18.8.2024
+ 18
Aurinko nousee 5:12
Aurinko laskee 21:32

Hei sinne ruudun
toiselle puolelle

Olette astuneet
blogiini Runouden sävelin

Lämpimästi tervetuloa

Leivoin juuri pullaa. Suloinen tuoksu täyttää huoneet…

Loistava parfyymin tuoksu olisi pullan tuoksu. Lukaise blogiani pidemmälle, tarjolla blogimerkintä hajuvesistä.

Mainitsen myös Chanel No. 5 .

Chanel No 5:n tuoksu on klassinen, ja se on edelleen yksi maailman myydyimmistä hajuvesistä. Tuote sai nimensä, kun ranskalainen arvioi erilaisia hajuvesiehdotuksia ja hänen suosikkinsa oli näyte pullossa numero viisi – No. 5.

Chanel No. 5:n koostuu mm. ruususta, kielosta jne jne… vaniljasta ja meripihkasta jne jne.

Kun luet blogiani pidemmälle…

Toivottelen sädehtivää taiteiden yötä. Taiteiden yö keräsi valtavasti poppoota tänäkin vuonna. Tämä osoittaa, että ihmiset tarvitsevat leipää ja sirkus huveja. Sirkus huveja ovat mm. elokuvat, teatteri, kirjallisuus, runous, maalaukset, sirkus, ooppera ja vaikkapas keramiikka, noin muutaman mainitakseni.

Leipää ja sirkushuveja. Näitä janoamme.

Kun luet blogiani runouden pidemmälle.

Tarjolla fiktiivisiä tarinoita, huikeine tarinan opetuksineen, kera runouden sulo sointujen.

Olen tarinan kertoja. Fiktiivinen tarina menee tällä kertaa näin, olkaas hyvä.

On tullut aika esitellä tarinan hahmot.
Marianne ja Eemil.

Marianne on levoton. Kuin elohopeaa suonissa. Vaellellen paikasta toiseen. Hän itse asiassa napsii jopa nappeja keskittymishäiriöönsä. Hän on perillä siitä mistä hän puhuu. Ja tämän johdosta, hänen miehensä, Emil rakastaa Mariannea kovin.

Emil on rauhallinen, hän rakastaa harmoniaa. He eivät ole riitaisa aviopari Mariannen kanssa.
He ovat siinä neljänkympin kieppeillä. Heillä on aikuinen lapsi, poika. Ja Emilillä on nuoruudesta, edellisestä liitostaan tytär. Aikuinen jo.

Marianne on ollut hyvä äiti. Pullan tuoksu on täyttänyt huoneet usein, samoin höyryävä lihapata on nostettu uunista usein pöydälle. Kodin ilmapiiri on ollut harmoninen.

Nyt aikuiset lapset rakentavat jo omaa elämäänsä. Poika opiskelee, tytär valmistui optikoksi ja työskentelee silmälasiliikkeessä. Hän pitää työstään. Hän jää mielellään ylitöihin. Työmyyrä, toisin sanoen. Ja silmälasin sangat, ne ovat vihreät.

Marianne on perillä siitä mistä hän puhuu. Hän on kuin matematiikan opettaja joka osaa laskea yhteen ja miinustaa. Hän on kuin automekaanikko, joka osaa korjata rikkoutuneen moottorin. Hän on kuin kirjan lukenut neito, joka tietää kirjan juonen. Marianne ei edes käsitä sitä, että kirjat tai runous lytätään lukematta, tai päin vastoin, kehutaan lukematta.

Hän on todella kiireinen, usein. Ja ettei vain aikaa olisi liikaa, hän aloitti uuden harrastuksen. Itämaisen tanssin. Ja tanssi ryhmä kokoontuu… jopa kolme kertaa viikossa.

Usein hän juoksee tukka putkella paikasta toiseen.

Mariannella on sisar. Iso sisko He eivät ole läheisiä, he eivät ole tekemisissä. Marianne kutsuu sisarensa grillijuhliin.

Marianne tietää, mistä hän puhuu. Ja sen vuoksi Eemil niin kovin Mariannea rakastaakin.

Mitä omenapiirakkaan laitetaan? Kysytään. Ja monen moni, yllättävän moni vastaa mansikoita.

Mitä pidit runosta? Runoanalyysin välttääkseen sanotaan, en pidä tai päin vastoin, pidin, tietämättä, mitä koko runossa kerrotaan, vastaa yllättävän moni.

Mikä autoa vaivaa? Olisikos sytytystulpat, jos moottorissa on vika, moni vastaa. Monen moni.

