Sädehtiviä lumihiutaleita, kimaltelevia jäitä

13.9.2024
+18
Aurinko nousee 6:32
Aurinko laskee 19:55

On ilimoja pijelly

Taitaa tulla sade

Hei sinne ruudun
toiselle puolelle

Olet astunut blogiini
Runouden sävelin

Lämpimästi tervetuloa

SÄDEHTIVÄÄ VIIKONLOPPUA.

Runoilijatar pitää sulkakynänsä terävänä kirjoittelemalla… fiktiivisiä tarinoita, huikeine tarinan opetuksineen… kera runouden sulo sointujen. Blogissaan runouden.

Viihdy runouden ja tarinoiden parissa. Blogissani Runouden sävelin.

Toteutin haaveeni pitkään runoja pöytälaatikkoon raapusteltuani, ja laiton runot kansien väliin.

Uusin runoteokseni on …

Sädehtiviä lumihiutaleita,
kimaltelevia jäitä

Maistiainen kirjastani Sädehtiviä lumihiutaleita, kimaltelevia jäitä. Ja kaunis uusi runo menee näin, olkaas hyvä.

BERYLLI SORMUS

siirtykäämme terassi pöydän
äärelle nauttimaan cappuccinoa

auringonpaisteeseen

nainen sanoo parantaen
hattunsa lierin asentoa
oikealla kädellään

käsissään silkkihansikkaat

sormessaan näyttävä
iso berylli sormus

beryllin upea
vaaleanvihertävä sävy
kimaltelee kilpaa
auringonsäteiden
kanssa

cappuccinon äärellä
naisen huulilta kaikuu
kuiskaus

hän muistaa asiat
toisella tavalla kuin
minä muistan

beryllin upea
vaaleanvihertävä sävy
kimaltelee kilpaa
auringonsäteiden
kanssa

Tätä edellinen kirjani on nimeltään
KEVÄISTEN KIRSIKKAPUIDEN SÄDEHTIESSÄ KAUNEUDESSAAN
Kirjassa tarjolla tarinoita, huikeine tarinan opetuksineen, kera runouden sävelten.

Tätä edellinen runokirja on nimeltään
ONNELLINEN, LASINEN MERI, KRISTALLISEN NÄKÖINEN
Se on kaunis runoteos.
Suurenmoista runoutta mm. meren ulapasta aaltoineen.

Runoutta niin meren pinnan yläpuolelta kuin alapuolelta, runoja värikkäistä koralliriutoista ja meren kuohuista. Sukeltakaas runoteokseen Onnellinen, lasinen meri, kristallisen näköinen.

Tätä edellinen runoteokseni on
LUMIHIUTALEINEN ORKIDEA

Purjehdi runouden sädehtivään maailmaan.

Maistiainen runokirjastani Lumihiutaleinen orkidea:

TAVOITTEENNE

tavoitteenne
päämääränne

pyrkikää hyvään
maiseman lumo

lumous säteilee
aitoa tunnelmaa

kapeat kujat kutsuvat
tutkimus retkille

nauttien merinäköaloista

ainutlaatuinen
unohtumaton
elämys

pyrkikää hyvään

Tätä edellinen runokirja on nimeltään
AAMUKASTEINEN LUMPEENLEHDEN LUMO
Kirja on puolestaan sädehtivää runoutta sisältävä kaunis kirja.

Olen raapustellut myös lyhyen tekstin karavaanailusta kertovaan kirjaan, ja Pohjanmaasta kertovaan kirjaan että matkailukirjaan (City letters on kirja nimeltään).

ILOISIA UUTISIA: Voitin pienen kirjoituskilpailun (teemana matkailu).

Ja runoni on myös Rakkausrunot ry:n, 20-vuotisen taipaleen juhlakirja; Kuohuva koski kirjassa.

Olen pitänyt runotaidenäyttelyn:
Kuun säteiden valaisema omena puun hohde
ja
Olen pitänyt, taiteiden yönä, runotaidenäyttelyn:
Silkkikankaisen kudelman tähtikuvioiset runolliset somistukset
että
runotaidenäyttelyn
Mausteisen, makea, aprikoosinen sumuverho… kietoutuu runouden kuiskaukseen… kaikuen aavikon yli.

Olen Pohojois-Pohojanmaalta, Helsingistä Lakeuksille saapunut. Ja juurtunut. Kenties olen enemmän PohjoisPohjanmaalainen, kuin Pohojaalaaset ite, äärimmäisen kaunista seutua. Tasaista. Talvisin saa suksia työntää sauvoilla liikkeelle alamäessä, niin tasaista : )

Olen jonkin verran nähnyt maailmaa. Tässä kuvassa olen palmujen katveessa. Oli helle. Todellinen helle.Rakastan matkustelua… Olen käynyt mm. Lontoossa. Riikassa. Espanjassa useasti jne… Tukholma on kaunis kaupunki. 

