16.11.2024
+ 5
Aurinko nousee 8:57
Aurinko laskee 15:07

Hei sinne ruudun
toiselle puolelle

Olet astunut blogiini
Runouden sävelin

Lämpimästi tervetuloa

Elelemme aikaa… että kauppojen kassakoneet kilisevät. Ja pikkuhiljaa joululahjoja paketoidaan silkkisin nauhoin.

Ja mikä on hyvä joululahja?
Kova paketti tietenkin.
Loistava joululahja on kirja.

Mitä kirjaa suosittelen paketoitavaksi joulupukin konttiin ?

Yhdeksi maailman parhaaksi kirjaksi on valittu mm. Othello William Shakespeare

Tämä olisi arvostettu teos.

Mitä kirjaa suosittelen ?

Kalevala? Tai…

Raamattu, maailman luetuin teos. Suosittelen.

Mitä kirjaa suosittelen ?

Joku kepeä vitsikirja.

Tai sarjakuva.

Karvinen, lasagnea rakastava Karvinen, suosittelen.

Vai hyvää luettavaa: Sinuhe Egyptiläinen, Muumit, Seitsemän veljestä, Tuntematon sotilas.

Sinuhe egyptiläinen on suomalaisen kirjailijan Waltarin kirjoittama , kirja ilmestyi 1945, kansainvälinen menestys. Kirjailijan pääteos. Käännetty 40 kielelle. Vuonna 2008 Sinuhe egyptiläinen äänestettiin suomalaisten rakkaimmaksi kirjaksi. Vuonna 2017 kirja valittiin yleisöäänestyksessä vuosisadan kirjaksi.

Yleensä palkitut teokset ovat hyviä… Suosittelen. Sinuhe kokeilee monia ammatteja, halveksitusta ruumiinpesijästä arvostettuun lääkäriin.

Ulkomaiset lukijat olettivat tekijän olevan egyptologi. On tosin seikkoja, joita ei ole harrastettu kyseisenä aikana… esim… kallonporausta ei harjoitettu vielä tuolloin… vaan vasta noin tuhat vuotta myöhemmin.

Mika Toimi Waltari 1908 – 1979 oli tuottelias.

Komisario Palmun tiedätte varmaan TV:stä ja Kulkurin valssin. Palmu on kirjoissa, minkä ikäinen hän nyt onkaan, veikkaisin 60-vuotias helsinkiläinen rikoskomisario. Hänen lähimmät työtoverinsa ovat ylietsivä Väinö Kokki ja teosten, kertoja poliisimies Toivo Virta. Hän kertoo minä- muodossa.

Suosittelen.

Mutta Huom !!! Kirjan ei tarvitse olla palkittu, pystejä napannut, että se on hyvä… Jos joululahjan saajaa kiinnostaa vaikkapas… viulun soitto, nuottikirja voi olla mielestäsi paras teos… kirja joka pölyttyy lukemattomana kirjaston uumenissa… sinun lisäksesi kaksi on lukenut teoksen, ja se on parempi kuin pystejä nappaillut palkittu kirja. Joululahja vaihtoehdoksi.

Nuottikirja ?

Mitä kirjaa suosittelen ?

Dekkari ?

Jokin aforismi kirja ?

Ehkä jonkun vähemmän tunnetun nimettömän teoksen, joka ei ole arvostettu ja tunnettu…

Luettu on Harry Potter.

Elämänkerta…

Kokkikirja…

Mistä joululahjan saaja on kiinnostunut? Esitän sinulle blogini lukija kysymyksen ?

Autot, formulat, moottoripyörät… puutyöt, vuoleminen, kalastus… eläimet, matkustelu, bisnes, ura … urheilu, jalkapallo, jääkiekko…. politiikka… liiketalous.

Matematiikka, fysiikka, psykologia….

ja tästä aiheesta mielenkiintoinen… hyvä teos…

Muoti, meikit, kauneus, hajuvedet, viinit, asut…

Kävin – jokin aika sitten – Lontoossa. Lukaisin kirjoja teemalla Lontoo. Jopa kartta kirjoja… Oli sitten mukava tepastella 221B Baker Street:llä.