Mutta näin ei tee Marianne. Omenapiirakkaan laitetaan omenoita, runo oli kaunis, analyysin tehden ja autosta on mennyt moottori.

On elokuun 18. päivä. Ja vielä on lämmin. Syksy tuntuu lyhemmältä, kun on pitkä kesä ja lämpimät kelit vain jatkuvat.

Marianne ripustelee tunnelmavaloja terassilleen.

Ne ovat tunnelma valot, ei jouluvalot.

Kynttilät eivät ole palavia, aitoja kynttilöitä. Mariannella ja Emilillä on amerikan bulldogin pentu, joten palavat kynttilät ovat pois suljettu vaihtoehto.

Kenkiä ei Marianne anna Oton, amerikan bulldogin pennun popsia. Hän opettaa jo pennusta että jättää saappaat, korkkarit, rantasandaalit ja lenkkarit rauhaan.

Koira oppii, kun sen opettaa.

Marianne järjestää grilli bileet loppu kesästä. Hän kattaa pöydän. Suloiset pöytäkoristeet kruunaavat kaiken. Liha on suussa sulavaa ja salaatti raikasta.

Vieraat ovat ystäviä.

Mariannen tanssitunnilta lady miehensä kanssa.

Eemilin työkaveri vaimonsa kanssa.

Emilin veli vaimonsa kanssa. Hänen vaimonsa juuret menevät Bulgariaan. Mutta hänen suomeaan ymmärtää. Jos ei muka ymmärrä, loukkaa niin Emilin veljeä kuin vaimoakin. Totta vie ymmärtää. Vaimo ei ole käynyt suomen kielen kurssia.

Ja Mariannen sisko uuden miehensä kanssa.

Ja neutraali ilmaus Mariannen uudesta miehestä on: parta, silmälasit, ripauksen snobi.

SNOBI

minulle kuuluu hyvää

niin hyvää, etten viitsi

kertoa enempää

etteivät ihmiset tule

kateellisiksi ja  ala

puhumaan pahaa minusta

Runo tarinan lomaan ja tarina jatkuu…

Joku näkee hänet petona, joku pellenä, joku parralla, silmä laseineen, snobi maisena, mutta Mariannen sisko, näkee uuden miehensä maailman komeimpana, uljaana ja ylväänä.

Voiko hienompaa miestä olla. Hyvä saalis vai mitä ? Marianne sisko kysäisee kaikilta, uuden miehensä esitellessään.

Marianne ei ole ollut siskonsa kanssa juurikaan tekemisissä. Joten hän kutsuu siskonsa grilli bileisiin. Ei hän riidoissa ole. On vain etäännytty. Heidän vanhempansa ovat jo kuolleet ja kuopattu. Terapiassa molemmat käyneet vanhempien vaikean ja riitaisan avioeron takia. Marianne jäi asumaan äitinsä luokse. Sisko isälle. Ja he eivät juurikaan tavanneet.

Mutta ei heistä läheisiä tule. Ovat tekemisissä jonkin verran. Muutama what s app viesti, kuulumisien kera vuodessa.

Vieraat ovat oikein mukavia, kuulumisia vaihdellaan puolin ja toisin. Olutta nautitaan höyryävien grillipihvien kera.

Tanssitunneilta oleva lady, grillijuhlien vieras, on kasvis syöjä. Hänelle grillaillaan vuohenjuustoa, tomaattia, vihanneksia ja kasvis pihvi. Marianne laittaa sapuskat omaan vuokaan. Kasvissyöjät ovat niin tarkkoja, ettei tomaatteja samoissa folioissa pihvien kanssa grillaa.

Ilta pimenee. Tunnelma valot valaisevat illan. Ja tanssien ilta jatkuu.

Sen pituinen se.

Tarinan opetus oli seuraavanlainen: Tiedä mitä puhut. Niin tiesi tarinan Marianne, ja tämä oli Emilin syy rakastaa Mariannea.

Mariannen sisar toi uuden miehensä näytille… 

Joidenkin silmissä hän oli peto, joidenkin pelle, Mariannen sisaren silmissä hän oli komea, upea, uljas, hyvä saalis. Mies oli koko ajan sama… hän oli eri ihmisten silmin, eri… 

MITÄ BLOGINI RUNOUDEN SÄVELIN TARJOAA:
Kun luet blogiani Runouden sävelin pidemmälle…

Tarjolla blogissa Runouden sävelin kaunis runoni Cappuccinon äärellä, sananen runostani ja fiktiivinen tarina.

Tätä ennen kun luet blogiani pidemmälle tarjolla onneton rakkaustarina. Kyllä lukaisit oikein… yleensä hääkellot kilkattavat, ja happy end on melkein pakollinen… ei  ei… sydäntä raastavaa tarinaa tarjolla…

Tätä ennen… kaunis runoni.