Ennen kaikkea rakastan pientä, idyllistä koti kaupunkiani Pohojois-Pohojanmaalla. Tänne olen heittänyt ankkurin ja juurtunut. Olen siis asunut usealla paikkakunnalla (töiden ja opintojen perässä). Ennen kuin Pohojanmaa vei sydämeni. Tänne jäin, tänne juurruin ja tänne liimaannuin. Pidän Pohojalaisesta luonteesta. Ja kauniista merestä. Luonnosta. Ja rauhallisuudesta.

Ja millainen on Pohojalainen luonne. Tällainen…

Pohojaaalaaset ovat tarmokkaita, urhoollisia, tulisia. He ovat taitavia käsitöissä. Pohojalaisia pidetään usein suorasukaisina ja rehellisinä. En pidä valheista. Älä usko kaikkea mitä kuulet, älä edes kaikkea mitä ajattelet. Kuuluu yhden tarinani opetus. Tarinan nimeltään Harakka. Tarinan voit lukaista, blogiani pidemmälle lukemalla.

Kun oli korona oli turva väli. Pohojanmaalla ei muuttunut mikäään. Turva väli on… Tai ns. hajurako.

Hän tietää, miten asiat ovat. Muilla on mielipiteitä, pohjalaisella tietoa.
Pohojalaasella on terve itsetunto.
Pohjalainen on rehti ja suorapuheinen.

Jos tuttava hankkii uuden auton. Pohojalaanen ostaa hienomman.
Moon täs. Pohojalaanen kääntää heikkoudet voitoksi Ote runostani ”herkkyytesi on voimasi.”
Periksi ei anneta.Kun pohjalainen puhuu, hän puhuu asiaa. Hyvää yritetähän, mutta priimaa pakkaa tulemahan.

Mikäs ny o, ku ei aharista.

Hän kokeilee juuri sitä, mitä muut eivät – eikä mieti, mitä muut hänestä ajattelevat. Hän tanssii, vaikka kansantansseja, mitä muut eivät.
Komiat pärjää aina!

Tällainen on pohojalaanen. Luonne.

Rakastan tuhansien järvien maan järviä, metsiä, kaunista luontoa, mutta myös kaupungin tapahtumakalentereita. Kaupungin vilskettä ja vilinää. Vuoden aikoja. Olen kevät, kesä ja joulu ihminen.

Viime jouluna saatoit lukea jouluvalmistelujani blogissani runouden, joulukalenterin muodossa.

Jouluun on …
103 yötä · 102 päivää, 7 tuntia, 59 minuuttia, 54 sekuntia.

Piipahdin juuri kaupassa. Kaupan hyllyjä koristivat jo joulusuklaat. SYYSKUUSSA? 

Aivan vielä en laita tonttulakkia päähäni… Aivan vielä ei etsitä hopea nauhaa ja joulukuusen tähteä kaappien kätköistä… Ei ei ei… Rakastan joulua. Hurmaavaa aikaa… Lupaanko tälle vuodelle 2024 joulukalenterin??? Blogiini runouden… 1 joulukalenterin luukku, 1 pv joulukuuta ? Onko parempi olla lupaamatta mitään… Älä lupaile… hyvä elämän ohje.

Rakastan viisautta. Viisautta olen kalastellut kovin. Ja jos löydän ripauksenkaan viisautta. Talletan sen oitis tekstiini ja runouteeni.

Tavoitteenani on hankkia viisas sydän… en koe tavoittelevani huonoa asiaa… Viisasta sydäntä tavoitellessani.

Viisaus missä piileskelet… etsien ja lassoten viisautta.

Lupailematta… tulee kuulumaan jonkin tarinani opetus. Pysy blogissani runouden mukana… Voit lukaista tarinan.

Nautin arjesta, rakastan lukemista. Olen mukavuuden haluinen.

BLOGIA RUNOUDEN SÄVELIN PITÄÄ SIIS RUNOILIJATAR, JOKA RAKASTAA KAIKKEA KAUNISTA, YSTÄVIÄÄN, LÄHEISIÄÄN, KISSOJA. VIISAITA SANOJA. LÄNKKÄRI LEFFOJA. HYVÄÄ KAHVIA JA PUNAISTA HUULIPUNAA. Ollen kirjastojen, elokuvateattereiden ja taidegallerioiden suurkuluttaja.

Rakastan kissoja… Niitä minulla on kaksi kappalein… Ei tarvitse sanoa… mikä tai kuka on ihmisen paras ystävä… Sanomattakin selvää: kissa(t).

Kuvassa kultakimpale… Aarre.

