Tarinoiden aika… Olen tarinan kertoja.

On lokakuun 2. päivä. Lämpömittari kipuaa yhdeksän, 9, astetta plussan puolelle. Aurinko nousee 7:29. Ja auringon laskua saamme ihailla ennen klo seitsemää… 18:45. Lokakuu alkaa tavanomaista kylmempänä. Pakkasta tulossa jo Etelä-Suomeenkin. Lokakuun ensimmäinen viikko jatkuu kylmänä ja Lapissa myös lumisena. Yöt pakkasella.

Hei sinne ruudun

toiselle puolelle

Olet astunut blogiini
Runouden sävelin

Lämpimästi tervetuloa

Suurenmoista, että eksyit blogiini.

Tänään blogissani runouden… tarjolla runouttani, kuinkas muutenkaan. Ja kaksi, 2, minitarinaa. Että… Elokuva suositukseni. Mitä elokuvaa suosittelen… se selviää, vain tämän blogimerkinnän lukemalla.

Tänään blogissani runouden, tarjolla kaunis runoni… MUSTA GEOMETRINEN KAMPAUS… Ja runo menee näin… olkaas hyvä.

MUSTA GEOMETRINEN KAMPAUS

täyteläisen keveä alkupala

maittavaa

mausteisten tuoksujen leijaillessa
elämän keitoksessa

tunne heikkoutesi
samoin kuin vahvuutesi

jotain on
pielessä
sillä hän ei ole
mielessä

miten voit

vanhasta irti päästäen

uuteen rakkauteen heittäytyen

sitoutuen

naisella musta geometrinen kampaus
kullanhohtoinen korostus kulmissaan

mukanaan kärsimämme
alemmuuden tunne

haaveillen itsensä pois
unelmiin paeten jos vois

todellisuuden haihtuessa ilmaan

unien maailmaan

vai vain

elokuva näkijänsä tunnetiloista

suruista, iloista

huuliltaan kuiskaus

uskoo ken haluaa

KUN RUNO PÄÄTTYY SE PÄÄTTYY… KUN TARINA PÄÄTTYY, SE PÄÄTTYY… EI JATKU TOISESSA TARINASSA… EI JATKO OSAA… NÄIN OLLEN PÄÄSET UUTENA LUKIJANAKIN KÄRRYILLE TEKSTEISTÄNI.

Minulla pysyy kädessä niin kauha, kuin, maalaussivellin… että sukkapuikot. MInulta käy näppärästi niin pullan letitys kuin kutominenkin. Parhaillaan kudon kaulaliinaa hyväntekeväisyyteen.

Olen runoilijatar, joka rakastaa kaikkea kaunista. Kissoja. Ystäviään, läheisiään. Viisaita sanoja. Hyvää kahvia, länkkäri leffoja ja punaista huulipunaa. Ollen kirjastojen, elokuvateattereiden ja taidegallerioiden suurkuluttaja. Olen kirjoittanut mm. runoteoksen Lumihiutaleinen orkidea. Pidän tätä blogiani runouden sävelin. Pääosin blogini koostuu fiktiivistä minitarinoista, huikeine tarinan opetuksineen. Runouden sävelin edetään, kirjoitustyylin ollessa fiktio tarinoissani. Olen aikuis bloggaaja. Ikää on siis mittarissa 40+.

Joskus blogissani sananen muodista… joskus suussa sulavia kokkaus ohjeita. Blogini tarjoaa mm. höyryävien lihapullien ohjeen. Joskus kirjoitan päivän polttavasta puheen aiheesta. Joskus muodista sanasen… tai elokuva arvostelu. Mitä milloinkin. Pysy mukana blogissani runouden, niin tiedät mitä blogini tarjoaa ja tulee tarjoamaan.

Runoudessani rakastetaan värejä, kuin myös värittömyyttä.

Tarinoista löytyy mielenkiintoista uutta, mutta myös kunnioitettavan vanhaa.

Runouden sävelissä on edustettuna niin ilo, suru, kuin kauneus, pettymykset, tunteiden koko skaala, toivo että turhautuneisuus…. Rakkautta unohtamatta…. Kaipuuta pois jättämättä.

 

 

Blogini runouden on taidekanava… kuulumisiani on harvoin, jos koskaan. Mutta mitäs se Bond, James Bond, sanoikaan. Never say never… On siis kuulumisten aika.

 

KUULUMISET.

