Runo
3.9.2026
+ 16
Aurinko nousee 06.03
Aurinko laskee 20.31
Vesisade
Hei sinne ruudun
toiselle puolelle
Olet astunut blogiini
Runouden sävelin
Lämpimästi tervetuloa
Mitä kirjaa suosittelen.
Se selviää, vain tämän blogimerkinnän lukemalla.
Tänään tarjolla uuni tuore runoni Orkideoiden keskellä. Niin uusi runo, ettei sulkakynän mustekaan ole vielä ehtinyt kuivia.
Blogini runouden tarjoaa tänään kauniin runon Kahlittu vesipisara. Ja runo menee näin… olkaas hyvä.
Tänään tarjolla uuni tuore runoni Orkideoiden keskellä. Niin uusi runo, ettei sulkakynän mustekaan ole vielä ehtinyt kuivia.
Ja runo menee näin, olkaas hyvä.
Orkideoiden keskellä
nainen viininpunaisessa leningissään
orkideoiden keskellä
soittaen musiikkia
kukka kokoelmalleen
ihmissuhteiden keskellä
valheiden verkosta
pois uiden
ruskan lehden
väriloisto puiden
ollen liian myöhäistä
korjata kaikki se
mikä on mennyt rikki
olikos tämä viimeinen tikki
ei
vai onko
ennalta arvaamaton
postikorttimaisin kuvin
tanssien
kimallellen
valheiden verkosta pois
kuinka kaikki vain
rakkautta ois
vuosien varrella
sydän karrella
ei ole liian myöhäistä
korjata kaikkea sitä
mikä mennyt rikki on
ei tarvitse olla onneton
orkideoiden keskellä
Kirjasuositukseni on tänään Kansallispuistojen kultainen opas.
Kirja tarjoaa jokaiselle vuodenajalle elämys vinkkinsä.
Luontoretkeilyä, siis.
Joulun viettomme alkaa jo toukokuussa. Porsaalla silloin on herkut suussa. Lauloi Juice joululaulussaan.
Ja päivän lehti kysyy täällä meillä päin tänään lukijoilta mielipidettä
”Tyrkytetäänkö joulua liian aikaisin?”
Tälle runoilijalle on jo kilahtanut ensimmäinen (pikku) joulu mainos.
Kyllä kyllä, luit oikein.
Koristavatko tontut ja joulusuklaat jo kauppojen hyllyjä?
Rakastan joulua.
Olen jouluhullu.
Pysy blogissani runouden mukana. Voit seurata (sitten lähempänä joulua) jouluvalmisteluitani. Kuinka kiedon joulukuusen hopeiseen nauhaan. Blogini tulee pursuamaan suussa sulavia kokkaus ja leivonta ohjeita.
Jouluun on
111 päivää… 8 tuntia… 4 minuuttia… 48 sekuntia.
Voisin aloittaa joulun vieton nyt ja lopettaa huhtikuussa. Hah ha hah hah… :D
Siinä välissä juhannus ja sitten taas joulu show…
Loput joulukoristeet ja joulun tuotteet alkavat ilmestyä kauppoihin syys-lokakuun vaihteessa.
Eikös kaupat rakasta joulua myös. Kassakone kilisee.
Pikkujoulut ovat marraskuussa.
Ja joulukuu on joulua täysin.
Joulu tuo valoa vuoden pimeimpään aikaan. Rauhaa, rakkautta. Lämpöä. Kauneutta. Rauhan ruhtinaan syntymäpäivä.
Olkaa kiltisti. Tulee joulu.
Mutta on vasta syyskuun 3. pv. Ei vielä ole joulu, ei.
Mitäs se päivän lehti kysyikään gallupissaan. Täällä meillä päin Pohjois-Pohojanmaalla.
”Tyrkytetäänkö joulua liian aikaisin?”
Ei, tämän runoilijattaren mielestä.
Ei.
Tänään blogissani runouden tarjolla kaunis runoni CAPPUCCINON ÄÄRELLÄ. Ja runo menee näin… Olkaas hyvä.
CAPPUCCINON ÄÄRELLÄ
cappuccinon äärellä
seuraten ikkunasta
kaupungin vilinää
antaen jotain
mitä odottaa
tuhansien joutsenien
lentäessä
takaisin kotiin
kevät auringon
säteillessä
kilpaa
kukkaloiston
kauneuden
kanssa
silloin
maailmassa
matkassa
rannassa
lupaamansa
ja
oikeassa olevansa
toteuttaen
toiveitansa
rakastaen
toisiansa
antaen jotain
mitä odottaa
tuhansien joutsenien
lentäessä
takaisin kotiin
rakastaen
toisiansa
SANANEN RUNOSTANI…
Tänään on tarjolla kaunis runoni Cappuccinon äärellä…
Runossa kirjoitan ”antaen jotain mitä odottaa…”
Odotus on kaunis tunne…
Kun porskutat arkea ja raadat raskasta eloa … Ja sinulla loma häämöttää 5 viikon päästä… Viikko, kaksi, 2, palmujen katveessa… Rannalla ruskettuen… Kuinka odotatkaan tätä… Joskus jopa matkalaukkujen pakkaaminen ja odotus on upeampaa, kuin lentokoneessa istuminen matkaväsyneenä…
Odotus on kaunis tunne…
Kun olet pitkällä ja puurtavalla luennolla. Kuinka hurmaavaa onkaan odottaa sitä, että saat valmistujais lakin kutreillesi… valmistujais juhlia odottaen…
Tai olet varannut sfinksin… Kissan… Oi … niin suloisen katin… Odotat, että kissan pentu syntyy ja se on luovutus ikäinen… Odotat, että saat ilon tuojan elämääsi… Ja voit tarjota hänelle todella onnelliset kissan päivät..
Antaen jotain mitä odottaa…
Runossa annettaan jotain mitä odottaa… Eikö olekin kaunis ajatus…
Syntymäpäivä juhlat, jotain mitä odottaa…
Taitenäyttelyn avajaiset, jotain mitä odottaa…
Rakkaimman kotiutuminen matkalta…
Kevät pitkän talven jälkeen… Pouta sulattaa roudan… Kevään odotus palkitaan auringon säteillä…
Juhlien odottamista, arjen keskellä… Kakuista voi tehdä taidetta… Suunnitella taideteoksen / kakun… Kakuista voi tehdä muuten huikeaa taidetta… Juhlien odottamista, arjessa…
Listaa voisi jatkaa loputtomiin.
Nämä olivat esimerkkejä…
Se mikä on odottamisen arvoista runossani, saat sinä runoni lukijani päättää… Tänään saat kuulla mitä tahdot kuulla? Lukea mitä tahdot lukea.
ANTAEN JOTAIN MITÄ ODOTTAA
Kaunista, vai mitä…
Tämä runoilijatar odottaa jo joulua… Rakastan joulua. Luonto on kaunis jouluna. Puut sädehtivät kilpaa lumihunnuissaan. Rakkauden, lämmön, kauneuden aikaa. Ja ihmisillä on hyvä tahto. Toivotaan ainakin niin.
Suurenmoista, että olet blogissani runouden.
– Runoilijatar
Lukemisiin