Runouden sävelin
3.9.2024
+ 16
Aurinko nousee 6:02
Aurinko laskee 20:32
Hei sinne ruudun
toiselle puolelle
Olet astunut blogiini
Runouden sävelin
Lämpimästi tervetuloa
MITÄ KIRJAA SUOSITTELEN… SE SELVIÄÄ VAIN … TÄMÄN BLOGIMERKINTÄNI LUKEMALLA.
Blogia runouden, pitää runoilijatar, joka rakastaa kaikkea kaunista, viisaita sanoja, ystäviään, läheisiään, länkkäri leffoja, hyvää kahvia ja punaista huulipunaa.
Ollen taidegallerioiden, kirjastojen ja elokuvateattereiden suurkuluttaja.
Elokuvissa
Kävimme elokuvissa katsomassa Deadpool 3. Suosittelen.
Toiminta… komedia…
Elokuvassa esiintyvä Peggy -koira on upea. Koira tekee näyttelydebyyttinsä Deadpool & Wolverine -elokuvassa Dogpool-roolihahmolla. Vuonna 2018 syntynyt Peggy valittiin Britannian rumimmaksi koiraksi vuonna 2023.
Aivan ihana… todella söpö…
Peggyn uskotaan olevan mopsin ja kiinanharjakoiran sekoitus? Kysymysmerkki.
Seuraavaksi menen elokuviin katsomaan Mielensä pahoittajan. Ensi ilta 6 syyskuuta.
Elokuvissa oli tällainen hauska kehys, mistä saattoi käydä räpsäsemässä valokuvan muistoksi.
Runoilijatar pitää sulkakynänsä terävänä raapustelemalla fiktiivisiä minitarinoita, huikeine tarinan opetuksineen, kera runouden sulo sointujen, blogissaan Runouden sävelin.
Kirjastossa
Piipahdin kirjastossa.
Lainasin mm.
– Tee unelmistasi totta, Gini Graham Scott
Kirja neuvoo seuraavaa:
1. Määrittele mitä todella haluat ja mitä voit reaalisesti saavuttaa.
2. Luo selkeä mielikuva tavoitteestasi ja näe sen toteutuvan.
3. Ota tavoitteesi saavuttamiseen vaadittavat askeleet. Tiellä voi olla esteitä, joista on päästävä yli, tai kenties joudut vielä hieman muotoilemaan tavoitettasi. Viimeiseen vaiheeseen kuuluu myös toiveesi toteutumisesta nauttiminen.
– Jumalan rakastetut. Wilkerson. Suosittelen kirjaa.
– Aurin siivous rakkaus kirja. Lukaisen siivous vinkkejä.
– Voima ruokaa, Erkki Parviainen. Kirjailija on minulle täysin tuntematon. Polku super foodien ihmeelliseen maailmaan.
– Safari tarinoita, Marttila. Kirja on vielä lukematta. Odotan kirjalta seikkailua, mistäs muuallakaan kuin safarilla.
– Hyvä fiilis, Tony Dunderfelt. Kukapas ei tahtoisi hyvää fiilistä, joten sitä tavoittelemaan. Ja nappaamaan ja omistamaan.
– Unelmien hotelli. Nainen pestautuu varakkaan perheen palvelukseen. Tutustuen itsekeskeiseen mieheen ja hänen riehakkaaseen veljeensä. Nainen tempaistaan mukaan intohimoiseen rakkauteen ja loisteliaaseen elämään.
– Suopeus, Powers. Piristävä tarina valinnoista.
Eiköhän tällä kirja pinolla pärjää VÄHÄN aikaa.
MITÄ KIRJAA SUOSITTELEN… KIRJOJA TEEMALLA HYVÄT TEOT… Kirjoja on kirjoitettu aiheesta tuhansia… ellei enemmänkin… Valitse paras…kirja luettavaksi…
Sananen hyvistä teoista… tähän blogimerkintäni loppuun…
On teot ja on seuraukset teoista.
On hyviä tekoja, huonoja tekoja ja hyvin huonoja tekoja.
On ihmisiä, jotka leuhkivat rötöksillään, jopa keksivät niitä. Kyllä, luit oikein.
Teoista voisi kirjoittaa pitkästikin.
Hyvät teot ja hyvinvointi kulkevat käsikädessä.
Kyllä luit hyvin.
Hyvää tekevä ihminen voi paremmin kuin hän, joka ei tee hyvää.
Esimerkiksi hyväntekeväisyys järjestöt tarjoavat hyviä tekoja.
Kudon mm. hyväntekeväisyyteen.
