Rutiinit
ON AIKA RIPUSTAUTUA HEIJASTIMIIN, KUIN JOULUKUUSI JOULUNA KORISTEISIIN TAI TÄMÄ RUNOILIJATAR KORUIHIN.
Te lukijat… olette matkustelleet viidakossa… Olette astelleet sata vuotiaalla silta vanhuksella… Olette piipahtaneet Goalla… Miksi… Siksi… Koska olette lukeneet blogiani Runouden sävelin… Olette sukeltaneet tarinoihin… Esimerkiksi tarinassani Tik tak tik tak… suunnataan Goalle… teemana on aika… tarinassani… Tarina löytyy, kun luet blogiani Runouden sävelin pidemmälle. Unohtamatta sitä, että olette sukellelleet Mauritiuksen turkoosissa vesissä. Pois jättämättä Lapin lumoa, mihin olette tehneet nojatuoli matkailun.
Jos tapanasi on lukea 378 sivuisia kirjoja ja vielä koko kirja sarja. Lue koko blogini runouden läpi.
Jos taas luet vain takakannen. Ja ensimmäisen ja viimeisen sivun kirjasta. Tämä runo on juuri sinulle. Jaksat lukea. Vain kaksi, 2, sanaa.
RAKKAUS
karu
taru
Runoilijatar pitää sulkakynänsä terävänä, raapustelemalla fiktiivisiä minitarinoita, huikeine tarinan opetuksineen… kera runouden sulo sävelten.
Tarjolla tarinoita blogissani Runouden sävelin… Tarinoita rohkaisemaan, ilahduttamaan mieltä, karkottamaan ikävää ja ennen kaikkea pitämään kuulijaa hereillä.
Ihanaa, kun eksyit blogiini runouden!
Blogini runouden tarjoaa nimensä mukaan runoutta… Että… Arjen pieniä, kivoja asioita.
Olen kirjoittanut tarinoita ja runoutta mm. Afrikasta. Blogissani Runouden sävelin. Viime aikoina.
Tarinoita Kilimanjaron lumipeitteisiltä huipuilta… Serengetin villieläinten hallitsemille tasangoille ja Sansibarin hiekkarannoille.
Tansanian kissaeläimiä akaasiapuiden silueteista hehkuvaa oranssinvaaleanpunaista auringonlaskua vasten.
Luonnon näytelmästä olen runoillut.
Leijonia ja leopardeja kuin norsuja, seeproja ja sarvikuonojakin.
Noin 2000 vuotta vanhoja apinaleipäpuita.
Puhveleita, kirahveja, virtahepoja.
Vähän kuin luontodokumentissa olisit, lukijani. Runouttani lukiessasi.
Lukaises siis blogiani runouden pidemmälle, niin tiedät, mitä blogini runouden tarjoaakaan.
ILLAT PIMENEVÄT JA LUKULAMPUT SYTTYVÄT. Kirjasuositukseni tarjoaa blogini runouden.
Blogia Runouden sävelin, pitää mm. LUMIHIUTALEINEN ORKIDEA, runoteoksen kirjoittanut nainen. Runoilijatar, joka rakastaa kaikkea kaunista, kissoja. Ystäviään, läheisiään. Viisaita sanoja. Hyvää kahvia, länkkäri leffoja. Ja punaista huulipunaa. Ollen elokuvateattereiden, kirjastojen ja taidegallerioiden suurkuluttaja.
Uusin runoteokseni on
Sädehtiviä lumihiutaleita, kimaltelevia jäitä
Tätä edellinen kirja on
Onnellinen, lasinen meri, kristallisen näköinen
Tätä edellinen runoteokseni on
LUMIHIUTALEINEN ORKIDEA
Tätä edellinen runokirja on nimeltään
Aamukasteinen lumpeenlehden lumo
Olen raapustellut myös lyhyen tekstin karavaanailusta kertovaan kirjaan, että matkailukirjaan.
Ja runoni on myös Rakkausrunot ry:n,20-vuotisen taipaleen juhlakirja Kuohuva koski kirjassa.
Olen pitänyt runotaidenäyttelyt:
Kuun säteiden valaisema omena puun hohde
ja
Olen pitänyt, taiteiden yönä, runotaidenäyttelyn:
Silkkikankaisen kudelman tähtikuvioiset runolliset somistukset
että
runotaidenäyttelyn
Mausteisen, makea, aprikoosinen sumuverho… kietoutuu runouden kuiskaukseen… kaikuen aavikon yli.
Blogini runouden on taidekanava. Ei päiväkirja. Kuulumisiani on harvoin, jos koskaan.