Tätä ennen kuulumisiani: Terveisiä Lapista.

Tarjolla blogimerkintä: OLKKAN DERVTULLUI : ) Tarjolla tarina… joka on sijoitettu Selkämeren itärannalle, Euran, Eurajoen, Laitilan ja Pyhärannan ympäröimänä. 49 kilometriä Porista etelään ja 94 kilometriä Turusta pohjoiseen. Suomen neljänneksi vanhimpaan kaupunkiin… siis Raumalle…

Tätä ennen totean, että: Olet valinnut lähes täydellisen tavan viettää aikaa ja se on lukeminen.

Tätä ennen: Päivän tyyli

Tätä ennen: Elokuva arvosteluni blogissani Runouden sävelin.

Tätä ennen etsitään viisautta…

Tätä ennen totean… Kuu on runoilijattaren ihanne sana…rimmaa… Kuu, suu, muu, taipuu, kaipuu…

Tätä ennen… kirja suositukseni…

Ja kun luet blogiani pidemmälle. Tarjolla mm. info… kuka olen… ja mitä blogini Runouden sävelin tarjoaa… mm. runoutta nimensä mukaan (blogini runouden tarjoaa)… Pysy mukana blogissani runouden, niin tiedät mitä blogini runouden tarjoaa : )

Tätä ennen… kun luet blogiani pidemmälle, tarjolla kaunis runoni… Aidot massiiviset tammiaidat… Ja runo menee näin… olkaas hyvä…

MASSIIVISET TAMMIAIDAT

polun päässä

massiiviset tammiaidat
ympäröivät puistoa

polku johtaa luo sydänten,
sielujen, aitojen

polun reunustamat
vaahterat huojuvat tuulessa

polku johtaa luo
massiivisten
aitojen

sielujen,
aitojen

luo aitouden

massiivisten
tammi
aitojen

Sädehtivää sunnuntaita kaikille upeille blogini Runouden sävelin lukijoille.

Suurenmoista, että olet blogissani runouden.

-Runoilijatar

Lukemisiin

16.8.2024
+ 18
Aurinko nousee 5:05
Aurinko laskee 21:39

Hei sinne ruudun
toiselle puolelle

Olet astunut blogiini
Runouden sävelin

Lämpimästi tervetuloa

Sädehtivää viikonloppua

Aloittakaamme tämä blogi merkintäni tarinalla. Olen tarinan kertoja. Ja tarina menee tällä kertaa näin… olkaas hyvä…

LAMMEN RANNALLA

Lammen rannalla, paljaat varpaat sannalla. Katse luotuna täysikuun loisteessa lumpeen lehden vesipisaroihin. Matkaten aamunkoihin. Myöhäisessä illassa, vai aamu varhaisessa. Sydämessään tuskaa. Ympärillään väriloistoa, vaahteran ja pihlajan hehkuessa oransseina, sädehtien taian omaista ruskaa. Ollen oikeamielinen.

Sen pituinen se

Tarinan opetus oli seuraavanlainen: Ole oikeamielinen.

Runouden sulo soinnuin edetään blogissani runouden. Kirjoitustyylin ollessa fiktio tarinoissani ja runoudessa.

Runoudessani rakastetaan värejä, kuin myös värittömyyttä. Tarinoista löytyy mielenkiintoista uutta, mutta myös kunnioitettavan vanhaa. Runouden sävelissä on edustettuna niin ilo, suru, kuin kauneus, pettymykset, tunteiden koko skaala, toivo ja epätoivo… Rakkautta unohtamatta… kaipuuta pois jättämättä.

Pian on taiteiden yö.

Taiteiden yö on ympäri Suomea.

Sijoitan tarinani taiteiden yöhön…

Ennen taiteiden yö keräsi Helsingin keskustaan NOIN 100 000 ihmistä… Veikkaanpas, että nyt on vielä enemmän poppoota… katsotaan osuinkos oikeaan ?????????????????????????????

Jo tämä osoittaa, että ihmiset rakastavat taidetta…

Taide on myös tunne tila, mielestäni…

Kuopiossa on taiteiden yö… Oulussa… Rovaniemellä… Helsingissä… Kuusamossa on taiteiden yö… Taiteiden yö on ympäri Suomea.

Olen tarinan kertoja… On fiktiivisen tarinan aika. Tarinaa kerrotaan minä muodossa Leilan suulla… Ja tarina alkaa… se menee tällä kertaa näin… olkaas hyvä…

TAITEIDEN YÖ

Olen taiteellinen lady, Leila. Rakastan niin oopperaa kuin katuteatteriakin.