Kun teemme jotain, tästä seuraa teon seuraukset, joista olemme vastuussa.
Hyviä tekoja tehdessä on syytä välttää omahyväistä käyttäytymistä, ja se ei saa herättää kohteessaan arvottomuuden tai kiitollisuudenvelan tunteita. Hyvien tekojen tekeminen on hienovaraista ja toista arvostavaa.
Tee hyviä tekoja… totta vie, tee.
Hyvän tekeminen ja jakaminen on pyyteetöntä hyvien tekojen harjoittamista.
Hyvät teot ovat myös vilpittömiä ja hyvällä tahdolla tehtyjä.
Hyvät teot aiheuttavat myönteisyyttä niin tekijässä kuin vastaanottajassa.
No.. mitäs säteilevän kaunista ja hyvää tekisit… tässäpäs esimerkkejä
– Kiitä suojatien eteen pysähtyvää autoilijaa. Nosta hymyillen kättä.
– Auta tuntematonta nostamaan matkalaukku junaan.
– Tervehdi bussikuskia.
– Nosta kaatunut pyörä pystyyn.
– Käy verenluovutuksessa.
– Ystävän auttaminen arjen haastavissa tilanteissa.
– Ystävän yllättäminen kortilla, tai vain puhelulla. Miksi ei modernisti mailillakin.
– Aamiainen vuoteeseen.
– Hymyile kaupan kassalle.
– Kiitä lehtimyyjää.
– Jakele kehuja… aiheesta, ei aiheetta.
– Puhu yksinäiselle.
– Auta eksynyttä turistia.
-Lahjoita ehjät vaatteet, joita et käytä, kodittomalle.
– Kannusta.
– Anna kukkia.
– Kuuntele.
– Älä puhu pahaa. Yleensä kuuntelija ei jaksa suoltaa negatiivista, hän todennäköisesti tietää sanomattakin millainen ihminen on kyseessä.
– Kehu muotiluomusta, leninkiä, jos se on kaunis. Jos ei ole, ole hiljaa.
– Ilahduta.
”Erityisen hyvin se hyvän tekeminen sopii niille,
… jotka haluavat oppia huomaamaan paremmin oman elämänsä myönteisiä asioita ja edistämään omaa onnellisuuttaan sekä hyvinvointiaan.
…jotka haluavat vaikuttaa myönteisesti muiden hyvään omilla teoillaan.
… jotka haluavat edistää kunnioittavaa ja myönteistä vuorovaikutusta muiden ihmisten kanssa.”
Parantamalla maailmaa, tekemällä hyviä tekoja… voimme samalla parantaa omaa elämänlaatuamme.
Hyvät teot ja hyvinvointi kulkevat käsikädessä.
Yllätyshyvyyttä voi harjoittaa milloin tahansa. Muista kuitenkin myös maailmanlaajuiset teemapäivät: World Kindness Day, 13.11. , Random Acts of Kindness Day 17.2. ja kansainvälinen onnellisuuden päivä 20.3.
Olen tarinan kertoja. ON siis tarinan aika… Ja se menee tällä kertaa näin…
Tarinan henkilöt: Birgitta ja Lasse
Fiktiivinen tarina kertoo Birgitasta, 37. Hän on kihloissa Lassen, 31 kanssa.
Tarinan ajankohta: Marraskuu
JA TARINA KERTOO BIRGITAN ELÄMÄN TÄRKEIMMÄSTÄ PÄIVÄSTÄ… MILLAINEN SE ON… MINÄPÄS KERRON…
Lasse on suosittu. Hän saa syntymäpäivä onnitteluita 138 kappaletta. Ja hän ei edes vietä syntymäpäiviään tai täytä pyöreitä.
Hänelle satelee kutsuja. Viimeisin kutsu oli bestmanniksi kaverilleen, häihin. Myös pikkujoulukutsuja kolisee postilaatikkoon, että tapahtumiin kutsuja… plus luokkakokous.
Toisin sanoen hän on pidetty ja suosittu. Ja ihan syystä. Birgittakin rakastaa Lassea. Koska hän on mukava, ja leppoisa. Huumorin tajuinen. Ja kiireinen, sitä hän on… kiireinen…
Birgitta saa vain kaksi, 2, hyvää syntymäpäivää toivotusta, mutta ne ovat laadukkaat. Taitaa olla laadukkaammat toivotukset, kuin Lassen 138 puolitutun onnittelua. Aidoilta ystäviltä.
Birgitta hankkii elantonsa kutreja saksimalla ja Lasse on puolestaan firmassaan toimitusjohtajana.
Hän on nuoresta iästään huolimatta, edennyt urallaan hyvin.
