Runorikasta päivää : )
Olet valinnut lähes
täydellisen tavan
viettää aikaa
ja se on lukeminen.
Joku on juuri herännyt, huomenta sinulle… toinen on tullut töistä, hei vain… kolmas nauttii marmeladileipää aamuisen kahvikupposen kera, hei sinulle.. olitpa astunut sitten mistä vain blogiini Runouden sävelin… olet aloittanut päiväsi huikealla tavalla, runoudella.
Lämpimästi tervetuloa blogiini Runouden sävelin.
MUSTAVALKOINEN NOSTALGINEN ELOKUVA
televisiossa
mustavalkoisen
elokuvan uusinta
suurinta
kuuminta
draamaa
kaihoa
elokuvassa
meren yllä
kuunsilta
näyttelijättären
maalatuilta
huulilta
uusintana
ei sada
lunta
kaikki ei ole
vain unta
lause kaikuu
ilmaan
kulttuurista
minuutista
sankarista
elokuvista
päähenkilöiden
rakastumista
mustavalkoisen
elokuvan uusinta
elämä ei tarjoa
uusintaa
elät vain yhden
ainutlaatuisen elämän
näyttelijättären
askeleet vie luokse
petäjän
lähelle veräjän
mitenkähän
ymmärräthän
vietätte
loppuelämänne
ymmärrättehän
elämä ei tule
uusintana
KAKSIKYMMENTÄKAKSI, 22, VUOTTA MYÖHEMMIN
kiireettömyys
kulta -ja hopeakoristeiset
lankavyyhdit
vaikeus
vai vain
menneiden
haikeus
saavutukset
kahvimylly
koristeinen
antiikkinen hylly
tunnelmallinen
kynttilän
valo
sydämessäin
tulisen rakkauden
palo
ylläin
puhdas
ylväys
jalo
pitkän pirtin
pöydän äärellä
rakkaimmat
pöydän ollessa
koreimmillaan
perinneruokia
suussa sulavia
höyryäviä
uunivuokia
ruutuakkunalla
kaunis kukka
krysanteeni
sädehtien
ikkunassa
hymyilevä
pari
mustavalkeassa
hääkuvassa
lämpöisessä
tuvassa
kulta -ja hopeakoristeiset
lankavyyhdit
kiireettömyys
Blogini runouden sävelin on taidekanava.
Kuulumisia kirjoittelen harvoin, jos koskaan.
Mutta ”never, say never”, sanoi Bond, James, Bond
ON SIIS KUULUMISTEN AIKA.
Mitäs sinulle, upea lukijani kuuluu?
Minulle kiitos hyvää.
Mukavaa arkea porskuttelen
Runoutta ja tarinoitani lukiessa ei voi tutustua minuun, runoilijattareen, sillä kirjoitustyyli on puhdas fiktio, mutta eihän se olekaan runouden tarkoitus (runoilijattareen tutustuminen). Runouden tarkoitus on tuoda rakkaudettomaan maailmaan lisää rakkautta.
Kerron hieman itsestäni… millainen nainen löytyy runojen takaa.
Rakastan caravaanailua.
Caravan alueiden kodassa on tunnelmallinen nuotion loimu.
On suurenmoista pulahtaa uimaan virkistävään veteen.
Suosin RAUHALLISIA, idyllisiä, caravan alueita.
Tunnelmallista, rentoa eloa.
Eräretkikohteita, caravaanaillen.
Jos nappaan kalan, taion kalakeiton kädenkäänteessä. Ja se jos mikä, on suussa sulavaa.
Sienestän, poimin mustikoita.
Omistan glamour mekon ja korkokengät, mutta mieluummin tepastelen korottomilla kengillä.
Ennen kaikkea suosin rauhallisia caravan alueita.
Idyllisiä paikkoja.
Suloisessa tuhansien järvien maassa on valtavasti nähtävää.
Mitäs caravan paikkaa nyt suosittelisin? No, Lapista jotain kaunista paikkaa tietenkin.
Caravaanailen oikeastaan vain kesäisin… harvemmin syksyisin ja talvella, mutta ei talvella caravaanailu ole pois suljettu vaihtoehto.