Mitäs teille, upeat blogini runouden lukijat kuuluu ? Minulle kiitos hyvää. Mukavaa arkea porskuttelen.

Juuri tulin hammaslääkäristä. EI PUUDUTUSTA 

Iiiikk.

ELOKUVA 
Those Who Wish Me Dead

Angelina Jolie loistaa savuhyppääjänä, joka kohtaa syvällä metsässä vaanivat vaarat – jäljillään kaksi tappajaa ja edessään armoton palo, joka etenee suoraan heitä kohti.

Jännitysdraama.

Suosittelen.

Olen tarinan kertoja … On siis tarinan aika…

Pitäähän minun esitellä tarinani hahmo.

Hän on Floora, 33, siamilaiskissan ylpeä omistaja. Lapseton sinkku, psykiatri ammatiltaan. Ylityöllistetty ja kiireinen. Työ haukkaa liian paljon hänen elämästään. Sielukas nainen, ei uskonnollinen. Vaan syvällinen ja sielukas. Hän ei pidä matkustelusta. Viihtyy parhaiten kotonaan, ollen oikea koti kissa. Hän rakastaa tuhansien järvien maatamme. Suloisia maisemia ja maalauksellisia maisemia, mutta ei hänellä ole aikaa ihailla maalauksellisia maisemia lainkaan. Liian kiire.

Fiona, 33, Flooran nätti kaksois sisar.

Michael, 34, … Fionan mies…

Ja tarina alkaa.

KIIRE on tarina nimeltään.

Floora on äärimmäisen kiireinen työssään. Yli työllistetty. Psykiatrina… Liian kiireinen…

–Älä haaskaa 24/7 aikaasi… koko elämääsi työlle… elämä on lyhyt, jopa pitkänä, elämä on lyhyt. Voit siirtää aikaasi, sieltä tuonne. Käyttää järkevämmin aikaasi. Aika on arvokasta. Kadotettua aikaa ei saa takaisin… Toteaa Flooran sisar, Flooralle.

Floora irtisanoutuu ja rupeaa siivoamaan. Palkka tippuu. Mutta enää työ ei haukkaa liian suurta palaa hänen elämästään.

Hän on hyvä työssään… hän on siisti… jopa kodin nurkat kiiltävät kiillotettua pintaa.

Flooralla on sisar. Hän on kaksonen. Sisar on sairaanhoitaja ammatiltaan. Hän puhuu Flooralle, jotain mikä ei pidä paikkaansa. Floora ihmettelee tätä kovin.

– Älä usko kaikkea mitä kuulet, älä edes kaikkea mitä ajattelet, vastaa Floora sisarelleen.

Sisar ei ollut kyseenalaistanut kuulemaansa.

Sen pituinen se.

Tarinan opetus oli seuraavanlainen: Oletko ajatellut, että kenties olet kuullut valheita. Älä usko kaikkea mitä kuulet, älä edes kaikkea mitä ajattelet. Tarinani Flooran sisar, ei ollut kyseenalaistanut kuulemaansa.

Oletko ajatellut, että kenties sinulle on valehdeltu?

Yleensä valheet ovat negatiivisia. En ota nyt mitään esimerkkiä negatiivista valheista, tiedät kyllä valheet, upea blogini Runouden sävelin lukija…

Valheet voi olla myös positiivisia. Tarinan Flooralle ja hänen kaksois siskolleen, on sanottu, että he ovat kauniita kuin missit. Mikä kohteliaisuus. Floora on 158 cm koroilla ja 33 vuotias. Ei pärjäisi missikisoissa. Mitäs, jos Flooran sisar osallistuu missikisoihin, hänhän särkee sydämensä valheiden takia, kun ei pärjää. En suosittele edes kauniita valheita. Missit ovat parikymppisiä, 180 cm.

Rumista valheista puhumattakaan.

Otan kepeän valheen tämän päiväiseen tarinaani, joka on paisunut, kuin pulla taikina… Valhe on seuraavanlainen… kanasta pitää leikata paistaessa koivet pois. Ja paistaa koivet eri vuoassa, näin tulee maukkaampaa broileria.

Flooran sisar on juuri tavannut Michaelin. Ja astellut Michaelin sukuun. Koko suku puhuu, että kanasta pitää leikata koivet ja paistaa ne eri vuoassa. Näin on tehnyt Michaelin äiti, sisar, isoäiti ja veljen vaimo. Ja nyt Fiona, Michaelin nyksä…

Tarinassa Flooran sisar, puhuu Flooralle, että muistapas saksia kanasta koivet pois.

