Runouden sävelin
18.5.2026
+14
Aurinko nousee 3.41
Aurinko laskee 22.47
Hei sinne ruudun
toiselle puolelle
Olet astunut blogiini
Runouden sävelin
Lämpimästi tervetuloa
Olen tarinan kertoja… on siis fiktiivisen tarinan aika…
Elekeekä hökkyilkö, asjathan lutviutuu ylleesä ihestää!
On tarina nimeltään…
Ja tarina alkaa, se menee tällä kertaa näin, olkaas hyvä.
Olen Mindy, puhelinmyyjä.
Aliarvostettu, raskas ala.
Asustelen Imatralla.
Ja Saimaa, siitä on sydämein tehty. Keskisyvyys on 17 m… Suurin syvyys: 82 m ja saariakin on muutama… 13 710 kpl:ta.
Vesi ja sen läheisyys onkin erottamaton osa minua.
Maisemat ovat pääasiassa karuja, rannat kalliota, luonnon ollessa kaunis ja puhdas, ainutlaatuinen.
Kallio- ja harjurannat kasvavat mäntymetsää, että tervaleppää… koivikkoa.
Silokallioita.
En ole matkustellut. Ainoa asia, mitä olen nähnyt on Imatra.
Tai olenhan minä nähnyt Imatran kosket.
Karjalaiset haastavat paljo ja sukkelaa, sehä o selvä, niin myös mie.
Elekeekä hökkyilkö, asjathan lutviutuu ylleesä ihestää! Tapanani on todeta.
Elämäni ei ole kohdellut minua ruusuisesti.
Mutta siitä huolimatta rakastan ruusuja, kaunista kukkaloistoa, ruusujen tuoksua.
Minulla on kaunis puutarha kesämökilläni.
Ja omistan mm. juhannusruusun. Äärimmäisen kaunis kukka.
Ruusut piikkisiä, pensaita tai köynöksiä.
Karjalanruusu on lempiruusuni. Olenhan Imatralta.
Metsäruusu, koiranruusu, orjanruusu, okaruusu ja iharuusu…kurtturuusua, juhannusruusu ja punalehtiruusu. Kauniita kukkia kaikki.
Äidinkieleni on karjalan murre.
Sen pituinen se
Tarinan opetus oli seuraavanlainen:
Elekeekä hökkyilkö, asjathan lutviutuu ylleesä ihestää!
KUN YHDEN TARINAN SAAN PISTEESEEN. KUTSUU JO TÄYSIN UUSI TARINA TARTTUMAAN SULKAKYNÄÄN. EI OLE JATKO SARJAA… NÄIN OLLEN PÄÄSET UUTENAKIN BLOGINI RUNOUDEN LUKIJANA, KÄRRYILLE TEKSTEISTÄNI…
Olen tarinan kertoja. On siis fiktiivisen tarinan aika.
Pitäähän minun esitellä tarinan henkilöt.
Hän on
Lotta. Kolmenkympin parhaalla puolella. Helsingistä. Punavuoresta. Ylimmän kerroksen, kerrostalo kaksiosta.
Hän on ammatiltaan sairaanhoitaja. Vuorotyö. Hän työskentelee päivystyksen vastaanotossa.
Hänellä on oranssi leninki yllään vapaa-ajallaan. Hänen koko vaatekaappinsa on oranssin sävyinen. Samoin huulipuna ja pitkät lakatut kynnet.
Hän on hyvin tavallinen, valkoinen, suomalainen nainen.
Hän on muuttanut Savosta, pienestä kylästä Helsinkiin töiden perässä, kolme vuotta sitten.
Hän pitää Frendeistä. Tuosta TV sarjasta.
Hän viihtyy vapaa ajallaan karaoke baarissa. Hänellä on ihan kaunis ääni. Kerran hän osallistui karaoke kilpailuihin. Sijoitus oli viides, 5.
Dalvin, 36. Hän asustelee Dominikaanisessa tasavallassa. Kerran eronnut. Katkera ero.
Hän soittaa kitaraa vapaa ajallaan.
Ja viihtyy rannalla hyvin. Itse asiassa hän rakastaa valkoista hiekkarantaa.
Temperamenttisen luonteen, äidiltään perinyt mies.
Dalvinin äiti ja Lotan tuleva anoppi. Hän on temperamenttinen luonne. Erikoisen huumorintajun omistava. Yksinhuoltaja ollut. Köyhä. Mikä on yllätys Lotalle.
Ja tarina alkaa ja on nimeltään
SUKLAA SILMÄ
Katutaidetta ja värikkäitä rakennuksia.
Näitä tarjoaa Dominikaaninen tasavalta.
Mihin Lotta suuntaa kesälomallaan.
Hänellä on kesäloma jo toukokuussa.
Ja on toukokuun ensimmäinen päivä.
Hän on seurustellut netissä miehen kanssa jo kaksi, 2, kaksi vuotta.