En voisi koskaan asua asuntovaunussa… mutta lomailuun suurenmoinen.
Olen elokuvateattereiden suurkuluttaja.
Ja elokuva kanavia on liuta.
Pidän kepeistä komedioista,
suosittelen.
Ja Kuolema Niilillä. Ensi ilta 2022. Mysteeri elokuva. Perustuu Agatha Christien vuonna 1940 julkaisemaan romaaniin. Se on jatko-osa 2017 vuoden elokuvalle Idän pikajunan arvoitus. Hercule Poirot on fiktiivinen yksityisetsivä, belgialainen. Poirot esiintyy yhteensä 33:ssa Christien romaanissa ja 54 novellissa sekä muutamassa Christien kuoleman jälkeen kirjoitetussa romaanissa.
Suosittelen.
Olen myös kirjastojen suurkuluttaja. Viime aikoina olen piipahtanut tiuhaan kirjastossa. Rakastan kirjastojen hiljaista, hillittyä tunnelmaa, kirjaston hyllyjen tarjoamaa sisältöä.
Runoteokseni Sädehtiviä lumihiutaleita, kimaltelevia jäitä, löytyy kirjaston lainattavien kirjojen valikoimasta.
Viime aikoina olen metsästänyt kirjaston uumenista uusia kokkaus -ja leivonta reseptejä. Olen loistava kokki.
Tällä hetkellä minulle siis kuuluu kirjojen lueskelua.
Lukemisiin.
Olen brunetti, mutta kutrini väri on väripurkin mukaan, minkä milloinkin olen kipannut kutreilleni, parhaillaan kauniin sinisen mustat. Yön mustat. Hetki sitten värjätyt hiukset.
Rakastan hyvää kahvia, länkkäri leffoja, viisaita sanoja, kissoja, läheisiäni, brunsseja, ystäviäni, kaunista luontoa, tuhansia järviä, ja punaista huulipunaa.
Suosin luontopolkuja, rakastan metsiä.
Mutta myös kaupungin vilinää ja vilskettä, kaupunkien tapahtumakalentereita.
Olen Pohjois-Pohojanmaalta, Helsingistä lakeuksille saapunut ja juurtunut.
Tasaista on… niin tasaista, että suksia saa talvisin työntää suksisauvoilla liikkeelle alamäessä.
Olen sisustus ihminen, rakastan kaikkea kaunista. Minulla on kaunis koti, missä viihdyn valtavan hyvin. Itse asiassa olen kotihiiri.
Sisustus kärpänen puraisi… ostin taulun…
Viime aikoina olen tehnyt hengitysharjoituksia (mm. kipeän selän johdosta ja rentoutumisen johdosta) .
Tässäpäs helppo hengitysharjoitus.
”Ota mukava asento. Hengitä syvään ja pidätä hetki. Kun vapautat hengityksen, keskity puhaltamaan huolesi kauas pois. Jatka sisään ja ulos hengittämistä syvästi ja rytmikkäästi sanoen samalla itsellesi ”hengitä syvään” sisään hengityksellä ja ”rentoudu” uloshengityksellä. Jatka näin muutama minuutti ja tunne, kuinka jokaisella hengityksellä rentous ja tyyneys valtaavat alaa jännitykseltä ja stressiltä.
sisäänhengityksellä tuumaille vaikkapas ”tyyneys/rauha/myötätunto”
ja
uloshengityksellä ”jännitys/stressi/huolet”.
Olen myös heitellyt tikkaa. Mukavaa ajankulua. En ole mestari vielä, mutta oletkos, upea lukijani kuullut klassisen sanonnan ”harjoittelu tekee mestarin.”
Runoja olen raapustellut, tapani mukaan.
Viime aikoina olen käyttänyt riimejä runoudessani. Rakentanut runon riimien varaan.
Kuu on runoilijattaren ihanne sana. Rimmaa. Kuu, suu, muu, luu, kaikuu, kaipuu…
Minulta käy näppärästi kutominen ja pullan letitys.
Kyseenalaistan asioita. Nykyisin.
