Runouden sävelin

30.1.2025
+1
Aurinko nousee 9:07
Aurinko laskee 15:55

Hei sinne ruudun
toiselle puolelle

Olet astunut blogiini
Runouden sävelin

Lämpimästi tervetuloa

Mitä elokuvaa suosittelen… Se selviää vain tämän blogimerkinnän lukemalla.

Tänään blogissani runouden tarjolla kaunis runoni LUONNON LÄHEINEN ELÄMÄN RYTMI. Ja runo menee näin… Olkaas hyvä.

LUONNON LÄHEINEN ELÄMÄN RYTMI

kaiken aikaa

ollen tällaista

oikeanlaista

he näyttävät

pärjäävän

kadotetun

hymyn häivän

löytäessä

huulilleen

tietäen

tarkalleen

kysellen

vastauksiin

kietoutuen

itsevarmuuden

kauneus

rakkaus

verhottuna

elämäänsä

etäältä

keskittyneenä

käsityksen

tarkoitukseen

siirtyen

suurkaupungista

maaseudun rauhaan

ennen vanhaan

vai

moderniin
nykyaikaan

oikeaan

ainakaan
kumpikaan
vallankaan

suinkaan
lähestulkoonkaan
alkuunkaan

joskaan
koskaan

kukaan
mukaan

toisinaan

vaan

kaiken aikaa

ollen tällaista

oikeanlaista

he näyttävät

pärjäävän

kadotetun

hymyn häivän

löytäessä

huulilleen

tietäen

tarkalleen

kysellen

vastauksiin

kietoutuen

Olen tarinan kertoja… On siis fiktiivisen tarinan aika…

Naantali heräilee torstai aamuun. Kaupunki, minkä sydän on lämmin talvellakin.
Lehden vihreä kesäisin ja lumivalkoinen talvisin.

Pitäähän minun esitellä tarinan henkilöt. 

Marjatta, 35. Kodinhoitaja. Hän kotiutui hiljattain Mallorcalta. Loma tarjosi tuulessa huojuvia palmuja ja aurinkoa.

Hänen miehensä Leo rakastaa Marjatan tekemää jauhelihalaatikkoa ja myös Marjattaa.

– On tehty tutkimus. Kun puun oksat liikkuvat… tuulee. Kun puun oksat liikkuvat paljon, tuulee paljon.
– Et ole tosissasi. Sano nyt edes, ettei rahaa ole syydetty tutkimukseen. Tuohan on itsestään selvyys, vastaa Marjatta miehelleen aamiais pöydässä.

Mies lukee päivän lehteä, kera kahvikupposen. Silmälasit silmillään.

Marjatalla ja hänen miehellään on australiankarjakoira. Ja hänen miehellään on myös poika.

Suloisessa tuhansien järvien maassamme austaraliankarhukoiria on noin 1 197 kpl tta. Rotu syntyi 1800 luvulla ja on paimenkoira, seurakoira… Elinikä 12–16 vuotta… Joko sininen tai punainen. Marjatan koira, tuttavallisemmin Paavo on sininen.
Karjan paimennukseen Australiassa kehitetty keskikokoinen koirarotu.

Voimakas ja ketterä…on Paavo.

Pennut syntyvät valkoisina, väri kehittyy vasta myöhemmin. .. energinen ja aktiivinen.

Lisäksi se on älykäs ja tarvitsee liikunnan lisäksi aivojumppaa. Kyllä kyllä… tai koira tylsistyy.

Parasta aivojumppaa koiralle on vaikkapas se, kun dogi pääsee käyttämään nenäänsä ja ratkomaan ongelmia. Se on koiralle luontaista ja mielekästä. Aktivointi vähentää käytösongelmia ja lisää koiran tyytyväisyyttä ja terveyttä.

Suht terve rotu. Ja Paavo on terve kuin pukki. Tämän syyksi Marjatta päätyi Paavoon. Hän tahtoi sinisen dogin. Ja pentuna, kun kävivät koiraa katsomassa. Marjatta totesi huolestuneena.
– Valkoinen?

Paavo on perheen jäsen, Marjatan paras ystävä. Hän on kiintynyt koiraan kovin, ja heidän olohuoneen seinäänsä koristaa iso koira maalaus Paavosta.

Koira on arvokas, kultakimpale.

Ja saankos esitellä Marjatan miehen… Hän on 

Leo. Seitsemän vuotta Marjattaa vanhempi mies. Hänellä on poika. Hän on (ollut) hyvä isä pojalleen. Leo on lastenkodista. Joten hän on – totta vie – joutunut taistelemaan sen johdosta, että on hyvä isä. Isoisälle Leo ei ole poikaansa esitellyt.