Olen ripotellut nonparelleja adjektiivien ylle. Viilaillut ja hionut verbejä. Letitellyt substantiiveja. Olen kirjoittanut kirjakieltä. Asiatekstiä. Että pitsisisiä lumihiutaleisia riimejä.
Olen maustanut tulisin maustein sanakeitoksen. Toisin sanoen monen monella tyylillä olen kirjoittanut.
Runouteni skaala on laaja. Olen raapustellut runon, jopa cappuccino kahvikupista.
Mutta rakkaus, romanttinen sellainen. Rakkaudestahan elokuvat kuvaavat, kirjat kirjoittavat. Laulajat laulavat. Runoilijatar runoilevat. Taide maalarit, että näytelmät taiteilevat.
Olen kirjoittanut FIKTIIVISEN runon niin merenneitoja, kuin laivan hyljättynä hylkynä, kuin kotkanakin.
Tämän päiväinen fiktiivinen tarinani kertoo rutiineista. Arjesta.
Olen tarinan kertoja… On siis tarinan aika.
Meillä on hetkemme… Elämän tähti hetkemme. Bling bling… kimallusta.
Meillä on kenties hetkemme, ettemme ole aivan varmoja siitä, edes selviämmekö tästä vastoinkäymisestä.
Ja meillä on arki.
Suurin osa elämästämme on arkea. Joten tehkäämme siitä laadukasta.
Onko sinulla… upea blogini runouden… lukijani rutiineja ?
Päiväni murmelina. Vai kuinka…
(Oletkos nähnyt leffan… sama kuvio toistuu … toistumistaan leffassa, siis…)
Ei ei…
Rutiinit eivät ole tylsiä. Ne ovat arkea sujuvoittava punainen lanka, jonka avulla elämästä tulee rauhallisempaa, rennompaa – ja vapaampaa.
Miksi rutiinit ovat tärkeitä?
Hyvät rutiinit tuovat elinvoimaisen olon ja energian ja ovat hyödyllisiä meille kaikille. Ravitseva ja monipuolinen ruoka ja hyvä uni, että liikunta kannattaakin ottaa osaksi omaa rutiiniaan.
Eräs menestynyt henkilö on todennut rutiinien olevan hänen menestyksensä salaisuus.
Ja tarina alkaa… ja se on nimeltään…
RUTIINIT
Pitäähän minun esitellä tarinan henkilö.
Hän on…
Ainikki, 35. Kosmetogi.
Joten ripset ovat tip top ja suu punattu kauniisti, kullan hohtoinen korostus kulmissaan.
Ainikin elämä koostuu suurinmaksi osaksi arjesta. Hän viihtyy meikki putiikissaan hyvin.
Hän rakastaa arkea, rutiineja…
Hän on hiljattain tavannut Terhon. He suunnittelevat häitä.
Ainikki on lähtenyt lähtökohdistaan niin, ettei hänellä ole koskaan ollut tarkoitusta palata sinne.
Toisin sanoen ankeat lähtökohdat. Elämään.
Mutta… Hän ei pese lika pyykkiään julkisesti.
Hän ei edes nuole haavojaan julkisesti.
Terho ihmettelee kovin… Ainikin hääkutsu listaa. 210 vierasta, ei ketään sukulaista.
Terholla on 8 veljeä ja kaksi, 2, siskoa. Isosta perheestä lähtöisin. Rakastava, upea perhe. Hänellä, siis.
Ja nyt sinä saat valita miten Ainikki vastaa tähän. Hääkutsu listaan.
Ainikin puolelta kaikki meikkiputiikin ihmiset ja kollegat on kutsuttu. Muotiputiikin myyjätär, meikkiputiikin vierestä on kutsuttu. Hän on Ainikin rakas ystävätär. Ainikki on kutsunut 45 vierasta, tähän tyyliin. Loput ovat Terhon sukulaisia ja pari ystävää. Isot häät siis.
Ja nyt sinä, lukijani saat valita, miten Ainikki vastaa Terholle. Kun hän kyselee hääkutsu listaa…
– Olen kartanosta Helsingistä lähtöisin. Isäni oli huolehtiva ja äitini lämmin henkinen. He rakastivat isäni kanssa toisiaan kovin. Kartanossa oli häikäisevän upeat kristallikruunut, jopa hovimestari. Ainikki valehtelee lähtökohtansa upeaksi Terholle.
– Tai vaihtoehto kaksi: Ainikki puhuu totta. En ole tekemisissä heidän kanssaan. Liian tuskaisia ja haavaisia muistoja. Siksi.
– Vaihtoehto kolme. Isäni on kiireinen liikemies, ei pääse paikalle. Monakossa työmatkalla, äitini kanssa. Veljeni on samassa sukufimassa. Ainikki valehtelee.
