9.5.2024
+ 4
Aurinko nousee 4:14
Aurinko laskee 22:14

Hei sinne ruudun

toiselle puolelle

Olet astunut tarinoiden

sädehtivään maailmaan

Blogiini Runouden sävelin

Olet lämpimästi

tervetullut.

Upeaa, että löysit

blogiini runouden.

Tänään blogimerkinnässäni päivän tyylini. Ja tyylinä on pitsiset korvakorut. Tämän jälkeen sananen koruista ja niiden historiasta. Kaunis runoni ja päätän blogimerkintäni tarinaani. 

BLOGISSA RUNOUDEN SÄVELIN… RUNOILIJATAR PITÄÄ SULKAKYNÄNSÄ TERÄVÄNÄ RAAPUSTELEMALLA FIKTIIVISIÄ MINI TARINOITA, HÄIKÄISEVINE TARINAN OPETUKSINEEN… KERA RUNOUDEN SULO SOINTUJEN.

Jos olet blogini vanha lukija… oletkin lukenut tekstini Viidakkoon (jos uusi lukijani, lukaise blogiani pidemmälle, tarjolla nojatuolimatkailua viidakkoon).

Viidakossa heimoilla on näyttävät asut.

Viidakossa on mm. krokotiilin hampaita muistuttavia tatuointeja. Nämä tehdään talttaamalla, arpeuttamalla (arpi tatuointeja siis).

Maailman parhaiten säilyneellä kivikautisella ihmisruumiilla, vuonna 1991… Alpeilta löytyneellä… 5300 vuotta vanhalla jäämies Ötzillä oli tatuointeja.

Koruista en tiedä… 

Viidakossa on huimia asua.

Kasvomaalauksia.

Ja koruja.

Siksi tämän päivän tekstissäni aiheena on korut.

Niin klassiset kauniit timantti korvikset… kuin isot, olkapäille ylettyvät muoviset helyt. Sananen korujen historiaa, siis.

Ajatukseni ovat olleet kaukana… viidakon uumenissa. Tropiikissa.

Korvakorut ovat tarinan kerronta välineenä. Millaiset korvikset ovat tänään tarinan kerronnan välineenä? Tietenkin… Olkapäillä lepäävät… sädehtivän kauniit, trendikkäät, rihkama korvikset. 13 euroa maksavat korvakorut. Ne kiikkuvat tarinan hahmon Cindyn korvissa. 

Varma kevään ja kesän merkki. Laitoin nilkkarenkaan.

Sananen korujen historiasta…

Historian havinassa…. Noin 1830 luvulla… korut olivat kukka- ja lehtinauhojen kera koristeltuja…

1940-luvulla koruissa käytetiin timanttia edullisempaa lasikiveä. Ja se kimalsi kauniisti. Pling plingiä.

Kullan suosio romahti saatavuuden ja hintavuuden takia.

1950-luvulla korvakorut saattoivat riippua pitkälle ja olla näin näyttävä osa asua.

Kalevalakoruilla on ollut uraauurtava vaikutus modernin suomalaisen korun syntyyn.

Rannekorut olivat muotia ja ne olivat suuren kokoisia. Tuolloin.

1990-luvulla korujen materiaalina näkyi katukuvassa pääosin edulliset materiaalit kuten muovit ja metalli.

2000 luvulla… nilkkakorujen yleistyminen, varvaskorut, kynsikorut, lävistykset sekä hammaskorut.

Muotinäytöksiin suunnitellut korut olivat näyttäviä, kauniita ja epäkäytännöllisiä.

Timantit koristivat aitoja koruja.

1980-luvuilla koruissa oli asennetta; ne olivat rohkeita ja näyttäviä.

Krusifiksikorut ovat upeita.

Korvakoruissa, riipuksissa ja rintaneuloissa oli muinoin rusetteja ja korujen osien välillä roikkuvia ketjuja. Ajanjaksolle tyypillisiä koruja olivat päähän laitettavat asusteet: otsanauhat, tiarat ja hiuskammat. Historian havinassa.

Riipukset, ketjut, helminauhat, ranne-, nilkka- korva- ja nenärenkaat, rintakorut, hiussoljet ja vyönsoljet.