En puhu nyt valheista (niihinhän ei kukaan usko tai juoruista)… vaan…
Ihmisethän uskoivat pitkään, että maapallo on litteä, kuin pannukakku… ei ei… maapallo on pyöreä kuin pallo…
Minkähän esimerkin ottaisin… hmm…. mietin hetken… jonkin yleisen, olkoos esimerkkini vaikka harakasta…
Rakastan bling blingiä… kukapas nainen ei rakastaisi.
Myös harakat rakastavat kaikkea kiiltävää, bling blingiä, vai onko näin?
Tykkään ottaa asioista selvää. Kyseenalaistaa. Otetaan esimerkki, vaikkapas harakasta.
Ihmiset ovat sitä mieltä, että yleisesti, harakat pitävät kaikesta kiiltävästä.
Aiheesta on tehty 1817 jopa ooppera.
Mutta onko näin?
Harakoiden on väitetty tuntevan vetoa kaikkeen kiiltävään ja harakan pesistä on väitetty löytyvän niin avaimia, kolikoita, kuin huikaisevän häikäiseviä korujakin.
Yksikään tieteellinen tutkimus ei ole osoittanut, että harakat olisivat kiinnostuneempia kiiltävistä esineistä kuin muut linnut tai eläimet yleensä. Englantilainen biologi ja lintutieteilijä, joka on 2010 kirjoittanut – itse asiassa – kokonaisen kirjan harakoiden käyttäytymisestä, on vakuuttunut siitä, että harakka ei kätke luonnossa mitään muuta kuin syötäväksi kelpaavaa.
Kenties sinulle on opetettu jo koulun penkillä, että harakka rakastaa kaikkea kiiltävää. Tai kenties olet lukenut, että harakka haikailee bling blingiä… kenties joku on kertonut sinulle harakan kaipuusta kaikkeen kiiltävään. Tai olet katsonut tv stä harakoiden kuljettavan kiiltäviä kaulakoruja… Niin tai näin… näin ei ole…
Esimerkki harakasta on hyvä.
Kannattaa kyseenalaistaa kuulemansa… Näin olen ruvennut tekemään hiljattain.
Älä usko kaikkea mitä kuulet, älä edes kaikkea mitä ajattelet. Harakat viis veisaavat kimaltavista kolikoista. Tämä esimerkki oli mielestäni hyvä… yleinen, elämästä…
Elämäni motto on tartu tähän hetkeen, tähän hetkeen kietoutuen.
On hyvä vilkaista välillä peruutuspeiliin, mutta katse on pidettävä edessä päin. Runoni Vaaleanpunaista hattaraa sanoin:
VAALEANPUNAISTA HATTARAA
ei eilen
ei huomenna
vaan juuri nyt
Suuri osa ihmisen murheista on menneisyydestä. Monen moni raahaa, kuin kaisla tuulessa, selkä 90 asteen kulmassa menneisyyden lastia. Ja tulevaisuus, se on jo vuorelta vierivä lumipallo. Ei ei…
Tartutaan tähän hetkeen.
Pyrin kasvamaan henkisesti.
Olemme myös kaiken elämässämme kokemamme tulos.
Tämä esimerkki on fiktiivinen.
Isoisoäiti leikkaisi aina kanankoivet kanasta pois, ennen kun laittoi sen uuniin. Näin teki iso äiti, samoin äiti ja nykyisin nainen.
Aina, kun nainen otti uunistaan höyryävän kanan, siitä puuttui koivet.
Miksi… koska aina on tehty näin…
(Totuus oli se, että isoisoäidillä oli liian pieni uuni vuoka, ja kana ei mahtunut kokonaisena vuokaan) .
Miksi. Koska aina on tehty näin…
Tällaista olen myös viime aikoina pohdiskellut. Teemmekös asioita siksi näin, koska aina on näin eletty.
Pyrin siis kasvamaan henkisesti.