Floora avaa sanaisen arkkunsa, äläs nyt höpöjä horise.

– Älä usko kaikkea mitä kuulet, älä edes kaikkea mitä ajattelet, vastaa Floora sisarelleen. Tarinassani.

Floora soittaa Michaelin… iso iso äidin naapurille. Miksi jo edes mennyt Michaelin …iso iso äiti leikkasi kanasta koivet pois, ennen kuin paistoi kanan uunissa.

Naapuri nauroi makeasti puhelimessa, hän oli jo yhdeksänkymmenen, 90, mutta muisti aivan kristallin kirkkaasti, että, hänen naapurillaan… edesmenneellä Michaelin iso iso äidillä… oli liian pieni pata ja koko kana ei sopinut astiaan. Siksi leikkasi koivet pois.

ON LOKAKUU

Lokakuu… kymmenes kuukausi… 31 päivää.
Ja mitäs lokakuu pitää sisällään… Harmaata… siitä on lokakuu tehty. Muutamia päiviä mainitakseni…
1.10 Maailman kasvisruokapäivä
2.10. Väkivallattomuuden päivä
4.10 Eläinten päivä
4.10. Kanelbullens dag
10.10. Aleksis Kiven päivä, suomalaisen kirjallisuuden päivä
11.10 Kansainvälinen tyttöjen päivä
16.10. Maailman ruokapäivä
17.10. Kansainvälinen päivä köyhyyden poistamiseksi
31.10. Halloween

Tukholma on kaunis kaupunki. Tämän päivän tarinassa vietetään trendikäs kaupunki loma. Merellisessä suurkaupungissa. Tukholmassa. Runsaasti kahviloita, putiikkeja ja kulttuuria. Tarjoaa Tukholma. Olen piipahtanut – usein – Tukholmassa. Yhdestä Euroopan kauneimmasta kaupungissa. Jossa on – totta vie – paljon näkemistä, kokemista että tekemistä.

Piipahdin mm. viikinki museossa. Viikinki museo on häikäisevä, suosittelen.

Kaunis kaupunki. On Tukholma.

Ja tarina alkaa. Se menee tällä kertaa näin. Olkaas hyvä.

Kirjoitustyyli on: fiktio.

Tarinan hahmo: Klaara, 43 vuotias, työelämässä menestyvä nainen. Hänellä on 20 ja 19 vuotiaat lapset. Lapset ovat juuri muuttaneet pois kotoa. Lähtivät opiskelemaan. Lähihoitajaksi ja merkonomiksi toinen.

”Älä koskaan tee lapsia, se on niin raadollista, kun he muuttavat maailmalle.” On Klaara todennut itseään kymmenen vuotta nuoremmalle kollegalleen elämän ohjeenaan.

Klaara on kiireinen työelämässään. Uusin projekti työllistää hänet toukokuuhun saakka. Kesäkuussa on vasta seuraava loma.

Klaara vihaa lokakuuta. Hän rakastaa juhannusta, kukkaloistoa, luonnon ollessa vehreimmillään, vihreimmillään ja kauneimmillaan.

Klaaralla ja Benjaminilla on rakkaus avioliitto. He avioituivat nuorina. Parikymppisinä. Tapasivat lukion vanhojen tansseissa.

He pitävät Polygamiaa erikoisena. Eikö moniavioisuus ole jopa laiton? Kyllä on. Polygamiassa. Siis avioliitoissa, joissa miehillä on useita vaimoja, naisilla on enemmän psyykkisiä ongelmia kuin yksiavioisissa liitoissa. Alentunutta tyytyväisyyttä elämään ja avioliittoon, vaikeuksia perhe-elämässä sekä itsetunnon alentumista. Näin toteaa tutkimus tuloksetkin. Kirjallisuutta aiheesta löytyy. Lukuisat kirjailijat ovat kirjoittaneet kuvitteellisista maailmoista. Useine puolisoineen, toteaa Klaara Benjaminille. Ja Benjamin on samaa mieltä.

Laitonta.

Klaara uskoo, että maailma on luotu.
– On tieteellinen mahdottomuus evoluutio. Sillä meillä on DNA. Apina ei ole isoisäsi, siis, toteaa Klaara Benjamille.