Jo työnsä puolesta hän käy paljon coctail tilaisuuksissa. Birgitta edustusvaimona kyljessään.
Birgitta on oikein hyvä käytöksinen ja hän on hyvistä teoista tehty.
Birgitta osti uuden häikäisevän kauniin coctail mekon, mustan. Hänellä on ennestään viisi melkein samanlaista muotiluomusta.
Birgitalla on Porche huollossa, joten hän matkustaa metrolla kutreja kähertämään, arkisena työpäivänään. Hän ei pidä julkisilla kulkemisesta.
Metrossa hänelle antaa lapun Linnea.
Linnea on täysin tuntematon Birgitalle. Hapsuinen tukka. Villasukat ja keltainen sadetakki.
EI NARIKKAMAKSUA. EI PÄÄSYMAKSUA!
On upeat juhlat… ja sinulle on kutsu.
Lappu on siis kutsu.
Birgitta juoksee kaiken maailman kissanristiäisissä, edustus vaimona… mistä hänellä olisi aikaa.
Hän kysäisee Linnealta, että mihin kutsu on. Kerro lisää. Metro matka kestää vielä 12 minuuttia, ennen, kun metro on perillä.
Ja Linnea kertoo nopeasti.
”Ei narikka maksua, pääsylipusta puhumattakaan….”
– Kukapas nainen ei rakastaisi kähertää kutrejaan, punata suutaan ja pukeutua parhaimpiinsa, Birgitta vastaa. Millainen kutsu tilaisuus on? Birgitta jatkaa.
…”Taivasten valtakuntaa voi verrata kuninkaaseen, joka valmisti häät pojalleen. Hän lähetti palvelijoitaan kutsumaan häävieraita…
… Kun kuningas tuli sisään katsomaan juhlavieraitaan, hän näki siellä miehen, jolla ei ollut hääpukua. Hän kysyi tältä: ’Ystäväni, kuinka saatoit tulla tänne ilman häävaatteita?…
Linnea aloittaa.
Juhlat ovat Hänen.
Hän jatkaa. Kutsu Karitsan häihin kuuluu kaikille. Kaikki ovat kutsuttujen joukossa. Olennaista on se, otatko sinä kutsua vastaan vai et.
– Minä olen hyvä ihminen, hyvistä teoista tehty, Birgitta vastaa. Eikö se riitä?
– Ei.
…”Ihmisen teot eivät koskaan vie taivaaseen. Ei edes hyvät teot… Pahoista teoista puhumattakaan. Myöskään Karitsan häissä kenenkään omat vaatteet eivät riitä. Ne ovat syntien tahraamat. Ainostaan Jeesus Kristus voi antaa meille tahrattomat juhlavaatteet. Hän kuoli ristillä sen johdosta, että saisimme syntimme anteeksi. Jeesuksen veri on ainoa riittävä pesuaine puhdistamaan vaatteet. Se on saatavilla kaikille. Sinun ei tarvitse tehdä muuta kuin kääntyä hänen puoleensa.”
– Ilmestyskirjassa taivasta kutsutaan Karitsan hääjuhlaksi.
No mitäs tuumit.
Otatko kutsun vastaan? Linnea kysyy Birgitalta.
– Kyllä, Birgitta vastaa. Metro saapuu päätepysäkille.
Linnea astelee kampaamoonsa.
Hän ei ajattele sen koommin koko tapaamista metrossa.
Työpäivä on purkissa. Illalla hän nakkaa käsilaukkunsa pöydälle ja käsilaukusta tipahtaa
”Ei narikka maksua… ei pääsymaksua… kutsu”.
Päivämäärä ja kellonaika. Ja paikka.
Hän astelee seurakuntaan.
Hän kokee rauhan ja lämmön. Ja rakkauden. Armon.
Hän on pukeutunut muotiluomukseen. Ruusu kuvioiseen leninkiin. Ruusu on parhaillaan kuuminta muotia.
Mikä on se puku ja vaate, jonka kanssa ihminen voi seistä viimeisenä päivänä hyvällä omalla tunnolla Kaikkivaltiaan Jumalan edessä? Olenko minä pukeutunut siihen? Birgitta miettii tovin.
Katsotaan ensin, millainen tuo vaate Raamatun mukaan ei ole.
Meille ihmisille on hyvin luontaista tulla Jumalan eteen luottaen omien vaatteittemme…. erinomaisuuteen.
Entäs omakutoiset hurskaat kuteet. Hyvä elämä, hyvine tekoineen… Ei ei.
Ainoastaan Kristuksen ristillä vuodattama pelastusveri on oikea pyykinpesuaine.
