja tadaa… maljakko on kuin uusi.

Anna pesuaineiden vaikuttaa rauhassa. Tämä tekee siivouksesta mukavaa. Kun pesuaineet vaikuttavat voit, vaikka lukaista lehteä. Ja juoda kupposen cappuccinoa samalla.

On siivous sukkia. Kävelet ja lattiat puhdistuvat.

Aloita siivous inhottavimmasta kohteesta, siis lattia kaivosta. Näin ollen siivous muuttuu mukavaksi.

Ja siivouksen jälkeen… vain nautit siististä kodistasi.

Lempimusiikkisi soimaan, kun siivoat.

Esimerkiksi Topi Sorsakoski on loistava.

Lempimusiikkisi siis soimaan ja siivous sujuu kuin tanssi….

Hyräillen Sorsakoskea …”Nyt hiljaisten puiden ylle jo kohoaa kuu… Ja jossakin soivat kellot… Jossakin soivat kellot…”

On joulusiivouksen aika

Kirjoitan juuri uutta kirjaa. Ja kirja ei ole runokirja. Yllätys yllätys.

Kirja ei ole kokki kirja… Olen loistava kokki.

Ei käsityö ohjeita sisältävä teos, ei…

Anna minulle lankasotku, taion siitä jotain häikäisevää… Olen todellinen lankakerien prinsessa.

Kirja ei ole kauhua… ei jännitystä ei edes dekkari.

Vaan…

TADAA… RUMMUTUSTA…

Kirjotan kirjassa elämän tarkoituksesta.

Syvällistä tekstiä.

Usein, oi… niin ihanan pinnallinen runoilijatar, joka mielellään kirjoittaa blogiinsa runouden, vaikkapas muodista.

Kertoo sinulle, upea lukijani, kirjassaan elämän tarkoituksen.

Ja mikä se on…

Elämän tarkoitus on rakkaus.

”1. kirje korinttilaisille 13

1Vaikka minä puhuisin ihmisten ja enkelien kielillä mutta minulta puuttuisi rakkaus, olisin vain kumiseva vaski tai helisevä symbaali. 2Vaikka minulla olisi profetoimisen lahja, vaikka tuntisin kaikki salaisuudet ja kaiken tiedon ja vaikka minulla olisi kaikki usko, niin että voisin siirtää vuoria, mutta minulta puuttuisi rakkaus, en olisi mitään. 3Vaikka jakaisin kaiken omaisuuteni nälkää näkeville ja vaikka antaisin polttaa itseni tulessa mutta minulta puuttuisi rakkaus, en sillä mitään voittaisi.

4Rakkaus on kärsivällinen, rakkaus on lempeä. Rakkaus ei kadehdi, ei kersku, ei pöyhkeile, 5ei käyttäydy sopimattomasti, ei etsi omaa etuaan, ei katkeroidu, ei muistele kärsimäänsä pahaa, 6ei iloitse vääryydestä vaan iloitsee totuuden voittaessa. 7Kaiken se kestää, kaikessa uskoo, kaikessa toivoo, kaiken se kärsii.

Suurenmoista, että olet blogissani runouden.

– Runoilijatar

Lukemisiin.

Kulttuuri Runot, novellit ja kirjoittaminen