Päivän polttava puheen aihe on …
10.2.2025
-3
Aurinko nousee 8.31
Aurinko laskee 16.33
Hei sinne ruudun
toiselle puolelle
Olet astunut blogiini
Runouden sävelin
Lämpimästi tervetuloa
Blogini runouden sävelin koostuu pääosin runoudesta ja tarinoista, kera huikeiden tarinan opetuksien.
Mutta joskus… runouden lomaan, vaikkapas sananen muodista.
Miksi ei suussa sulavia kokkaus ja leivonta reseptejäkin.
Kuulumisiani on harvemmin. Blogini on puhdas taidekanava, ei päiväkirja.
Runoudessani ja tarinoissani kirjoitus tyylini on puhdas fiktio.
Tänään sananen päivän polttavista puheen aiheista.
PÄIVÄN POLTTAVIA PUHEEN AIHEITA TÄNÄÄN OVAT…
Mies käytti kännykän kaiutinta – ja sai 150 euron sakot.
– Olettekos tosissanne, kysyy tämä runoilijatar.
Putous.
– En ole katsonut Putousta.
Maan hallituksen leikkauspolitiikka saa tuoreen tutkimuksen mukaan kansalta paljon kritiikkiä. Suurimman taakan menosäästöistä kantavat maan köyhät ja sairaat.
– Köyhimmiltä ei tule leikata… Toteaa tämä runoilijatar.
Viikko alkaa lauhana, mutta sen jälkeen sää pakastuu
– On ilimoja pidelly… Lämpömittari kipuaa kolme, 3, astetta pakkasen puolelle täällä meillä päin tänään.
Olen tarinan kertoja. On siis tarinan aika.
Tarinaa kerrotaan minä muodossa… Aneten suulla. Anette on itsenäinen, sinkku lady. Tinderille ”ei kiitos” sanova nainen. Hänellä on tšekinpaimenkoira… Elviira nimeltään. Kolme vuotias kaunotar. Aneten paras ystävä. Anette on kolmefemma. Apteekkari. Ammatiltaan.
Hänen mottonsa on: On katsottava eri perspektiivistä, sillä kaikilla asioilla on monta puolta.
Hän on kevät ihminen. Anette ei juurikaan pidä syksystä. Yleensä hän viettää syksyllä pari viikkoa palmujen katveessa. Uima altaalla ruskettuen. Jouluksi palaa sitten tuhansien järvien maahamme. Hän asustelee Haminassa…
Ja fiktiivinen… tarina alkaa…
Paras ystäväni Elviira
on tarina nimeltään
Olen pikkukaupungista… Haminasta.
Ja kukas olen… Olen Anette.
Asustelen siis merenrannalla, Kymenlaaksossa. Täältä löytyy niin ainutlaatuisia kulttuurielämyksiä, kuin monipuolisia luontoaktiviteetteja. Haminan ympyränmuotoiset kadut… museot… kauniit kirkot ja tunnelmalliset puukorttelit ja raatihuoneen tori.
Näistä on Hamina tehty.
Täällä meillä päin on huikea kauppiaantalon museo. Sen sekatavarakyltti houkuttelee astumaan sisälle 1900-luvun vanhaan puotiin ja asuinrakennuksiin. Heti sisääntulon yhteydessä katse kiinnittyy värikkäisiin vanhoihin kauppiastavaroihin. Siellä voi aistia vanhaa asuinkorttelin tunnelmaa.
Jos minulle tulee vieraita Haminaan. Kaukaa, vien heidät aina vierailulle museoon.
Tapanani on viettää syksyt palmujen katveessa.
Hamina on myös tapahtumakaupunki. Täällä on, jos jonkinlaista häppeninkiä. Ystäväni saapui syyskuussa luokseni viikoksi kylään… Mistäs muualtakaan, kuin palmujen katveesta. Piipahdimme Valojen yö -tapahtumassa. Vietimme oikein mukavan ja hauskan illan.
Saaristo, meri ja veneily, nämä ovat Haminaa.
Haminaan on helppo tulla omalla autolla ja kaupungissa on ilmainen pysäköinti. Kyllä kuulit oikein.
Bussilla tänne Haminaan voi huristella Helsingistä, Kouvolasta ja Lappeenrannasta.
Junalla puolestaan Kouvolan ja Kotkan välillä.
Lähin lentokenttä taitaa olla Helsingissä ?
Olin ystävääni Lentokentällä vastassa ja autolla huristelimme sitten meille Haminaan.
Illat pimenevät. Hämärtyvät. Syksy saapuu Haminaan.
Illat hämärtyvät. On aika syksyn.
Ripustan tunnelma valoja, tunnelmaa luomaan pimeneviin syys iltoihin.
Ystäväni, palmujen katveesta… sanoi, että ne ovat jouluvalot.
Jouluvalot syyskuussa?
Ehei… ne on tunnelmavalot, totesin. Ei jouluvalot…
Nyt kun olen kertonut mistä tulen, kuka olen.
On aika esitellä paras ystävättäreni. Elviira. Hän on tšekinpaimenkoira.
Suloisessa tuhansien järvien maassamme on noin 503 kpl tta rekisteröityä tšekinpaimenkoiraa. Rodun juuret menevät 1300 luvulle. Nykyisin palvelus koira… vahti koira… jopa opas koira… yleisin on harrastuskoira.