Kulta, hopea, platina.

Rihkama.

Eikö kellokin ole koru ? Kenties, kenties, ei. Solmioneula, vihkisormus ja kalvosinnapit.

Mistä korusta kirjoittaisin sanasen? No tietenkin … vanhoista, kunnon korvakoruista

KORVAKORUT.

Korvakorut ovat koristaneet ihmisten korvia vuosisatojen ajan…

Ilmaisseet, muotia, kulttuuria, identiteettiä.

Korvakoruilla, on kiehtovia tarinoita.

Historian havinassa korvis oli paitsi esteettinen… myös sosiaalista ja yhteiskunnallista asemaa ilmaiseva merkki.

Korvakorujen historia on piiiitkä. Värikäskin.

Korviin liittyi muinoin taikauskoa. NO… en kirjoita nyt taikauskosta, sillä en ole taikauskoinen (Höpö höpö uskomus on, että korvakorut suojeli sairauksilta…. historian havinassa… Burana auttaa kuumeeseen/flunssaan, ei korvikset)…

Merimiehet käyttivät vain yhtä korvakorua osoittamassa, että parin toinen puolisko odottaa morsiamen kätköissä kotisatamassa.

Ensimmäiset, jo kivikaudelta tunnetut korut olivat luonnonesineitä, kuten simpukankuoria, eläinten hampaita, kalanruotoja, luita ja helmiä.

Korvakorut kertoivat vauraudesta.

Ennen rahan keksimistä koruja käytettiin kaupankäynnissä vaihdon välineinä.

Kulta on kaikkina aikoina ollut tärkein korujen valmistusaine.

Korvia on yleensäkin koristeltu erilaisilla riipuksilla. Kautta aikain.

Suuret korvakorut olivat raskaita, joten pitkän tukan alle saatettiin laittaa apunauhat, jotka kiedottiin koko korvan ympärille kannattelemaan korun painoa jottei korvalehti venyisi.

Kulta, hopea ja platina.

Nykypäivänä koruja on valtavasti erilaisia… vain mielikuvitus on rajana.

Monia materiaaleja… niin hevosen häntäjouhista, huovasta, tuohesta, lasista, kristallista, keramiikasta, nahasta, puusta, muovista, kivistä ja nyplätystä pitsistä.

Menneiden aikojen tuulahdus on pitkään pitänyt pintansa korumuodissa.

Minä pidän isoista korviksista. Mitäs pidätte näistä korviksistani? Pitsiä koruissa.

Päivän tyyli

Koruja käytetään asukokonaisuuden täydentäjänä.

Nappi… riipus… rengas korvakoru.

Jos ei tahdo korviin reikiä. Klipsi korvis. Tai magneetti.

Maininta korvakoruista löytyy savitauluista ja muinaisen Egyptin papyruksista. Kaukaa kaukaa.

Korkea asema ilmaistiin korvakoruin.

Tai orjuus, ikävä kyllä … oli historian havinassa korvakorujen symboli.

Keskiajalla miehillä oli korvakorut merimiehillä.

Tummilla korvakoru laitettiin miespuolisen sukulaisen kuoleman jälkeen. Näin historiassa, maailmalla, en tiedä oliko historian havinassa näin suloisessa tuhansien järvien maassamme.

Korvakoruilla on pitkä historia.

Muodikkuuden kautta, trendeihin. Kulki korvakorujen tie.

Joissakin heimoissa… Esim Afrikassa…  pitkät korvalehdet ovat kauneuden symboli. Ikääntyessään naiset käyttävät yhä raskaampia korvakoruja. Tehden korvalehdestä pidemmän  ja pidemmän. Korvanlehti ei saa katketa.

Korvakoruissa sydän symbolisoi rakkautta.

Risti. Jumalaa.

Kuu naisellisuutta ja härkä voimaa.

Intiaanien korut liittyvät heidän kulttuuriinsa ja perinteisiinsä.

Ja ennen kaikkea korut ovat tarinan kerronta välineenä. Millaiset korvikset ovat tänään tarinan kerronnan välineenä. Olkapäillä lepäävät… sädehtivän kauniit, trendikkäät, rihkama korvikset. 13 euroa maksavat korvakorut.