Kesälomani vietin mökkeillen.

Aamuni alkoivat kesälomalla, siten, että pulahdin järveen laiturilta uimaan.

Virkistäviä aamuja.

Oli ihanaa istua mökin kuistilla aikaisin aamulla ja nauttia appelsiinimehua ja marmeladi leipää aamiaiseksi, uinnin jälkeen.

Mökkeilin koko neljä viikkoa.

Minulla on kultainen noutaja. Koira viihtyi valtavan hyvin mökillä.

Ja luin pinon kirjoja. Jos toisenkin… kesälomallani.

Nyt on alkanut arki.

On elokuu.

Päivät vierähtävät muodin parissa. Työskentelen vaateliikkeessä.

Perjantaina on taiteiden yö.

Ystävättäreni ovat menossa sinne. Minä mukaan lukien.

On vapaapäivä.

Alku illasta istuimme iltaa ystävättäreni Siljan luona. Silja on oikein mukava. Hänet olen tuntenut vain pari vuotta. Kun taas Mirja on lapsuuden ystäviäni. Siljan tunnen maalauspiiristä. Käyn keskiviikko iltaisin maalailemassa muotokuvia.

Harrastan muotokuvamaalausta.

Muotokuva kuvaa henkilöä.

Piirustus, maalaus, veistos tai valokuva. Miksei artikkeli, reportaasi, kirja tai television dokumenttiohjelmakin voi olla muotokuva ?

Muotokuva kuvastaa henkilön taustaa, piirteitä, pyrkimyksiä, persoonallisuutta, henkilön tärkeimpiä ja arvostetuimpia puolia, sekä asemaa.

Vastakohta muotokuvalle lie abstrakti taide. Mitä en ymmärrä lainkaan.

Taulun voi ripustaa vaikka väärinpäin seinälle.

Kuka tahansa osaa piirtää viivan, mutta vaatii taiteellisia lahjoja piirtää muotokuva.

Valokuvista tunnetuin muotokuva lie vaikka ylioppilasvalokuva.

Valokuvausta en niinkään harrasta, vaan konterfei:ta.

Historia tarjoaa myös mielenkiintoista taidetta mielestäni, puulle tehdyt muumioiden vahamaalaukset, ensimmäisestä kolmanteen vuosisadalla. Muotokuvia, ensimmäisiä sellaisia…

Parsuna… Attribuutit ja ikoni.

Muotokuva liitetään usein johonkin tapahtumaan, vaikkapas jo mainitsemaani ylioppilaaksi tuloon.

Omamuotokuvia teen harvoin.

Eräs muotokuvan erityislaji on profiilimuotokuva, tätä suosin maalauksissani.

Mirja poksautti samppanja pullon, taiteiden yönä, alku illasta.

Lasimme kilisteltyämme… Keskustelumme suuntautui – mihinkä muuallekaan – kuin taiteeseen.

– Kenellä on taiteiden yön ohjelma ? Silja kiljaisi. Ilman sitä, ei taiteiden yöstä tule mitään.

Mirja nosti kännykän.

Kännykästä googlettamalla löysimme taiteiden yön ohjelman.

Ilta oli pelastettu.

Ensimmäiseksi suuntasimme taidegalleriaan. Meri teemainen taidenäyttely. Taidenäyttely oli taidepiiriläisten ryhmänäyttely… Oli pauhaava meri kehystettynä… kuin tyyni meri… eräs oli maalannut surffilaudan ilman vettä… taiteilijat olivat tuntemattomia…

Ns. taviksia… mutta ammattitaitoisia… laadukkaita meri aiheisia maalauksia oli… kehystettynä taidegalleriassa.

Täältä askeleemme vei kuuntelemaan lavarunoutta.

Lavarunous on suullista ja kirjallista ilmaisua, jossa runoutta, laululyriikkaa esitetään…

Täällä räpättiin….

Lopuksi oli myös open mic -osuus, jossa osallistujat esittivät omia runojaan.

Oli perinteistä runoutta, tarinankerrontaa, spoken wordia, stand up – komiikkaa ja laululyriikkaa sekä näiden yhdistelmiä.

Minusta tuli kerta heitolla räpin fani.

Iltamme huipentui balettiin.

Baletti, kurinalaisia sääntöjä, liikekieltä. Baletti on yksi tanssitaiteen muoto ja länsimaisen taidetanssin vanhin lajityyppi. Tekninen taituruus oli valloillaan, baletti esityksessä.

Helsingin keskusta keräsi arviolta noin 120 000 kävijää taiteiden yönä.