Olen myös viime aikoina miettinyt seuraavanlaista asiaa. Ennen pidin avarakatseisuutta lahjana. Esimerkiksi matkustelunhan on sanottu avartavan maailmaa. Lukeminen avartaa maailmaa. Elokuvat, dokumentit… Eri näkökulmat. On katsottava asia eri näkökulmista. Pidin avarakatseisuutta lahjana. Mutta mutta… maailma on jäätävä. Kenties ei ole lainkaan hassumpaa elää tynnyrissä. Miltei erakkona. Uutispimennossa. Tällaista olen miettinyt viime aikoina. Sillä maailma on jäätävä.
Sää on äärimmäisen suosittu puheen aihe.
Joten puhutaas säästä.
Ilmaston muutos näkyy säässä…mm. lumettomia jouluja…
Lauletaanhan joululauluissakin ”no onkos tullut kesä nyt talven keskelle ? ”
Kaikki tietää lorun
”etana etana näytä sarves, onko huomenna pouta ? ”
Mutta entäs kissa… voiko säätä ennustaa humoristisesti…. totta kait… ilman muuta…
• Kun kissa aivastaa, luvassa on sadetta
• Suunta johon kissa kääntyy ja putsaa kasvojaan sateen jälkeen, kertoo mistä suunnasta tuulee seuraavaksi
• Kun kissa kuorsaa, luvassa on kurjaa keliä
• Jos kissa pesee itseään korvan takaa, luvassa on sadetta
• Kun kissa makaa selällään suu auki, voidaan odottaa myrskyä
• Kun kissa makaa selkä tulisijaa kohti ja pesee kasvojaan, luvassa on leutoa säätä
Tänään lämpömittari kipuaa 3 astetta plussan puolelle… ja kissa pesee korvan taustojaan… taitaa tulla sade ?
Sää on suosituin puheen aihe, tiesitkös tämän, upea lukijani ?
On oltava tänään ripauksen parempi kuin eilen, tänään on oltava ripauksen ehjempi, kuin eilen, tai tänään on oltava ripaksen hyvempi kuin eilen. Mutta ei tarvitse olla täydellinen. Näin ajattelen usein.
Haaveenani ja tavoitteenani on hankkia viisas sydän.
Viisautta on hyvin vähän pahassa maailmassa tarjolla.
Eräs kiinalainen viisas mies, totesi, kun häneltä kysyttiin viisautta, että ”istuta omenapuu.”
Olen istuttanut omenapuun.
Kuvassa istuttamani omenapuu.
Viisautta olen kalastellut kovin.
Viisaus on hurmaava luonteenpiirre…
Ja jos löydän ripauksenkaan viisautta, tallennan sen oitis tekstiini.
Olen runoilijatar että tarinan kertoja, olet astunut blogiin runouden sävelin, tämä blogi pursuaa tarinoita että runoutta.
Blogi runouden sävelin tarjoaa tietenkin runoja nimensä mukaan…
Arjen pieniä, kivoja asioita.
Realismia, optimismi ja positiivisuus ei ole minua varten, kuin ei pessimismikään, mikä syövyttää ihmisen…. olen realisti, näen asiat sellaisina kuin ne ovat.
Maailma on paha, siinä jäätävää realismia.
Välillä teksteissä mennään pintaa syvemmälle ja hetkittäin, ollaan, oi, niin ihanan pinnallisia.
Uusin runoteokseni on kaunis kirja
Sädehtiviä lumihiutaleita, kimaltelevia jäitä.
Tätä edellinen on
Keväisten kirsikkapuiden sädehtien kauneudessaan
Ja tätä edellinen on
Onnellinen, lasinen meri, kristallisen näköinen
Tätä edellinen runokirja on
Lumihiutaleinen orkidea.
Ja tätä edellinen
Aamukasteinen lumpeenlehden lumo
Olen pitänyt runotaidenäyttelyn
Kuun säteiden valaisema omenapuun hohde.
Ja taiteiden yönä minulla oli toinen runotaidenäyttely, hiljattain.
Yhdessä tarinassa tapahtuu kaikki, ei ole jatko-osaa, näin ollen pääset uutena lukijanakin kärryille teksteistä.
Tunnelmallista lukumatkaa.
Suurenmoista, että olet blogissani runouden sävelin, lukijani.
Näissä
tunnelmissa
näissä
tunteissa
Runoilijatar
lokakuussa 2022