Etsityin ja kaivatuin runo lie onnittelu runo… vaikkapas syntymäpäivä korttiin. Myös tämän runon tarjoaa uusin runokirjani.

Minulta käy näppärästi niin kutominen kuin pullan letityskin.

Kirjoittaminen on mukavaa ja sanottavaa riittää.

Kun yhden tarinan saa pisteeseen, kutsuu jo pari uutta tarinaa tarttumaan sulkakynään.

Runoissani on edustettuna koko elämän tunteiden kirjo, kaikki värisävyt, iloisen keltainen, harmaa, synkän musta,
violettia poisjättämättä,
punaista unohtamatta.

Aitoja hetkiä ja tunteita, tarjoavat tarinat. Blogissani runouden.

Tarjolla inspiroivaa arjen kauneutta kera lomien, että matkojen. Muutama tarinani tarjoaa lukijalle nojatuolimatkailua.

Rakastan tuttua ja turvallista, harmoniaa.

Maailma muuttuu, me muutumme, kuuluu yhden fiktiivisen tarinani opetus.

Jos hion, muovailen, askartelen ja viilaan sekä nikkaroin, että punon sanat, teen loistavaa runoutta. Runouteni skaala on laaja, olen raapustellut runon mm. cappuccino kahvikupistakin, mutta rakkaus, romanttinen sellainen lie yleisin runouden aihe, rakkaudestahan elokuvat kuvaavat, kirjat kirjoittavat, runot runoilevat ja taide kertoo.

Olen raapustellut FIKTIIVISEN runoni … niin merenneitona kuin laivan hyljättynä hylkynä kuin kotkanakin.

Olen ripotellut nonparelleja pluskvamperfektien päälle, olen kuorruttanut verbejä, olen viilaillut, punonut sekä letittänyt adjektiiveja. Olen kirjoittanut asiatekstiä, että riimejä… olen maustanut tulisin maustein sanakeitoksen, toisin sanoen monen moista kirjoitustyyliä.

Runouttani lukiessa ei voi tutustua minuun/runoilijattareen, sillä kirjoitustyylini on puhdas fiktio, mutta se ei olekaan runouden tarkoitus (tutustua runoilijattareen), runouden tarkoitus on tuoda rakkaudettomaan maailmaan lisää rakkautta.

Olet valinnut lähes täydellisen tavan viettää aikaa ja se on lukeminen.

Kuulumisiani on harvemmin… JOS KOSKAAN… blogissani Runouden sävelin… blogini on puhdas taidekanava, ei päiväkirja.

Mutta never say never… sanoi Bond… James Bond… On siis kuulumisteni aika.

Mitäs teille upeat blogini Runouden sävelin lukijat kuuluu ? Minulle kiitos hyvää… Mukavaa arkea porskuttelen. Läheiselläni on syntymäpäivät. Leivon… ripottelen serpentiinit ja puhallan ilmapallot. Tai minulla on ilmapallopumppu. Aivot tippuvat korvista pihalle, jos puhallan monia ilmapalloa. Myös siivoilen. Kiillottelen nurkat ja kuuraan lattian synttäreille.

Metsästän uusia reseptejä…  Pohojois-Pohojanmaan perinneruokia ovat tuppipotut, halstisilakat, alatoopi, huituvelli ja  krivut. Tiesitkös tämän, upea blogini runouden lukija? Lempiruokaani on thai keittiö. Bravuriini tiikerikakku… onnistuu aina. Lukaise blogiani pidemmälle. Tarjolla suussa sulavia reseptejä. Myös blogimerkintä: Tiikerikakku.

Ostin uuden auton. Käyn myös tanssitunneilla. Minulla on uusi harrastus. Jotkut askeleet on hakusessa vielä. Mutta oikein mukavaa. Käyn myös käsityökerhossa. Kudon myös hyväntekeväisyyteen. Kaikille tuttavillani on jo villasukat. Siksi…

Marraskuussa on irti otto arjesta. Olen poreissa ja kuohuissa viikon. Marraskuuta odottelen jo kovin siksi. Tuskin mikään voittaa porealtaassa lillumista. Kissanvahti on jo etsitty.

Suurin osa elämästä koostuu arjesta. Pidän arjesta. Tehkäämme arjesta laadukasta.

Runoja kirjoittelen myös tapani mukaan. Olen tarinan kertoja.

Selkäni on hetkittäin parempana. Hetkittäin huonompana. ”Maailman selkäpäivää (World Spine Day) vietetään vuosittain 16. päivä lokakuuta. Päivällä halutaan maailmanlaajuisesti lisätä tietoisuutta selkäkivuista ja edistää selän terveyttä. Maailman selkäpäivän vuoden 2024 teema on ”Support Your Spine”. Maailman selkäpäivään voi osallistua kuka tahansa. Jaa oma tarinasi tai kuvasi somessa ja kerro, miten sinä pidät huolta selkäsi hyvinvoinnista.”