Sovitustyö.
Seurakunta koostuu misseistä. Kaunottarista. Pari murhaajaa. Ja ikä ihmisiä, hurskaita mummoja. Ja Linnea miehensä kanssa.
Ihmisiä ei ole paljon seurakunnassa tänään… 1/3 maapallon pinta-alasta on kristittyjä, valtavasti… eniten maailmassa… ja seurakunnassa on kourallinen ihmisiä… Miten on vähän porukkaa. Miettii Linnea.
Hän käy juttelemassa jokaiselle, seurakuntalaiselle. Tämä on hyvä tapa ja tämän tavan hän on oppinut edustus vaimona ollessa miehensä firman tilaisuuksissa. Vaihtaa jokaisen kanssa sananen. Jos ihmisiä on vain muutama paikalla.
Birgitta kokee todella tärkeäksi avata sanallisen arkkunsa hyvistä teoista. Sillä paikalla on pari rikollista.
– Tehkää parannus. Usko ilman tekoja on kuollut. Ei kaikki jotka sanovat, Herra, Herra, pääse taivaisten valtakuntaan, vain he, jotka tekevät Taivaallisen isän tahdon. Birgitta toteaa rikollisille.
Missien kanssa hän rukoilee kauniiden hiusten puolesta. Pari mummoa katsoi ihmetellen rukousaihetta. Mutta yhtyi rukoukseen.
Hiukset hyvin… kaikki hyvin… takaisin tarinaan…
Romanit rukoilivat rasismia vastaan.
– Jos kohtaat rasismia, sinun pitää sanoa, sinä loukkaat minun tunteitani, rasistille. Birgitta neuvoo. Ei rasismia pidä niellä. Ja, jos loukkaaja pyytää anteeksi… tämä on hyvä. Jos ei, olet ainakin ilmaissut, että loukkaannuit. Neuvoo Birgitta tummia.
– Minä en ole kokenut rasismia, yksi romani sanoo keskustelussa. Aina sama levy päällä. Pitäisi keksiä uutta puhuttavaa. Rasismin tilalla.
Linnean kanssa Birgitta keskusteli säästä. Linnea antoi hänelle metrossa paperin palasen. Kutsun. Linnea on uudesti syntynyt kristitty. Ex sekakäyttäjä. Nyt on ollut kuivilla 12 vuotta. Hän on 40 v, hänen aviomies on 74v, rakkausliitto. Jeesus pelasti hänet, Linnean… päihdehelvetistä.
Birgitalla ei ole päihdeongelmaa, joten hän ei ymmärrä mistä Linnea on pelastunut.
Herttaisia vanhoja mummoja oli kolme seurakunnassa. Yksi oli leski, hän muisteli puolisoaan Birgitalle. Toinen vanhus oli niin sairas, että tahtoi jo taivaan kotiin ja oli siksi äärimmäisen kiinnostunut asusta, mikä pitää pukea juhliin taivaassa ylle. Kolmas oli ollut uskossa jo kuusikymmentä, 60, vuotta. Melankolinen luonne. Kaikki eivät hehku iloa ja onnea, vaikka taivastiellä ovatkin.
-Piristys nyt, totesi Birgitta kolmannelle vanhukselle. Iloa hänelle rukoillen.
Lopuksi Birgitta juttelee vielä mustan rouvan kanssa, joka lauloi häikäisevän upeasti seurakunnassa. Hänen kanssaan Birgitta kertoo kampaajan työstään ja elämästään edustusvaimona itseään nuoremmalle miehelle. Musta rouva kertoo olevansa kahden pojan äiti, ja iso äiti jo. Birgitta kehuu rouvan laulu ääntä, joka on häikäisevä.
Kaikkien kanssa muutaman sanan vaihdettuaan…
Birgitta astelee seurakunnasta kotiinsa.
Lasse tulee myöhään töistä. Hän on ollut coctail tilaisuudessa. Työpaikan. Pari marttinia maistanut. Plus punaviiniä.
Birgitta suutelee Lassea poskelle.
– Minulla on kutsu. Ei narikka maksua, ei pääsylippua.
Lasse on väsynyt. Hän ei jaksa vastata.
– Mieti miten vastaat. Iäisyytesi riippuu vastauksestasi.
On marraskuu. Vielä hetki sitten ruska häikäisi kauneudellaan. Nyt ensi lumi peittää jo maan.
Luonto säteilee valkeana, puiden oksien hehkuessa kilpaa kauneudellaan lumihunnuissaan.
Tämä päivä oli Linnean elämän tärkein päivä.