Sherlock Holmes, asui kyseisessä osoitteessa. 1800-luvun loppuun ja 1900-luvun alkuun sijoittuva kuvitteellinen salapoliisihahmo, logiikastaan tunnettu.

Suosittelen.

Jos lahjan saaja aikoo nikkaroida linnun pöntön, suosittelen. Kirjaa teemalla, ilman muuta. Näin nikkaroit linnun pöntön…

Ja vaikka tahtoisi oppia uimaan, suosittelen kirjaa teemalla, kyllä lukaisit oikein, suosittelen (uimaan oppii vain vedessä, mutta silti suosittelen kirjaa teemalla).

Kirja teemalla… käsityöt, neuleet, kutominen, matot, raanut, seinätekstiilit. Helmipunonta.

Intiaanien helmipunonnat ovat kauniita. Teemalla on vähän kirjoja. Joudut etsimään ja metsästämään kirjaa.

Tietokirja?

Arvaas millä teemalla on kirjoitettu paljon kirjoja… Nimeltä mainitsemattoman automerkin korjausoppaat, hahahaha…

Tällainen teos joululahjaksi?

Mutta kysymys kuului…

Mitä kirjaa suosittelen paketoitavaksi joulupukin konttiin.

Kutoja lukee sukkien neulomisohjeita… nuori Aku Ankkaa… kokki keittokirjan… psykologi psykologiaa… maailmaan avartaakseen suosittelen psykologia lukemaan Aku Ankkaa… kokki voisi neuloa sukat… kutoja kokkailla suussa sulavat pöperöt… siis keitto kirja hänelle… ja nuori lukea psykologiaa.

… ”On joulupukki ollut hajamielinen…” lalalalalalaa… jakoi lahjat väärin…

Tämä avartaa maailmaa… totta vie avartaa maailmaa.

Entäs luetut ja myydyimmät kirjat? Jotain uuni tuoretta luettavaa siis. Joululahjaksi.
Yleensä myydyt kirjat ovat hyviä.

Myydyimmät, viime kuussa 2024.
Riley Lucinda Vangittu kauneus Bazar
Kotimainen kaunokirjallisuus
Remes Ilkka Zeus

Minä en ole näitä kirjoja vielä lukenut. Joten ei ole mielipidettä kirjoista.

Kautta aikojen myydyimpiä kirjoja on American Spelling Book… muistaakseni kolmanneksi myydyin… jos muistan oikein. En ole lukenut kirjaa.

Myyty kirja … Don Quijote… muistattekin varmaan kirjan… taisteli tuulimyllyjä vastaan kirjassaan.

Tämä kirja joululahjaksi?

Runouden ystävälle paketoi, runoteokseni SÄDEHTIVIÄ LUMIHIUTALEITA, KIMALTELEVIA JÄITÄ.

Olen kirjoittanut runoteoksen Sädehtiviä lumihiutaleita, kimaltelevia jäitä.

Paketoi kaksi kirjaa. Lahjan saajan lempikirja, hänen mielenkiintonsa kohteesta. Ja kirja, jota lahjan saaja ei totta vie lukisi. Ja suklaarasia. Hyvä lahja… totta vie… hyvä lahja.

Entäs sitten… Lahja ystävälle, jolla on jo kaikkea
Elämyslahjakortti.
Hemmottelupäivä esim. kampaajan lahjakortti.
Taidekurssi. Tauluja maalaamaan.
Jotain muuta siis kuin materiaa.

Mitä lahjaksi? Kultaa ja mirhamia.

Ja mitä lahjaksi hänelle jolla ei ole juurikaan mitään:
Lahjoita hyväntekeväisyyteen. Tämä runoilijatar kutoi kaulaliinan hyväntekeväisyyteen.
Pehmoisen ja lämpöisen. Piiiitkän.

Mitä lahjaksi lapselle:
Leluja.

Mitä lahjaksi vanhukselle:
Suklaata ja itse tehdyt villasukat.

Käärin parhaillaan joululahjoja lahjapakettiin.