Ainikin hyvä ystävätär, muotiputiikin myyjätär ihmettelee kovin. Tätä. Milloin Ainikki on rakastettu ja korkealle arvostettu tytär… Milloin hänen äitinsä on korkeassa asemassa oleva lady. Milloin mitäkin. Aina eri perhe… Ja lähtökohdat… mutta loistavat, upeat…
Hän avaa keskustelun Ainikin kanssa.
– Olen ankeasta orpokodista. Isäni ja äitini hylkäsivät minut. En tahdo olla heidän kanssaan tekemisissä. Siskoni kasvattivat. Taistelen katkeruudesta eroon. Tiedän kyllä juureni… ilman tätä tietoa lie mahdotonta elää, Ainikki itkee.
Muotiputiikin myyjätär neuvoo Ainikkia…
– Älä puhu Terholle mitään. Liian kipeä keskustelun aihe. Lähtökohtasi. Mutta jätä myös nuo sepustukset kartanon rouvista pois… Jos et puhu mitään, et valehtelekaan.
Neuvo on itse asiassa viisas.
Ei kait ne – kartanon rouva puheet – sen kummallisempaa ole, kuin vaikkapas Pinja. Pinja on siis Ainikin vakkari asiakas. Käy laittamassa aina ripsien pidennykset. Ja tämän jälkeen suuntaa muotiputiikkiin ostamaan leningin. Pinja on rakentanut toisen todellisuuden nettipelimaailmaan. Hän on 25 vuotias, pyörätuolissa oleva lady. Nettimaailman naisena hän on täysin erilainen, kuin todellisessa maailmassa. Mutta kuitenkin itsensä. Hän vain pelaa harmittomasti.
Tai kartanon rouva puheet… Ei kait ne ole kuin itse suojeluvaistoa.
Raja menee siinä… ettet itse ala uskomaan, että olet kartanosta lähtöisin, huikeista lähtökohdista.
Muotiputiikin rouva jatkaa raatailuaan Ainikille. Tähän tyyliin…
Ja näiden alkusanojen kautta on aika astua itse tarinaan…
Aloittakaamme tarina, fiktiivinen sellainen, huikeilla… Olipa kerran sanoilla…
Olipa kerran kosmetologi, 35v, Ainikki.
Joka maanantai hän asteli kauneusputiikkiinsa ja kello viisi asteli kaupan kautta kotiin. Maanantaisin hän söi makaronilaatikkoa, keskiviikko oli jauhelihakeitto päivä.
Tiistaisin Ainikki asteli kauneusputiikkiinsa, ja kello viisi asteli kotiin.
Keskiviikkoisin hän asteli kauneusputiikkiinsa ja iltapäivällä kello viisi asteli kaupan kautta kotiin, torstaisin hän nautti jauhelihakastiketta muusilla, keskiviikko on jauhelihakeitto päivä.
Torstaisin Ainikki asteli töihin ja kello viisi asteli kotiin.
Perjantaisin Ainikki asteli kauneusputiikkiinsa ja kello viisi hän asteli kaupan kautta kotiin.
Lauantaina hän kävi kuntosalilla kello kahdesta neljään.
Sunnuntaisin hän söi hieman hienommin.
Ja jälleen koetti maanantai.
Joka maanantai hän asteli kauneusputiikkiinsa ja kello viisi asteli kaupan kautta kotiin. Maanantaisin hän söi makaronilaatikkoa, keskiviikko oli jauhelihakeitto päivä.
Tiistaisin Ainikki asteli kauneusputiikkiinsa, ja kello viisi asteli kotiin.
Keskiviikkoisin hän asteli kauneusputiikkiinsa ja iltapäivällä kello viisi asteli kaupan kautta kotiin, torstaisin hän nautti jauhelihakastiketta muusilla, keskiviikko on jauhelihakeitto päivä.
Torstaisin Ainikki asteli töihin ja kello viisi asteli kotiin.
Perjantaisin Ainikki asteli kauneusputiikkiinsa ja kello viisi hän asteli kaupan kautta kotiin.
Lauantaina hän kävi kuntosalilla kello kahdesta neljään. Ja joi viher-smoothien.
Sunnuntaisin hän söi hieman hienommin.
Ja jälleen koetti maanantai.
Joka maanantai hän asteli kauneusputiikkiinsa ja kello viisi asteli kaupan kautta kotiin. Maanantaisin hän söi makaronilaatikkoa, keskiviikko oli jauhelihakeitto päivä.
Tiistaisin Ainikki asteli kauneusputiikkiinsa, ja kello viisi asteli kotiin.