Dalvin ja Lotta tapasivat netissä mäyräkoirien sivustolla. Mihin piti kirjautua omalla nimellään, omana itsenään.
Hän tutustui perusteellisesti Dalviniin.
Hän ei – totta vie – lähtenyt tuikituntemattoman mukaan. Ei.
Rakkaus mäyräkoiriin toi heidät yhteen.
On tullut aika tavata Dalvin.
Suoria lentoja ei ole Dominikaaniseen tasavaltaan. Ja lento on pitkä. Noin 20 tuntia.
Lotta on todella väsynyt pitkästä lennosta.
Dalvin on lentokentällä Lottaa vastassa, ruusukimpun kera.
He siirtyivät lentokentältä Dalvinin rämällä autolla hänen kotiinsa. Lotta miettii, että tippuuko autosta moottori tielle.
Dalvinin äiti ja veli asuu samassa pienessä maalaistalossa.
Paratiisirannat ja huojuvat palmut ympäröivät heidät.
Ilmasto oli trooppinen.
Mukaansa tempaava tanssimusiikki kuuluu kaikkialla – rannoilla, baareissa, kaupoissa. Itse asiassa kaikkialla. Karibialaiset rytmit soivat.
Merengueta ja bachataa.
Dominikaaninen tasavalta on osa espanjankielistä Karibiaa.
Lotan anoppi ei puhu englantia. Ja Lotta ei puhu espanjaa. Kännykän kääntö ohjelmalla sanotaan tärkeimmät asiat.
Kortteleissa on ruokakojuja, sikarikauppoja.
Sisämaassa puolestaan on sademetsien peittämiä vuoria, vesiputouksia ja sokeriruokoviljelmiä.
Mutta Dalvin asui noin parikymmentä kilometriä kaupungin sykkeestä, lähes maaseudulla, köyhissä oloissa. Missä ei ole vesiputouksia.
Historiallisia rakennuksia.
Kietoutuen karibialaisiin rytmeihin.
Päivät vierähtävät nopeasti. Lotta ja Dalvin rakastuvat tulisesti.
Lottaa häiritsee se, että Dalvin asuu hänen anoppinsa kanssa.
– Vain hullu riitaantuu anoppinsa kanssa. Toteaa Lotan ystävätär Siiri… Lotan soittaessa hänelle video puhelussa kuulumisiaan. Anopin kanssa ihmissuhde on tärkeä. Jopa taistelemisen arvoinen, vaikkapas terapian arvoinen. Suhde mieheesi on tuhoon tuomittu, jos vihaat anoppiasi. Etenkin Dominikaanisessa tasavallassa, miehille, äidit ovat tärkeitä, Siiri toteaa videopuhelussa.
Lotta nautti upeista rannoista, värikkäästä kulttuurista, kauniista luonnosta ja runsaasta auringosta Dalvinin kanssa.
He piipahtivat myös markkinoilla ja sikaritehtaassa.
Dominikaanisessa tasavallassa on peso. Pinta-alaltaan ja asukasluvultaan Karibianmeren toiseksi suurin valtio.
Kasvillisuus vaihtelee rehevästä sademetsästä aavikoihin.
Dominikaanisessa tasavallassa on 16 kansallispuistoa ja 67 muuta luonnonsuojelualuetta. Maalaukselliset maisemat.
Maataloutta on paljon. Olisikohan eniten?
Raakasokeri, kahvi, kaakao ja kulta. Tulevat sieltä. Dominikaanisesta tasavallasta.
Yllättävän köyhää.
Lotta yllättyi Dalvinin köyhyydestä. Lotta on keskiluokaa. Sairaanhoitajan palkkalla elää. Asuntolainaa maksaen.
Kesäloma vierähti hurauksessa palmujen katveessa. Ja koetti toukokuun viimeinen päivä.
Lotta suuntaa suloiseen tuhansien järvien maahamme. Kyyneleet silmissään.
Ikävä on raastavaa. Sydäntä raastavaa.
Arki alkaa.
Netti rakkaus Dalvinin kanssa kestää.
Kunnes… koettaa elokuu.
Dominikaaninen tasavalta on hurrikaanialuetta. Hurrikaaneja tavataan siellä kesäkuusta marraskuuhun. Trooppinen myrsky tai hirmumyrsky osuu alueelle keskimäärin joka toinen vuosi.
Niinkin tiuhaan.
Trooppinen myrsky iskee. Dalvinin koti tuhoutuu.
Sen pituinen se.
Tarinan opetus oli.
On ihmissuhteita, joihin kannattaa panostaa, hioa, hoitaa ja vaalia. Jos ihmissuhde on vaikea, voi tallustella, vaikkapas terapiaan, rakentaen ihmissuhteesta hyvän. Ja yksi tällainen ihmissuhde on ihmissuhde anopin kanssa. Miehen äidin siis.
On pitkä lista klassisia anoppi vitsejä.