Joulun alus aika on hurmaavaa aikaa… Joulu on jo ovella. Nurkan takana.

Ja mitäs tämä runoilijatar tahtoo joululahjaksi? Kynsilakkaa tietenkin…

Mitäs tahdotte joululahjaksi upeat blogini runouden lukijat?

Suurenmoista, että olet blogissani runouden.

– Runoilijatar

Lukemisiin

15.11.2024
+ 7
Aurinko nousee 8:54
Aurinko laskee 15:11

Hei sinne ruudun
toiselle puolelle

Olet astunut blogiini
Runouden sävelin

Lämpimästi tervetuloa

OLET VALINNUT LÄHES TÄYDELLISEN TAVAN VIETTÄÄ AIKAA JA SE ON LUKEMINEN.

Te lukijat… olette matkustelleet viidakossa… Olette astelleet sata vuotiaalla silta vanhuksella… Olette piipahtaneet Goalla…

Miksi… Siksi…

Koska olette lukeneet blogiani Runouden sävelin… Olette sukeltaneet tarinoihin… Esimerkiksi tarinassani tik tak tik tak… suunnataan Goalle… teemana on aika… tarinassani…

Tänään tarjolla kaunis runoni ILTA KÄVELYLLÄ. Blogissani Runouden sävelin.

ILTA KÄVELYLLÄ

ilta kävelyllä
saavuin sileän
kallion luo

hymyn häivän hän
minulle suo

saarella

toivoen
ohjeita
miten hänen
kanssaan
on meneteltävä

tuuleton hetki
pensaiden tummuutta
vasten

ilta kävelyllä

tahtoen että
lakkaisin puhumasta

mutta minähän vasta
aloitin puhumisen

pensaiden latvuksiin
kietoutuen

omalaatuisen
tietoisuuden

iltakävelyllä

violetti sametti
luomus yllä

ei vai kyllä

edellä
helähdellä

kimmellellä

vai vain
päätellä

ilta kävelyllä

saavuin sileän
kallion luo

hymyn häivän hän
minulle suo

saarella

Jostain runostani pidät… jostain et… jokin runo on sädehtivä… jotain et jaksa lukaista loppuun ja kenties jotain runon säettä rakastat.

Blogia Runouden sävelin, pitää runoilijatar… Sädehtiviä lumihiutaleita, kimaltelevia jäitä, runoteoksen kirjoittanut nainen. Runoilijatar rakastaa kaikkea kaunista, kevättä, kesää, auringon nousuja ja laskuja, kissoja, viisaita sanoja, ystäviään, läheisiään, thai sapuskaa, länkkäri leffoja, joulua ja punaista huulipunaa… Ollen elokuvateattereiden ja kirjaston suurkuluttaja.

Sananen runon kirjoittamisesta:

Joskus aloitan runon kirjoittamisen riimein. Mikä rimmaa.

Tämän jälkeen mietin sisältöä.

Rakkaus, romanttinen sellainen, lie yleisin runouteni aihe.

Rakkaudestahan elokuvat kuvaavat, taidemaalarit maalaavat, kirjat kirjoittavat ja näytelmät näyttelevät.

Olen kirjoittanut runon niin merenneitona, kuin laivan hyljättynä hylkynä kuin kotkanakin.

Fiktiivisiä runoja siis.

Runouteni skaala on tosin laaja. Olen kirjoittanut runon jopa cappuccino kahvikupistakin.

Ja koska runo on fiktiivinen… luon roolihahmon, kenen suulla runo kirjoitetaan.

Hän on seuraavanlainen.

Nainen, hän on ollut lähetystyöntekijänä Afrikassa.

Ja minkä näköisiä heimon asukkaat olivat? Punaiset asut, okranväriset hiukset ja värikkäät päähineet. Näistä he olivat tehty.

He tanssivat. Afrikassa elää noin 3000 eri heimoa, jotka puhuvat yli 2000 eri kieltä.

Hän oli Sanien parissa. Yhdestä vanhimmista heimoista. He ovat metsästäjiä. Heillä oli transsiin vaipuminen, mistä Jumala vapautti heidät ja he löysivät todellisen Jumalan, Kristuksen.