Mitä blogini runouden tulee tarjoamaan? Lokakuussa vietetään myös Aleksis Kiven päivää. Hänestä sananen. 10 lokakuuta. Tyyliin, että…

Muistatkos 7 veljestä? Heidän nimet.
Vietämme Aleksis Kiven päivää. Lokakuussa. Suomenkieli alkoi kukoistaa 1800 luvun loppupuolella.
Alexis Stenvall, taiteilijanimeltään Aleksis Kivi.
Aleksis kivi syntyi Nurmijärvellä Palojoen kylässä lokakuussa 1834… Räätäli Erik Johan Stenvallin (1798−1866) ja Anna-Kristiina Hambergin (1793−1863) perheeseen. Perheessä oli ennestään kolme poikaa, Johannes, Emanuel ja Albert. Aleksilla oli myös sisar Agnes, joka kuoli vuonna 1851 vain 13-vuotiaana. Aleksis Kivi oli kärsinyt koko ikänsä kivuista ja ruumiillisesta heikkoudesta ja hän sairasti lisäksi lavantaudin useampaan otteeseen. Kiven kunnossa tapahtui selvä käänne huonompaan keväästä 1870 alkaen, ja hän alkoi kärsiä muun muassa kovasta päänsärystä, sydänoireista, pahoinvointikohtauksista. Aleksis Kivi menehtyi vain 38-vuotiaana Tuusulan Syvälahdessa 31.12.1872. Aleksis Kivi haudattiin Tuusulaan.

Aleksis Kivi… kansalliskirjailija. Hänen teoksensa Seitsemän veljestä kohotettiin suomalaisen kulttuurin merkkiteokseksi. Aleksis Kiven päivää juhlitaan vuosittain 10. lokakuuta. Pian.

Muistatkos 7 veljestä? Heidän nimet.
Seitsemän veljestä henkilöt ovat: Juhani, Tuomas, Aapo, Simeoni, Timo, Lauri ja Eero.

Aleksis Kivi lähti Helsinkiin opiskelemaan vuonna 1846. Rahan puute pakotti Aleksis Kiven keskeyttämään koulunkäynnin. Hän oli kuitenkin lopulta ylioppilas 23 vuotiaana. Aleksis Kiven äiti toivoi Aleksista pappia ja tämä oli hänen itsensäkin unelma. Toteutumaton unelma. Seitsemästä veljeksestä on myös tehty elokuva… ja näyttämölläkin se on nähty…

Seitsemän veljestä on myös Novitan lanka… Äärimmäisen hyvä laatuinen…

Olettekos lukeneet… upeat blogini Runouden sävelin lukijat… Seitsemän veljestä kirjan ? Mitäs piditte?
Pitkään Aleksis Kiven Seitsemän veljeksen ensimmäinen lause kuului kirjallisuudenharrastajan knoppitietoihin…

Millä sanoilla Seitsemän veljestä alkaa?
”Jukolan talo, eteläisessä Hämeessä, seisoo erään mäen pohjaisella rinteellä, liki Toukolan kylää…”

Minusta Seitsemän veljestä on ihan hyvä teos. Olen lukenut parempia kirjojakin, mutta en sano, että kirja olisi huono, en.

Oikein mukavaa ja leppoisaa Aleksis Kiven päivän odotusta kaikille upeille blogini runouden lukijoille.

Siinäpäs kuulumiseni…

Mitäs blogini tarjoaakaan…
Voin raapustella blogimerkinnän muodista tai ajankohtaisesta aiheestakin.

Pysy mukana blogissani, niin tiedät mitä, blogini tulee tarjoamaan.

Nuotion loimu ja rätinä vaatii aina tarinan, blogini tarjoaa tarinoita nuotion loimuun.

Tarinoissa kerrotaan milloin mistäkin; joskus kohotellaan kulmia, hullaannutaan onnen sirpaleista, kauniista kukista, kevät auringosta, keski- kesän kauneudesta… syysruskasta… tai sanoin kuvailemattoman kauniista puista lumiharsossaan…

Pohditaan olemassaolon syvimpiä merkityksiä ja hetkittäin ollaan… oi niin… ihanan pinnallisia.
Tarinoita tavallisen arjen parissa. Hetkittäin myös juhlaa ja lomia.

Runoilijattaren kirjoittamien fiktiivisten hahmojen avautumista kera muun tärkeän ja ei niin tärkeän.

Esirippu nousee, astu tarinoiden maailmaan… Tunnelmallisia lukuhetkiä toivotan runouteni parissa.

Sukeltakaas siis runojeni maailmaan : )

Näissä tunnelmissa
näissä tunteissa

– Runoilijatar

Lukemisiin