Lassi ei vastannut kyllä kutsuun, hän ei myöskään vastannut ei. Hän ohitti koko kutsun.
”Ei narikka maksua… ei pääsylippuja.. SINULLE ON KUTSU!”
Sen pituinen se.
Tarinan opetus oli seuraavanlainen:
”Älkää väsykö tekemästä sitä mikä hyvää on” Hyviä tekoja vain tekemään.
Kirjasuositukseni on siis hyvät teot.
Vaikkapas Hyvien tekojen päiväkirja
Styrman / Torniainen / Savola
Tai vaikkapas kauniista käytöstavoista kirja
Malmberg : Kaunis käytös, hyvät tavat
Hyvistä teoista on kirjotettu valtavasti kirjoja.
Kirjasuositukseni on siis kirja teemalla: hyvät ja kauniit teot.
Kun yhden tarinan saan pisteeseen… kutsuu jo toinen tarina tarttumaan sulkakynään…
On siis (toisen ja täysin uuden) tarinan aika.
Olen tarinan kertoja.
Pitäähän minun esitellä tarinan hahmot
Nita ja Roosa. Ystävykset.
Nita: sinkku, mainostoimistossa työskentelee, hän pitää mustikoista, että hän rakastaakaan mustikoita, niin piirakkana kuin mustikkamaitonakin. Hän asuu kerrostalo kaksiossa. Punaiset kutrit, siniset silmät, kapea uuma ja pituutta koroilla 168cm.
Roosa: Juuri eronnut, katkera ero, erot ovat sydänkohtausriski. Avioero. Omaisuus riitaa, itsetunto mennyt ja kaikki palasina. Roosa on Nitan paras ystävä. Heillä ei muita ystäviä olekkaan.
Ja FIKTIIVINEN tarina alkaa. Ja se on nimeltään…
Mauritius, oi tuo turkoosin hurmaavan kaunis valtakunta.
Suuntasin lomalle Mauritiukselle. Ystävättäreni Roosan kanssa.
Ylhäisessä yksinäisyydessään sijaitsee Intian valtameressä Mauritius.
Loma tarjosi paratiisirantoja, koralliriuttoja, trooppista luontoa ja herkullisen keittiön.
Ystävättäreni on juuri eronnut, joten loma on kuin tilauksesta hänelle tehty.
Ja minulla on kiireinen syksy takanani mainostoimistossa, missä työskentelen. Joten loma on minulle kuin tehty.
Mauritiuksella heijastuu afrikkalaiset, intialaiset, kiinalaiset jopa eurooppalaiset vaikutteet.
Nähtävää ja koettavaa on paljon.
Hotelli oli luksusta. Tähtiä liuta…
Ja auringon laskut häikäisivät kauneudellaan.
Yhtenä päivänä snorklasimme. Ystävättäreni kanssa.
Ja niinhän siinä kävi, että kun kolmantena päivänä istuimme drinkeillä ranta kahvilassa ystävättäreni kanssa. Pöytäämme liittyi oikein komea musta mies. Jonka luokse päädyin yöksi.
Nautimme pari lasillista rommia. Paikallinen rommi on maustettu vaniljalla, kookoksella, appelsiinilla ja kahvilla.
Aamulla hiivin hotelliimme komistuksen luota. Ystävättäreni nukkui. Vielä.
Päivällä menimme syömään. Mauritiuksen keittiön juuret juontavat historian havinaan, menneisyyteen. Mausteet ja perinteet sekoittuvat keskenään. Herkullisia kalaruokia nautimme ystävättäreni kanssa.
Loppulomamme vietimme uima-altaalla ruskettuen ja uiden.
Niin koetti kotiin paluun aika. Loma oli häikäisevän upea.
Lento kotiin kesti yli kaksikymmentä tuntia, lentokoneen vaihtoineen.
Palasin mainostoimistoon töihin.
Ja raskaustesti, se näytti plussaa.
Ystävättärestäni tuli kummi.
Minusta yksinhuoltaja. Ja äärimmäisen hyvä äiti.
Pidin pitkän äitiysloman. Kolme vuotta.
Ja Mauritius. No … se on ylhäisessä yksinäisyydessään Valtameressä.
Paratiisirantoja, koralliriuttoja, trooppista luontoa ja herkullista keittiötä.
Kävinkö koskaan enää Mauritiuksella, en.
Sen pituinen se.
Tarinan opetus oli seuraavanlainen:
Ystävät ovat aarteita. Kuvassa aarre arkku lumilinnasta muutaman vuoden takaa.
Suurenmoista, että olet löytänyt blogiini Runouden sävelin.
– Runoilijatar
Lukemisiin