Eräällä toisella heimolla on sylkemis kulttuuri. Tuhansien järvien maassa ei juurikaan syljetä. Tai sitä pidetään rumana tapana. Mutta heimolla… ei siis Sanien heimolla… on yksi varsin erikoinen perinne: sylkeminen. Sylkäisy tarkoittaa masaille siunausta, ja rituaali kuuluu kaikkiin elämäntilanteisiin.

Runoon kirjoitan tanssia. Runous syntyy tanssin ympärille.

Nainen rakastuu valkoiseen mieheen. Avioliitto on naiselle kolmas, miehelle ensimmäinen. Kihloissa mies on ollut kaksi kertaa.

Siinä 45 vuotiaita. Joten lapset ovat jo aikuisia.

Mies on koira ihminen, nainen kissa ihminen.

Afrikassa tytöt käyttävät ruoho- tai kangashametta ja koristautuvat helminauhoilla. Näin pukeutuu runoni nainen.

Mutta hän alkoi kaipaamaan puhtaita lakanoita, vesihanan vettä ja kalliita ravintola illallisia. Laatua… muodikkaita vaatteita ja rakenne kynsihoitoloita.

Joten he muuttavat miehensä kanssa Kuusamoon.

Tuohon kauniiseen erämaahan.

Afrikassa he käyvät parin vuoden välein noin kuukauden, kaksi vierailemassa. Ei hän Afrikkaa ole unohtanut… ei…

Nyt kun olen suunnitellut riimit… olen suunnitellut runon sisällön… olen suunnitellut tyylin… ja se on rakkausruno… hää kellot kilkattavat… fiktiivinen runo…

On tullut aika kirjoittaa runo…

Sitten vain kokoan runon kuin palapelin…

TANSSIEN

leijonan karjunta
kaikuu kaukaisuudessa

tullen häntä
puoli tiehen vastaan

gepardin askeleet

mausteisen makea

helteinen
rakkaus

huojuen tuulessa

aamu yön hämärässä
auringon jo noustessa

nauttien
kaunista
luotettavaa
hetkeä

kurjuudesta vaurauteen

Afrikasta
suloiseen tuhansien
järvien maahan siirtyen

kaukaisuuteen

tuntien
tuoksut

gepardin juoksut

sumuverhon taakse
kietoutuen

kuulas yö

katsoen sisimpään

hellä kosketus

heimolla yllään
punaiset asut
okranväriset hiukset
värikkäät päähineet

tanssien

Afrikkalaisen
rumpujen sävelet

sydämeeni
silloin kävelet

sylkäisyn tarkoittaessa
masain heimolle siunausta

kuuluen kaikkiin
elämän tilanteisiin

rakastuen

hääasunaan ruohohame
koristautuen helminauhoin

kurjuudessa ikävöiden
rakenne kynsihoitoloita

tien vieden Lapin lumoon

unohtamatta Afrikan kauneutta
sinne hetkittäin palaten

tanssien

Afrikkalaisen rummun
sävelet

oi, sydämeeni kävelet

kiinnostavaa kulttuuria

kiehtova historiallinen saari

sateenkaari

saaren ollessa kuin
löytämätön helmi

koralliriuttoja

safareja
maaseutua

levottomuutta
turvattomuutta
kurjuutta
köyhyyttä

tanssien

Afrikkalaisen
rummun sävelet

oi, sydämeeni kävelet

Toisen runoni hahmo on seuraavanlainen. Fiktiivinen runon hahmo , siis…

Kun saan yhden runon pisteeseen, kutsuu jo toinen runo tarttumaan sulkakynään. Runojen kirjoittaminen on mukavaa ja sanottavaa riittää.

Runon henkilö… on suomalainen nainen. Hänellä on kesämökki, labradorin noutaja, ja hän on sairaanhoitaja.

Hän rakastaa makaronilaatikkoa ja kokkailee sen sulatejuustoon.

Toisella kierroksella. Aikuinen lapsi edellisestä avioliitosta ja yksi yhteinen nykyisen miehensä kanssa. He ovat miehensä kanssa jo vanha pari, tuntevat siis toisensa hyvin.