KORVAKORUT VOI OLLA MYÖS KAUNIS OSA ASUSTETTA JA KOKONAISUUTTA… ILMAN MITÄÄN MERKITYSTÄ.

Siinä sananen korvakoruista… historian kautta tähän päivään… 9 toukokuuta 2024 asti…

Tänään tarinastani löytyy Cindy… hänellä on iiisot… ja sädehtivän kauniit, trendikkäät, rihkama korvikset. 13 euroa hän niistä köyhtyi, korvikset ostaessaan. Korvakorut lepäävät hänen olallaan.

Tarjolla tänään kaunis runoni VÄRIKKÄITÄ AKVAARIO KALOJA. Ja runo menee näin, olkaas hyvä.

VÄRIKKÄITÄ AKVAARIO KALOJA

värikkäitä
akvaario kaloja

korkeita taloja

he eivät saa takaisin
vanhoja hyviä aikoja

niitä ihmisiä ei enää ole

maailma on muuttanut
heidät

kaiken laidalla

elämän matkalla

eilisen paikalla

rannalla
pala taivasta

vastassaan
nykyhetki

aika

soi

balalaika

värikkäitä
akvaario kaloja

korkeita taloja

vastassaan
nykyhetki

aika

soi

balalaika

Olen tarinan kertoja, on siis tarinan aika.

MONOLOGI on tarina nimeltään

Ja tarina alkaa…

Cindy on pienen teatterin näyttelijä.

Yleisöä on paikalla 16 kappaletta.

Hän jännittää. Hän on aivan paniikissa.

Hän, jopa hengittelee paperipussiin, ennen näyttämölle astumista.

Hän kipuaa lavalle ja esittää monologin.

Hän kokee, ettei häntä muisteta hänen elämässään tarpeeksi.

Cindyllä on mustat kutrit,

roolia varten yön siniseksi värjätyt ja smaragdin vihreät silmät.

Cindy on pienen teatterin näyttelijä.

Yleisöä on paikalla 16 kappaletta.

Sen pituinen se.

Tarinan opetus oli: Tuntuuko sinusta, ettei kukaan muista sinua.

Jätä pari laskua maksamatta, niin johan muistetaan.

-Runoilijatar

Lukemisiin

8.5.2024

+ 1

Aurinko nousee 4:18

Aurinko laskee 22:10

Hei sinne ruudun

toiselle puolelle

Olet astunut tarinoiden

sädehtivään maailmaan

Blogiini Runouden sävelin

Lämpimästi tervetuloa

Te lukijat, olette astelleet sata vuotiaalla silta vanhuksella.

Olette piipahtaneet Goalla.

Miksi, siksi,
koska olette lukeneet blogiani runouden.

Olette sukeltaneet… tarinoihini.

Tarinassani Tik tak tik tak tik tak suunnataan Goalle. Teemana on aika tarinassani.

Voit lukaista tarinan, lukemalla blogiani runouden eteenpäin.

Tänään suuntaamme viidakkoon.

Kiinnitä turvavyöt… matkamme alkaa…

OLET VALINNUT LÄHES TÄYDELLISEN TAVAN VIETTÄÄ AIKAA JA SE ON LUKEMINEN.

NOJATUOLIMATKAILUA LUKIJOILLENI

TÄSSÄ TARINASSA, 

TARINASSA NIMELTÄÄN VIIDAKKO : )

Runouttani ja tarinoitani lukiessa ei voi tutustua minuun… runoilijattareen… sillä kirjoitustyyli on fiktio… mutta ei se olekaan runouden tarkoitus (runoilijattareen tutustuminen)… RUNOUDEN TARKOITUS ON TUODA RAKKAUDETTOMAAN MAAILMAAN LISÄÄ RAKKAUTTA.

Millainen nainen sitten löytyy fiktiivisen tarinan takaa?

Anna minulle lankasotku, taion siitä, jotain häikäisevää.

Minulta käy näppärästi, niin pullan letitys kuin kutominenkin.

Olen kirjoittanut runoteoksen: Sädehtiviä lumihiutaleita, kimaltelevia jäitä.

Alkusanat ennen tarinaa, ja alkusanat menevät näin, olkaas hyvä.