-Sukusi ei määrittele sinua, et voi valita sukuasi. Hän sanoi pojalleen, kun poika isoisästään kyseli. 

Leo on kävelevä kysymysmerkki. Ja siksi hän tietää elämästä ja asioista paljon. Hän kokee, ettei tyhmiä kysymyksiä ole lainkaan.

Leolla on pari ystävää.

Hän laittaa ruokaa. On oikein hyvä kokki. Marjatta rakastaa Leon tekemää kanapastaa, ja myös Leoa.

Vilhelm. Leon poika. Aikuinen. Parikymppinen… Asustelee jo omassa kaksiossaan, vuokralla. Hän opiskelee ja viettää iloista opiskelija elämää. Leon, isänsä… kasvattama. Äiti kuollut syöpään. Hän harrastaa tennistä ja kaverit ovat nuorelle, kaikki kaikessa. Hän on myös kyselevä luonne. Niin koulun tunneilla, kuin elämässä, kuin ystäviensä keskellä. Ja siksi hän tietää ystävistään ja elämästä paljon.

Ja mitäs hänelle kuluu tänään… Ihan hyvää… mukavaa arkea porskuttaa. Opintoja, opintoja… Illalla hän aikoi katsoa vanhan kunnon länkkärin. Kerrankin TVssä on hyvää ohjelmaa. Usein hän plärää TV kanavat, todeten, ettei mistään tule mitään.

Paavo: australiankarjakoira. Sininen. Väriltään. 

 

Ja fiktiivinen tarina alkaa.

FRISBEE GOLF on tarina nimeltään

Marjatta harrastaa frisbee golfia.
Itse asiassa se on hänen koko elämänsä, henkireikänsä.

Frisbeegolfissa on tarkoitus kiertää rata läpi mahdollisimman vähin heitoin. Peli alkaa ensimmäisen väylän avauspaikalta ja jatkuu aina viimeisen väylän väylämaaliin saakka. 

Avausmaalikori on tii. Ja matkalla on esteitä. Pensaita ja puita.

Ja, jotta säännöt eivät olisi liian helpot. Joillakin radoilla on myös pelikelvottomia alueita… Nämä on usein merkitty kepeillä tai naruilla. Polku tai tie yms…. Mikäli heittosi päätyy tällaiselle pelikelvottomalle alueelle, lisätään tulokseesi yksi rangaistusheitto.

On monia pikku sääntöjä, mutta noin yleisesti ottaen mahdollisimman vähillä heitoilla Marjatta koettaa heittää radan läpi.

Hän on ihan hyvä frisbee golfissa. Ei mestari, vaan ihan hyvä. Hän ei pidä häviämisestä ja pelaa tosissaan.

Hän on oppinut elämässä… niin kysymään kuin pyytämäänkin.

Jos et pyydä, et saa. Kysyvä saa vastauksia.

Naantali heräilee torstai aamuun. Kaupunki, minkä sydän on lämmin talvellakin.
Lehden vihreä kesäisin ja lumivalkoinen talvisin.

Sen pituinen se.

Tarinan opetus oli seuraavanlainen: Kysyvä saa vastauksia.

Aloitin blogimerkinnän tänään runolla…. mikä päättyi sanoihin

kysellen

vastauksiin

kietoutuen

Mitä elokuvaa suosittelen?

Käännä TV kanavalle: Sub… kello yhdeksän illalla. Tänään … 30 päivä tammikuuta, torstaina.

Kalpea ratsastaja

Leffa täyttää jo huimat 40 vuotta ja se on 1980-luvun menestynein länkkäri.

Kuten Lainsuojaton ja Armoton, myös Kalpea ratsastaja on amerikkalaisen lännenelokuvan mestariteos, joka nousee etenkin Eastwoodin leffojen joukossa paluupaikalle. Kyllä kyllä.

Tämä runoilijatar on TV n äärellä tänään klo. 21. Sub lla. Totta vie.

 

Blogia runouden pitää runoilijatar… joka on kirjoittanut mm. runokirjan Lumihiutaleinen orkidea…. Runoilijatar, joka rakastaa kaikkea kaunista… kissoja… viisaita sanoja… länkkäri leffoja… ystäviään, läheisiään… hyvää kahvia ja punaista huulipunaa. Ollen kirjastojen… elokuvateattereiden ja taidegallerioiden suurkuluttaja…

 

Tänään tarjolla blogissani runouden tarina. Tarinassa elämän muutos on huima. Onko maailmassa muuta pysyvää kuin muutos?