Hän harrastaa golfia ja tulee taloudellisesti toimeen. Ei rikas, ei köyhä.

Hetkittäin onnellinen. Hyvinkin tavis suomalainen nainen.

Päivät vierähtävät töissä. Hänellä on kotiminä ja työminä erikseen. Ei kaksoispersoonallisuus, siis. Vaan hän kantaa työminää ja kotiminää.

Mies on automekaanikko.

Kesä saapuu, sijoitan runoni siis kesään… kesälomaa hän odottelee jo kovin. Kesäloma vierähtää, missäs muuallakaan, kuin mökillä. Lääkäreitä pidetään korkeammalla tasolla olevina… kuin sairaanhoitajia. Töissä tämä näkyy siinä, että lääkärit ruokailevat ruokalassa samassa pöydässä, sairaanhoitajat eri pöydässä. Mutta tämä ei haittaa sisar hento valkoista. Itse asiassa, hän ei ajattele koko asiaa.

Pääsiäisenä hän laittaa rae ruohot, puput ja tiput. Vappuna serpentiinit, juhannuksena juhannus koivut ja jouluna joulutonttu koristeet.

Hänellä on läheinen, vanha anoppi.

Hyvinkin suomalainen. Ei ole matkustellut, muuten kuin kirjoja lukemalla. Nojatuolimatkailua siis… Viimeksi hän luki kirjan Marokosta. Tukholman risteilyllä kävi parikymmentä vuotta sitten. Joten se on nähty.

Hän ei erityisemmin nauti viskiä… silloin tällöin juo lasin punaviiniä…  Harvakseltaan… Hän kitkee kukkapenkkejä, mökillään. Sitä hän tekee mieluiten maailmassa.

Asuu kerrostalossa, kolmannessa kerroksessa. Ei lumitöitä arkena, mistä hän iloitsee. Naapuri on hänen paras ystävättärensä… häntä kymmeniä vuosia vanhempi mummo… ystävyys ei katso ikää.

Hän piipahtaa usein naapurin luona kylässä ja päin vastoin. He katsovat yhdessä hänen jätti TV:stä jääkiekkoa, porisevat kuulumisia, lainaavat toisiltaan sokeria, kun leipovat, jos sokeri on päässyt loppumaan.

Hänellä on valtava jätti tv. Seinän kokoinen. Ja tv:tä katselee paljon, samalla kutoen. Lähinnä laadukkaita elokuvia, miksi ei Ericin kuulumisia Kauniista ja rohkeistakin. Saippua oopperaa toisin sanoen…

Sade säällä hänellä on sateenvarjo, aurinkoisella säällä aurinkolasit, pakkasella villasukat, itse tehdyt. Hän pukeutuu tuulipukuun, juhlissa korkkareihin. Ripsiväriä sipaisee silmiin ja punaa suunsa.

Ja sitten vain runoa hiomaan.

Ja kaunis runo menee näin… Niin uusi runo… ettei sulkakynän mustekaan ole vielä ehtinyt kuivua.

AURINGON SÄTEET JÄRVEN PINNALLA

Pohjois Suomi

kesämökin rauhaa

kutoen silkkistä nauhaa

tänään, ei eilen

ajatuksissaan

elokuvien maailma

valkokankaalle
sukeltaen

cappuccinon äärellä

valtaisan
lintuparven visertäessä

sädehtivän kauniissa maisemassaan

pilvien

kevyesti leijaillessa

taivaalla

mökillä
kukkapenkit
hehkuvat kauneuttaan

kesäisessä postikortti
maisemassaan

vehreän vihreät koivut

mökin laituri

kaikuen kaukaisuuteen

laineiden liplatus

rosoinen sydän kuoren alla

ei ole halla

vaan häikäisevän kaunis
kesä ilta

järvenpinnassa kuun silta

kesämökin rauhaa

kutoen silkkistä nauhaa

tänään, ei eilen

Suurenmoista, että olet blogissani runouden.

– Runoilijatar

Lukemisiin