Keskiviikkoisin hän asteli kauneusputiikkiinsa ja iltapäivällä kello viisi asteli kaupan kautta kotiin, torstaisin hän nautti jauhelihakastiketta muusilla, keskiviikko on jauhelihakeitto päivä.
Torstaisin Ainikki asteli töihin ja kello viisi asteli kotiin.
Perjantaisin Ainikki asteli kauneusputiikkiinsa ja kello viisi hän asteli kaupan kautta kotiin.
Lauantaina hän kävi kuntosalilla kello kahdesta neljään.
Sunnuntaisin hän söi hieman hienommin.
(Välisanat tarinaani: Jos tahdot … upea blogini runouden sävelin lukijani… Lue tarinan alku muutaman kerran – uudestaan ja uudestaan – … Toisin sanoen… sama kuvio toistui… Ja toistui ja toistui ja toistui… Tarinaa hieman lyhentääkseni… ettei tule 468 sivuinen tarina… niin…)
Ja jälleen koetti maanantai.
Ainikki asteli kauneusputiikkiinsa eri reittiä. Asteli kotiin kello viisi. Illalla hän meni muotipuotiin, vaihtoi tyyliä ja istui päivällisellä (päivällinen nautitaan eri kellon aikaan, siis) eri paikassa pöydässä kuin yleensä. Selaillen matkaoppaita. Rantaloma vai seikkailuloma ?
Tiistaisin Ainikki asteli kauneusputiikkiinsa, ja kello viisi asteli kotiin.
Keskiviikkoisin hän asteli kauneusputiikkiinsa ja iltapäivällä kello viisi asteli kaupan kautta kotiin, torstaisin hän nautti jauhelihakastiketta muusilla, keskiviikko on jauhelihakeitto päivä.
Torstaisin Ainikki asteli töihin ja kello viisi asteli kotiin.
Perjantaisin Ainikki asteli kauneusputiikkiinsa ja kello viisi hän asteli kaupan kautta kotiin.
Lauantaina hän kävi kuntosalilla kello kahdesta neljään.
Sunnuntaisin hän söi hieman hienommin.
Ja jälleen koetti maanantai.
Maanantaina Ainikki joutui sairaalaan, häneltä leikattiin vasen nilkka. Pahinta valkeiden kaakeleiden keskellä, sairaalan ankeudessa… oli rutiinien rikkoutuminen. Että hän kaipasi rutiineja. Että hän kaipasi rutiineja.
Meni viikko, toinenkin… kunnes sairasloma oli ohitse…
Ja jälleen koetti maanantai.
Joka maanantai hän asteli kauneusputiikkiinsa ja kello viisi asteli kaupan kautta kotiin. Maanantaisin hän söi makaronilaatikkoa, keskiviikko oli jauhelihakeitto päivä.
Tiistaisin Ainikki asteli kauneusputiikkiinsa, ja kello viisi asteli kotiin.
Keskiviikkoisin hän asteli kauneusputiikkiinsa ja iltapäivällä kello viisi asteli kaupan kautta kotiin, torstaisin hän nautti jauhelihakastiketta muusilla, keskiviikko on jauhelihakeitto päivä.
Torstaisin Ainikki asteli töihin ja kello viisi asteli kotiin.
Perjantaisin Ainikki asteli kauneusputiikkiinsa ja kello viisi hän asteli kaupan kautta kotiin.
Lauantaina hän kävi kuntosalilla kello kahdesta neljään.
Sunnuntaisin hän söi hieman hienommin.
Sen pituinen se
Tarinan opetus oli seuraavanlainen:
Arjen tutut rutiinit & säännölliset toimintatavat ja toistuvat kuviot ovat liikuttavan tärkeitä, turvallisuutta luovia rutiineja.
Tuttua ja turvallista arkea.
Rutiineissa on voimaa.
Myös taiteilijat hyödyntävät rutiineja.
Eräs tanssija toistaa rutiineja.
Säveltäjä myös.
Miten voisit vahvistaa rutiinejasi niin, että ne toisivat sekä fyysistä että henkistä tilaa toteuttaa tärkeitä asioita? Tukisivat sinua onnistumaan.
Rutiinit lisäävät hallinnan tunnetta ja ovat avuksi elämäntapa muutoksissa.
Rutiineista poikkeaminenkin lisää energiaa.
Rutiinit ovat tehty myös rikottavaksi.
Mutta mutta… eräs menestynyt ja rikas henkilö, on todennut rutiinien olevan hänen menestyksen salaisuus.
RUTIINIT
rakasta rutiineja
älä pakasta rutiineja
älä anna rutiinien lakastua
vaan niihin kannattaa rakastua