Alkusanat tarinaan:

Romantisoituja tarinoita villistä lännestä eli alueesta Missisippi joesta länteen.
Rauhattomia seutuja 1800-luvun jälkipuoliskolla.
Länkkäreitä, toisin sanoen.

Seriffit, cowboyt, intiaanit, junarosvot, pankkiryöstäjät, korttihuijarit ja revolverisankarit.
Korpimaat.
Niistä on länkkärit tehty.
Romantisointi kera sankarillistamisen.
Rajaton vapaus.
Hyvät ja pahat erottuvat selvästi.
Pääkatu, missä seriffin toimisto että saluuna, hyvä yhdistelmä.
Tarinoissa myyttiset mitat.
Cowboy.
Cowboyt olivat omana aikanaan huonomaineisia, mutta sittemmin heidän elämäntapaansa alettiin romantisoida…

Romantisoituja tarinoita villistä lännestä eli alueesta Missisippi joesta länteen.
Rauhattomia seutuja 1800-luvun jälkipuoliskolla.
Länkkäreitä, toisin sanoen.

Näiden alkusanojen kautta on aika astua itse tarinaan… On siis… Tarinan aika, olen tarinan kertoja, fiktiivinen.

Aloitetaas tarina vanhoin kunnon sanoin… Olipa kerran…

Olipa kerran cowboy…

Kuin hidastetusta filmissä…
hän pakkaa laukkunsa…

Kuin hidastetusta filmistä…
Hän luo katseena vielä kerran maatilalle, tien päähän kävellessään, kääntyen, katseen luoden…

Kuin hidastetusta mykkä filmistä…
Hän muistelee kuinka työskenteli karjankasvatusteollisuudessa.

Kuin hidastetussa filmissä…
Hän muistelee, kuinka hän käytti edelleen perinteisiä taitoja karjaa kootessaan ja hevosia kesyttäessä, vaikka automatisointi olikin helpottanut työtä… Vaatetuksen ollessa sama kuin historian havinassa… stetson, bootsit, farkut… farkkujen päällä chapsit.

Kuin hidastetussa filmissä…
Hän muistelee kuinka hän oli taitava lassoaja…

kuin hidastetussa filmissä …
Hän muistelee, kuinka hän pakkaa laukkunsa…
Ase, kahvikannu, paistinpannu, kenttäpullo, satulahuopa ja makuupussi.

Kuin hidastetussa filmissä …
Hän muistelee laukkua pakatessaan, kuinka karjanajot olivat pitkästyttävää raatamista, karjalauman vauhkoominen oli uhka, silloin ammuttiin ilmaan. Ja jokien ylittäminen, kuinka raskasta ja vaikeaa. Yöt nukuttiin pelkällä huovalla, nuotion äärellä, ja aikaisin aamulla aloitettiin raataminen, raatamisen jatkuessa ilta myöhään, jopa aamu hämärään.

Kuin hidastetussa mykkä filmissä cowboy muistelee…
Laukkua pakatessaan sapuskaa, mikä saatiin keittiövankkureista. Leipää, papuja ja pekonia.

Kuin hidastetussa filmissä…
Hän muistelee, kuinka hän on myynyt tilansa, karjansa ja aikoo muuttaa Suomeen Helsinkiin…Punavuoreen, Rööperiin…. Helsingin tiheimmin asuttuun kaupunginosaan. Hän aikoo ajaa ratikkaa työkseen, raitiovaunut ovat hänen karjalaumansa, eläimiä hänellä ei ole. Suomen kieltä hän tuskin oppii, englannilla pärjää… Viihtyykö hän paremmin karjapaimenena vai ratikkakuskina, sitä tämä tarina ei kerro, sitä cowboy ei vielä tiedä… sen tämä tarina kertoo, että elämänmuutos on huima…

Kuin hidastetusta filmissä…
hän pakkaa laukkunsa…

Kuin hidastetusta filmistä…
Hän luo katseena vielä kerran maatilalle, tien päähän kävellessään, kääntyen, katseen luoden…

Kuin hidastetusta mykkä filmistä…

Sen pituinen se

Tarinan opetus oli: tarinassa elämän muutos oli huima, elämä muuttuu, maailma muuttuu.

 

 

Suurenmoista, että olet blogissani runouden.

– Runoilijatar
Lukemisiin