Ihmiset rakastavat taidetta.

Ihmiset tarvitsevat taidetta.

Mitä ilman ei voi elää?

Ilman leipää ja sirkushuveja (taidetta).

Ensi vuonna tahdon muotokuvani taiteiden yöhön… Tämä on tavoitteeni ja unelmani…

Vierähti vuosi…

Koetti jälleen taiteiden yö…

Ja Leilan maalaama muotokuva komeili gallerian seinällä. Hän piti ryhmä taidenäyttelyn.

Myös muiden taidepiiriläisten maalauksia oli seinillä…

Sen pituinen se.

Tarinan opetus oli seuraavanlainen:

TARVITSEMME LEIPÄÄ JA SIRKUS HUVEJA.

Pidä huoli, että sinulla on leipää ja sirkushuveja. Ilman niitä on vaikeaa. Liian vaikeaa…

Te lukijat… olette matkustelleet viidakossa…

Olette astelleet sata vuotiaalla silta vanhuksella…

Olette piipahtaneet Goalla…

Miksi… Siksi…

Koska olette lukeneet blogiani Runouden sävelin…

Olette sukeltaneet tarinoihin…

Esimerkiksi tarinassani tik tak tik tak… suunnataan Goalle…

Teemana on aika… tarinassani…

Olen kirjoittanut kauniin runon… Helminauha. Runossa kirjoitan mm. elämän helmiä ovat elämän onnen hetket.

Jaan kanssanne, upeat … Runouden sävelin lukijat… elämän onnen hetkiä… helminauhan valkoisia kiiltäviä helmiä…

– Kävin nykytaidetta ihailemassa… läheiseni kanssa… joka ei perusta nykytaiteesta… kuiskasin hänelle… että ihailet vain hiljaa teoksia tai puhut sivistyssanoin, niin vaikutat taide ekspertiltä… no… meillä oli hauskaa, kun hän ei muistanut yhtään sivistyssanaa. Lopulta eräs teos lumosi hänet ja vei hänen sydämensä… Oikein mukava päivä.

Ja nämä elämän onnen hetket punot kaulaasi helminauhaksi ja pujotat ne kaulaasi kauniiksi helminauhaksi…

Tämän runon Helminauha opetus on siis: Vaali elämän onnen hetkiä… koeta ajatella niitä, kurjien hetkien tilalla… Voit – totta vie – pahoin, jos ajattelet vain kurjia hetkiä.

– Taide voi olla myös äärimmäisen terapeuttista.

– Taide voi jakaa elämän huippuhetkiä. Arkea… kaikkea…

Minä pidän niin klassisesta taiteesta, jossa pauhaava meri maalataan, pauhaavan meren näköiseksi. Kuin… abstraktista taiteesta, jossa pauhaava meri maalataan vaikkapas viivaksi.

Ja ennen kaikkea pidän siitä, että taide puhuttelee.

Meillä voi olla pauhaava meri sydämessä tai vesilasissa.

Näin taiteesta tehdään tunnetila.

Taiteessa voi olla myös mielleyhtymiä. Jos olet ollut hammaslääkärissä, kuulokkeet korvilla. Ja kuunnellut klassista. Rauhoittuaksesi. No… pora jäytää kipeää hammasta ja tärisee että vihloo. Tulee negatiivinen mielle yhtymä klassiseen kappaleeseen. Vaikka se on huikea ja taide elämyksen tarjoaa usealle.

Tai päin vastoin. Joku biisi voi olla valtavan positiivisia tunteita herättävä, jos siihen liittyy muistoja.
Myös musiikki on taidetta. Sirkushuveja. Sirkushuveja ovat maalaukset, teatteri, elokuvat, kirjallisuus, runous, tekstiilitaide… musiikki, sirkus … miksi ei jopa keramiikka… noin muutaman asian mainitakseni.

Teen tekstiilitaidetta ja vaatimattomampiakin käsitöitä, maalaan ja runoja kirjoittelen.
Olen kirjoittanut myös runoteoksen Sädehtiviä lumihiutaleita, kimaltelevia jäitä.

SÄDEHTIVÄÄ
TAITEIDEN YÖTÄ
KAIKILLE UPEILLE
BLOGINI RUNOUDEN
SÄVELIN LUKIJOILLE.

Suurenmoista, että olet blogissani runouden.

-Runoilijatar

Lukemisiin

Ps.
Riippuu missä päin suloista tuhansien järvien maatamme olet… Taiteiden yö oli eilen… jossakin päin… jossain päin tänään tai huomenna. Jne… 

Tarvitsemme leipää ja sirkushuveja.