– Mitä eroa on anopilla ja sipulilla?
– Anopin pilkkominen ei itketä… (kuuluu vanha vitsi).
On lukuisia vitsejä anopista. Mutta kuitenkin…
– Vain hullu riitaantuu anoppinsa kanssa. Toteaa Lotan ystävätär Siiri… Lotan soittaessa hänelle video puhelussa kuulumisiaan. Anopin kanssa ihmissuhde on tärkeä. Jopa taistelemisen arvoinen, vaikkapas terapian arvoinen. Kaiken arvoinen…. Suhde mieheesi on tuhoon tuomittu, jos vihaat anoppiasi. Etenkin Dominikaanisessa tasavallassa, miehille, äidit ovat tärkeitä, Siiri toteaa videopuhelussa.
Ja näin se on. Sanoi vitsit mitä vain…
Tunnetuin ja koskettavin raamatullinen kertomus hyvästä anoppi-miniä-suhteesta löytyy Ruutin kirjasta.
Noomi on israelilainen nainen, joka muuttaa Moabiiin.
Ruut on Noomin moabilainen miniä.
Kun Noomi päättää palata Juudaan, hän kehottaa miniöitään jäämään kotiin. Ruut kuitenkin kieltäytyy jättämästä anoppiaan, ja lausuu yhden Raamatun kuuluisimmista uskollisuuden valoista:
”Minne sinä menet, sinne minäkin menen… sinun kansasi on minun kansani ja sinun Jumalasi minun Jumalani” (Ruut 1:16).
Ruut huolehtii anopistaan tämän palattua köyhänä kotiin, ja heidän suhteensa kuvaa poikkeuksellista rakkautta, kunnioitusta ja huolenpitoa yli kulttuurirajojen.
Toinen esimerkki Uudesta testamentista
Pietarin anoppi (Mark. 1:29–31, Luuk. 4:38–39): Jeesus parantaa anopin kuumeesta. Parantumisen jälkeen anoppi nousee heti palvelemaan vieraita, mikä osoittaa vieraanvaraisuutta ja aktiivista luonnetta.
Anoppi ihmissuhde on yllättävän vahva ihmissuhde elämässä. Ja yksi harvoja ihmissuteita johon, totta vie kannattaa panostaa.
Loppusanat:
Dalvin muuttaa Helsinkiin. Lotan luokse. Sen jälkeen, kun hänen kotinsa tuhoutui trooppisessa myrskyssä.
He eivät kumpikaan viihdy Helsingissä. Dalvin on maaseudulta. Siksi… Hän ei viihdy asvaltti viidakossa. Betonisten kerrostalojen keskellä.
Joten he pakkaavat kimpsunsa ja kampsunsa, muuttaen Savoon. Ostavat pienen mökin, missä karaoke soi.
Lotta saa Kuopion sairaalasta töitä. Ajaa pitkää työmatkaa, 90 kilometriä pelkkä meno suunta.
He asuvat Savon sydämessä maalla. Ja viihtyvät loistavasti.
Dalvin löytää töitä siivoojana.
Ja miten käy Dalvinin äidin. He eivät jätä anoppia… Heidän pienen pienen omakotitalon, missä on vain keittiö ja makuuhuone maaseudulla, pihalle rakennetaan pieni, yhden huoneen… piharakennus Lotan anopille.
Anoppi on jo eläke iässä, hän ei työskentele.
Anoppi hoitaa pientä kasvimaataan.
Ja Dalvin ja Lotta saavat viisi, 5, lasta… Joista vain yksi on sairas (Downin oireyhtymä). Lotan anopista on suunnattomasti apua, lasten hoidossa.
Pikkuhiljaa maatilaa laajennetaan. Lapsille omat huoneet.
Korostaen tarinassani Lotan rohkeutta ja luottamusta Jumalaan vaikeuksienkin keskellä. Ilon keskellä. Onnenkin keskellä.
Ja puutarha säteilee kauneudessaan.
Vuodet vierivät.
Viisi lasta kasvaa aikuiseksi. Ja yksi lapsi matkustaa Dominikaaniseen tasavaltaan.
Historiallisia rakennuksia.
Kietoutuen karibialaisiin rytmeihin.
Kasvillisuus vaihtelee rehevästä sademetsästä aavikoihin.
Paratiisirannat ja huojuvat palmut ympäröivät.
Ilmasto oli trooppinen.
Mukaansa tempaava tanssimusiikki kuuluu kaikkialla – rannoilla, baareissa, kaupoissa. Itse asiassa kaikkialla. Karibialaiset rytmit soivat.
Merengueta ja bachataa.
Näistä on dominikaaninen tasavalta tehty.
Ps. Mitä opit tarinan luettuasi… Vain hullu riitaantuu anoppinsa kanssa.
Nyt tarinani saapui pisteeseen.
THE END
Suurenmoista, että olet blogissani runouden.
– Runoilijatar
Lukemisiin