Sädehtivää Runebergin päivää
5.2.2025
– 2
Aurinko nousee 8.48
Aurinko laskee 16.03
Hei sinne ruudun
toiselle puolelle
Olet astunut blogiini
Runouden sävelin
Lämpimästi tervetuloa
Runebergin päivä 5. helmikuuta, tänään, siis.
”Puhhuu kuin Ruuneberi.” Siis korkealentoisesti, vuolaasti ja kaunopuheisesti raatailee, toisin sanoen paljon.
Johan Ludvig Runeberg
5. helmikuuta 1804 – 6. toukokuuta 1877
Runoilija, opettaja ja toimittaja.
Kansallisrunoilija.
Lyyrillinen ja eepillinen runoilija.
Runebergin päivää alettiin juhlia jo hänen elinaikanaan. Hän siis kuului niihin äärimmäisen harvoihin, joita arvostettiin hänen eläessään. Yleensähän ihmistä arvostetaan vasta hänen kuoltuaan. On huippu taiteilijoita, jotka eivät myy teoksen teosta ja, kun multaa nakataan, päälle, teokset nousevat mittaamattomaan arvoon. Näin yleensä.
Merikapteenin poika. Esikoinen, kolme sisarta ja veljet.
Runeberg sairasti lapsuudessaan risataudin, joka johti rauhasturpoamiin. Hänen fyysinen kehityksensä hidastui sairauden johdosta niin, että hän oppi kävelemään vasta kolmi- tai nelivuotiaana.
Hän oli lukenut.
Ja hänen työhistorian CV oli hyvä.
Runebergin puoliso oli Fredrika ja heillä oli kahdeksan, 8, lasta.
Runeberg halvaantui vuonna 1863 saatuaan metsästysretkellä aivoverenvuodon.
Hän vietti loppuelämänsä pääasiassa vuodepotilaana.
Runebergin kotimuseossa on esillä hänen pyörätuolinsa, jota hän kuitenkin käytti vain harvoin.
Maamme-laulu ja Vänrikki Stoolin tarinat ovat hänen tekemiä.
Runebergin hautajaiset olivat suuret ja juhlalliset.
Runeberg oli myös merkittävä virsirunoilija.
Runebergintorttu on nimetty J. L. Runebergin mukaan.
Hän popsi mielellään makeita leivonnaisia.
Suloisessa tuhansien järvien maassamme on useita Runebergille pystytettyjä patsaita tai muistomerkkejä. Runebergillä on nimikkokatuja, -aukioita ja -puistoja… Näin muutaman mainitakseni.
Sädehtivää Runebergin päivää kaikille upeille blogini Runouden sävelin lukijoille.
Suurenmoista, että olet blogissani Runouden sävelin.
-Runoilijatar
Lukemisiin