Minä asustelen Haminan laidalla. Omakotitalossa. Yksin.
Siis vahtikoira. On minulla tietenkin varashälyttimet ja kameravartiointi yms…
Mutta hyvä vahtikoira rotu.
Asustelen omistusasunnossa. Viihdyn omistusasunnossa, en vuokralla.
Olen sisustanut kotini kauniisti.
Turkoosi on lempivärini. Joten mattoni ovat turkoosit, samoin verhot. Koriste esineet. Jopa tapetit ovat turkoosi sävyteiset.
Koira porskuttaa noin 12-15 vuotta. Tällä hetkellä Elviiralle kilahti mittariin kolme vuotta. Elviira on upea luonne. Aktiivinen. Joten lenkkeilen pitkiä lenkkejä. Heittelen palloa. Se on helppo kouluttaa ja on yleensä erittäin nopea oppimaan. Erittäin helppo kouluttaa. Ei lainkaan aggressiivinen luonne. Tämä rotu tulee toimeen muiden lemmikkIEn kanssa. Olenkin ajatellut, että otan kissanpennut iloa tuomaan. Oi kissat ovat aarteita.
Tiesitkös muuten, että tämä on juuri se rotu… mikä on paras ystävättäreni, niin tätä rotua koulutetaan työskentelemään kehitysvammaisten kanssa. Sekä jopa kuurojen ja sokeiden opaskoira. Sitä on koulutettu jopa harrastusmielessä reen vetoon.
No minun Elviira ei vedä rekeä.
Vaan on puhdas seurakoira.
Minä kuskaan Elviiraa näyttelyihin. Siellä neitokainen käy poseeraamassa. Ja pystejä nappaamassa.
Tällainen on Elviira. Paras ystäväni. Elviira.
Syksy saapuu hiljalleen.
Pian luonto hehkuu koko punaisen sävyjen väripaletissa… kauneudessaan.
Ruskan eri väri sävyin.
Sen pituinen se.
Tarinan opetus oli seuraavanlainen:
On katsottava eri perspektiivistä, sillä kaikilla asioilla on monta puolta.
Ajatteles, vaikka auto-onnettomuus. Sen näkee eri tavalla autokoulun opettaja, kuin ampulanssi kuski, kuin poliisi, kuin auto-onnettomuudessa olevan läheinen, kuin tietyömies.
On aina katsottava eri perspektiivistä, sillä asioilla on monta puolta.
Ajatellaas kakkua. Kakuista voi tehdä jopa taidetta, ajattelee taiteilija, kulinaristi ajattelee vain makua. Leipuri ajattelee eri tavalla kuin syntymäpäivä sankari.
Katso asiaa eri perspektiivistä. Aina. Tämä avartaa maailmaa.
Tai jokin asia elämässäsi. Jokin kömmähdys… Vaikkapas…
Ota lintu perspektiivi.. katso kaukaa… ota avaruus perspektiivi… katso vielä kauempaa… ja asia alkaa tuntua pieneltä jopa merkityksettömältä…
Eri perspektiivit siis. Asiaan kuin asiaan.
Blogia Runouden sävelin pitää runoilijatar, joka rakastaa kaikkea kaunista, länkkäri leffoja, ystäviään, läheisiään, viisaita sanoja, hyvää kahvia, kissoja ja punaista huulipunaa.
Ollen kirjastojen… Taidegallerioiden ja elokuvateattereiden suurkuluttaja.
Te lukijat olette matkustelleet viidakossa. Piipahtaneet Mauritiuksen turkoosia merta ihailemassa. Että Goalla. Tarinassani Tik tak tik tak suunnataan Goalle.
Olette astelleet sata vuotiaalla silta vanhuksella.
Miksi …
Siksi…
Että olette lukeneet blogiani runouden.
Olette sukeltaneet tarinoihin.
Olet valinnut lähes täydellisen tavan viettää aikaa ja se on lukeminen.
Olen kirjoittanut mm. runoteoksen Lumihiutaleinen orkidea.
Tänään blogissani runouden tarjolla kaunis runoni Näyttämöllä laadittu käsikirjoitus… Ja runo menee näin… Olkaas hyvä.
NÄYTTÄMÖLLÄ LAADITTU KÄSIKIRJOITUS
huomaten hänen
ilmeestään ettei
kaikki ole kuin pitäisi
syvällä sisimmässään
vapauden tunne
lumoavan häikäisevää
valonauhaa
eihän kukaan voi
kuvitella löytävänsä
sillä keinolla jotain
merkityksellisen tärkeää
avaten uusia näkemyksiä
elämään
hänellä on liikaa
ajattelemista
tarviten jotakin
mistä välittää
poikkeuksetta
ei yhtään enempää
vasta ilta myöhään
aamun hämärtäessä
ymmärtäen
näyttämön takaseinältä
avautuvasta ikkunasta
vuoristoisen kaupunki
maiseman
syvällä sisimmässään
vapauden tunne
lumoavan häikäisevää
valonauhaa
henkistä tasapainoa
harmoniaa
rauhaa
Suurenmoista, että olet blogissani runouden.
– Runoilijatar
Lukemisiin