Aloitan tämän tekstini Viidakkoon kertomalla, mitä ajattelen… voiko ajatuksissaan kauemmaksi matkustaa, voiko maapallolla kauemmaksi matkustaa kuin viidakkoon… Ajatukseni ovat siis viidakossa.

Penni ajatuksestasi, lukijani ?

Jos ajatuksesi ovat masentavia ja harmaita?
Tarjolla uusia raikkaita ajatuksia tilalle tässä tekstissäni…

Voiko maapallolla kauemmaksi matkustaa. Voiko ajatuksissaan kauemmaksi matkustaa, kuin viidakon uumeniin.

Todella raikkaita ajatuksia, kuin kesä tuulessa huojuvat puhtaat paidat pyykkinarulla kuivumassa.

Puhtaita ajatuksia, tunkkaisten ja väsyneiden ajatusten väistyessä tieltä.

Joskus on hyvä ajatella jotain totaalisesti uutta. Tuoretta.

Ajatukseni ovat viidakossa.
Ajatellaas viidakkoa, lukijani.

Viidakossa kulkeminen on vaikeaa ? Joet ovat teitä.
Elämä on kuin kiviajalla.
Viidakossa ei ole rahaa, ei kelloa.
Trooppinen ilmasto ja orkideoita löytyy viidakon uumenista.

Ja lisää viidakosta… jatkamme teemalla viidakko…

Kaikki kansat muuttuvat koko ajan ja ovat aina muuttuneet, myös viidakon heimot.

Viidakko on loistava teema myös juhlien järjestämisessä. Viidakko aiheinen koristelu, viidakko aiheinen kattaus, ja ohjelma …että vaikkapa kirahvin kaulaa tarjoiluvadille juhliin…

KIRAHVINKAULA KÄÄRETORTTU

4 kananmunaa
1 1/2 dl sokeria
1 dl vehnäjauhoja
1 tl leivinjauhetta
1/2 dl kaakaojauhetta (tummaa)

1/2 l appelsiinijäätelöä. Uuni 225 asteeseen. Öljyä leivinpaperi kevyesti. Vatkaa kananmunat ja sokeri vaahdoksi. Lisää keskenään sekoitetut vehnäjauhot ja leivinjauhe taikinaan sekoittaen. Ota pieni osa, noin 2 dl taikinaa pursotinpussiin. Pursota leivinpaperille ruudukoita kirahvin kuvion tapaan. Paista kuviota 225 asteessa noin 1 minuutti. Sekoita loppuun taikinaan siivilöity kaakaojauhe ja valuta taikinaa varovasti pellille vaalean kuvion päälle. Jatka paistamista vielä 5-7 minuuttia. Kumoa pohja sokeroidulle leivinpaperille. Poista paistopaperi. Anna jäähtyä. Käännä jäähtynyt pohja ympäri niin, että kuviopuoli on alaspäin. Asettele pohjan päälle ohuita jäätelöviipaleita ja kääri rullalle pitkältä sivulta alkaen. Nosta pakastimeen vähintään 1/2 tunniksi. Leikkaa kääretortun päät tasaisiksi ja siirrä kääretorttu kokonaisena tarjoiluvadille. Ja tadaa, sinulla on ”kirahvin kaulaa” tarjoiluvadilla tarjottavaksi.

Kääretorttu näyttää aivan kirahvinkaulalta.

Viidakon intiaani heimolla on sanonta ”maissipellolta on tultava juosten.” Kaiken on oltava tuoretta. Blogeistakin lukaistaan uusimmat kirjoitukset, lehdistä tuorein lehti ja salaatti, tuorettapas hyvinkin. Uutiset, mitä tuoreemmat, sen parempi, taitaa siis olla näin, että ”maissipellolta on tultava juosten.”

Hyvin harva kysyy eilisen kuulumisia. Mitäs sinulle kuului viime vuonna ?

Mielenkiintoinen sanonta. Mielenkiintoinen sanonta.

Viidakossa puhutaan eniten kieliä maailmassa, ei siis murteita ”savvoo hiljaa lujjoo ja kovvoo” … stadilainen ymmärtää savoa, vai ymmärtääkös : )

Eniten kieliä maailmassa… satoja, ja he eivät ymmärrä toisiaan.
Meillä päin … täällä Pohojanmaalla puhutaan näin…

runo:

TALRIKKI

röökkynä

ryykkäsi
hantuukin
ja
förkkelin

ja tämän
jälkeen
jappasi
köökissä

röökkynä = neiti
ryykätä = silittää
hantuuki = pyyheliina
förkkeli = esiliina
jappasta = jaaritella
köökki = keittiö
Tiedätkös lukijani mikä on Talrikki ?

Viidakon heimolla on näyttävät korut. Mm. Puutappi nenän läpi ja sulkia yms…
Viidakossa kalastellaan, ravintoja on siis mm. kalat.

Näiden alkusanojeni kautta on aika astua itse tarinaan. On tarinan aika…. olen tarinan kertoja.

Fiktiivinen tarina.

Kirjoitustyylinä päiväkirja merkintä tyyli…

Tarinaa kerrotaan Ursulan suulla. Tarinan nimi on…

VIIDAKKO

Rakas päiväkirja

Sanoin miehelleni
– Lähdetään viidakkoon.

”Ei ole rahaa” mies vastasi, ”Viidakossa ei ole rahaa.” Vastasin. Ja niin suuntasimme kohti sademetsiä ja alkuperäiskansoja. Ja tarvitsimme rahaa.

Papua-Uusi-Guinea ei totta vie kuulu tyypillisimpiin turistikohteisiin. Paikka on seikkailijoiden… turvaton, vaarallinen kohde…Saarivaltio Tyynen valtameren lounaisosassa, Australian ja Indonesian välissä, arvoituksellisin, tutkimattomin paikka maailmassa.

Maa koostuu saaresta plus noin 600 pienemmästä saaresta. Lähes kolme neljäsosaa alueesta on tiheän sademetsän peitossa. Sen halki kulkee vuoristoketju, jonka korkeimmat huiput kohoavat jopa 4 600 metrin korkeuteen.

Lensimme kaksi päivää. Lukaisin lentokoneessa viisi, 5 … kirjaa. Kaksi runokirjaa, kokkikirjan, romanttisen taskupokkarin ja viisisataa sivuisen kirjan avaruudesta. Pluto on mielenkiintoinen kuin myös Saturnus. Saturnus on kuudes planeetta Auringosta ulospäin laskettuna. Toiseksi suurin ? Litistynyt, viisisataa sivuisessa opuksessa kerrottiin.

Ja niin kaksi päivää lennettyämme, vihdoin ja viimein… Saavuimme perille. Lentokentältä taksilla hotellille. Heti tuli turvaton tunne, olo ei ollut kuin kotosohvalla lauantai iltana tv n ääressä. Tuttu ja turvallinen.

”Tämäkö on viidakko ? ” Mieheni kysyi hotelli huoneessa. Keskellä kaupunkia. Naurahdan hänen kommentilleen. ”Asvaltti viidakko”, vastaan.

Kaksi päivää nukuimme matka väsymystä pois. Pysyimme hotellissamme. Järkyttävän pitkä lentomatka.

Kolmantena päivänä lähdimme ostamaan matkamuistot läheisillemme. Olemme naimisissa, mieheni on kaikkeni, etenkin täällä, koin hänet vierelläni todella tärkeäksi. Olemme 24/7 yhdessä, ja rakkauteni on jo synonyymi läheisriippuvuudelle. Rakastan häntä, minun oma. Arvokkain asia maailmassa, mieheni, ja matkalla tämä korostui. Naiset eivät pärjää yksin viidakon uumenissa.
Täysin netti -ja puhelin vapaa loma. Netti pätkii, jos toimii lainkaan. Elämme tablettien ja älypuhelimien aikaa, myös loma somesta oli paikallaan. Alan olla nettiriippuvainen.

Kun olimme viikon olleet hotellissamme, suuntasimme vihdoin ja viimein viidakkoon oppaan kanssa.

Autolla viidakon reunalle, siitä meloimme, kävelimme kapeaa polkua pitkin viidakon uumeniin ja kohtasimme heimon, joka ei ole kosketuksissa ulkomaailmaan. Näimme pääkallotolpat ja … Juoksimme pois ja meloimme hirmuista vauhtia ja autolla huristelimme kohti hotelliamme.

Mutta viidakossa on käyty.

Seuraavana päivänä suuntasimme kylään, josta löytyi oikein majatalo, jossa oli omat huoneet, sekä vessa ja suihku. Hyvin alkeelliset tosin tietysti. Läheisellä kukkulalla majaili paratiisi lintuja, joita mekin kävimme tiirailemassa.

Ja majatalosta palasimme hotelliimme.

Hedelmiä riitti yllin kyllin. Totta vie, yllin kyllin…Hiilihydraattipitoiset kasvikset ja juurekset mm. saago, taaro, bataatti, riisi ja jamssi olivat tarjolla… Saagoa saadaan saagopalmujen ytimestä. Jauhoa…. Siitä paistetaan rieskankaltaisia leipäsiä, joita syötiin kalamuhennoksen kanssa.

Yleisesti ottaen elämänrytmi on hyvin hidasta ja asiat tapahtuvat hitaalla tempolla… liikennettä lukuun ottamatta… täällä päin maailmaa.

Ja koska matkustimme kauaksi olimme nelisen viikkoa paikan päällä.

Luonto ja eri heimot erityispiirteineen ovat valtaisin hienoja. Suurin osa väestöstä kuuluu alkuperäiskansoihin.

Papua-Uusi-Guinea on seikkailijan matkakohde. Ja sillä koimme olevamme, seikkailulla.

Turvaton, joten emme liikkuneet öisin.

Ilmastohan on trooppinen. Sadekausi alkaa joulukuussa ja kestää maaliskuulle saakka.

Ja ennen kuin pakkasimme kimpsumme ja kampsumme kävimme sukeltelemassa, snorklaamassa, turkoosissa vesissä. Värikkäitä kaloja. En ylistä snorklaamista, en pitänyt… vaikka ympäristö oli täydellinen sukeltelemiseen… Ajattelin, että hukun, en totta vie pidä tunteesta, ja jos ajattelee hukkuvansa, viis veisaa maalauksellisista vesistä sun muusta….

Viidakkoa, jokia, liskoja, sammakoita, krokotiileja, heimoja, naamareita, kasvomaalauksia.

Ja minkä luontoelämyksen paikka tarjosikaan meille.

Viidakkoa, jokia, liskoja, sammakoita, krokotiileja, heimoja, naamareita, kasvomaalauksia.

Monilla heimoista oli krokotiilin hampaita symbolisoivia kuvioita, nämä oli tehty arpeuttamalla, yläkroppaan taltaten syviä ja leveitä haavoja.

Viidakkoa, jokia, liskoja, sammakoita, krokotiileja, heimoja, naamareita, kasvomaalauksia.

Ja viimeisenä päivänä maistui tuore kala, maanpinnan alle kaivetussa uunissa paistettuna.

Viidakkoa, jokia, liskoja, sammakoita, krokotiileja, heimoja, naamareita, kasvomaalauksia.

Ja niin sanoimme hei hei viidakolla. Ja jälleen kahden vuorokauden lento.

Lukaisin lentokoneessa kolme kirjaa. Kaksi runokirjaa, kokkikirjan, romanttisen taskupokkarin ja viisisataa sivuisen kirjan avaruudesta. Pluto on mielenkiintoinen kuin myös Saturnus. Saturnus on kuudes planeetta Auringosta ulospäin laskettuna. Toiseksi suurin ? Litistynyt. Tämän tiesinkin jo.

Ja nukuimme kaksi päivää kotosalla matka väsymystä pois.

Nyt jälleen jaksaa arkea.

– Millainen oli loma, työkaverini kysyy keskellä arjen aherrustamme.

– Matka Papua-Uuteen-Guineaan on kuin matka toiseen maailmaan… aikaan…. ja paikkaan…

Sen pituinen se.

Tarinan opetus oli: Raikkaita tuoreita ajatuksia kalastelemaan, siis. Olet aika pitkälle sitä mitä ajattelet, lukijani.

Viidakkoa, jokia, liskoja, sammakoita, krokotiileja, heimoja, naamareita, kasvomaalauksia.

PS. Talrikki = lautanen