Benjamin puolestaan uskoo evoluutioon. Hän on lukenut kirjan evoluutiosta, siksi. He eivät väittele asiasta. Asia ei heitä erota. Heillä on rakkaus liitto.

Huonoin kirja minkä Klaara tietää… ei suosittele… ei totta vie…

Klaara puhuu kreikkalaisen keittiön puolesta. Benjamin suomalaisen menun. Tämä ei heitä erota.

Heissä on paljon vastakohtia, mielipide eroja ja luonne eroavuuksia. Mutta mutta…He ovat kasvaneet yhteen, kietoutuneet yhteen. He ovat erottamattomat. He kannattelevat toisilleen sateenvarjoa, elämän myrskyissä. He ovat toistensa tukipilarit.

Tarinan hahmo: Benjamin, 45 vuotias. Hän on firmassaan kiireinen. Kiinteistö alalta. Hän pukeutuu kravattiin. Hiuksensa on muotoon leikatut. Hän on hyvä isä. Mutta kokee, että nyt on omaa aikaa, kun linnut lensivät pesästä. Toinen lapsi lähti opiskelemaan lähihoitajaksi, toinen merkonomiksi. Lasten huoneesta hän teki työhuoneen ja toisesta vierashuoneen. Hän on kiireinen työ elämässään. Hän vihaa lokakuuta. On räntää ja pimeää. Benjamin on joulu ihminen. Tammikuu on parasta aikaa. On lumikinokset ja helmikuun jää helmet ovat sädehtivän kauniita. Hänellä on rakkaus avioliitto Klaaran kanssa. Harrastaa biljardia. Mihin käyttää vähäistä vapaa-aikaansa. Mitä työelämältä jää.

Olen tarinan kertoja… Ja tarina alkaa… se menee tällä kertaa näin… olkaas hyvä…

Ja tarina on nimeltään
MINILOMA TUKHOLMASSA

On lokakuu. Räntää satelee. Lokakuu vaatii aina jotain piristystä. Vuoden ankeinta aikaa sään puolesta, siksi.

Minulla on kiireinen lokakuu töissä. Samoin aviomiehelläni. Joten lomaa oli vain pidennetty viikonloppu. Lokakuussa.

Suuntasimme Tukholmaan. Piristystä syksyyn.

Laivalla nautimme merellisen buffetin. Ruokailimme pitkän kaavan mukaan. Istahdimme valmiiseen pöytään, joka tarjosi unohtumattomista makuelämyksistä. Oli myös huomioitu meidän… gluteenittomat… menussa.

Tämän jälkeen piipahdimme hytissä.

Kähersin kutrini ja laitoin juhla leningin ylleni kopisevine korkoineen. Ja suuntasimme baarin kautta… yökerhoon. Yökerhon esiintyjä ei ollut minulle tuttu. Monille muille oli tuttu. Tangokuningattaria on liuta joten tangoprinsessat eivät ole jääneet mieleeni. Musiikki makuni menee rapakon tuolle puolen. Amerikkaan ja rockiin.

Ilta vierähti ihan mukavasti.

Aikaisin aamulla olimme perillä Tukholmassa.

Jo kukon laulun aikaan.

Hotelli huoneemme saisimme puolen päivän aikaan.

Tukholma… pääkaupunki… Ruotsin… sijaitsee Itämeren rannalla. Tukholma on rakennettu 14 saarelle, joita yhdistää 56 siltaa. Kyllä kyllä… 56 siltaa. Kaupungin edustalla avautuu noin 24 000 saarta käsittävä Tukholman saaristo. Ihmisvilinää. Poppoota on noin miljoona.

Vanhaan kaupunkiin suuntasimme aikaisin aamulla. Melkein kaikki putiikit olivat kiinni. Ja taxi… no taxi huiputti. Kuinkas muutenkaan. Ei ollut koko maksupäätettä taxissa. Käteisellä maksoin. Koin helpompana nakata hänelle käteistä, kuin alkaa tappelemaan. Se siitä. Ja ei taxi kuskit paljon kuseta. Parinkympin matka… maksaa neljäkymmentä euroa.

Vanha kaupunki kapeine kujineen on tunnelmallinen. Kapeita, kivisiä, mutkittelevia katuja.

Helpoiten Tukholmassa liikkuu sähköpotkulaudalla. No sähköpotkulaudalla, emme tällä kertaa liikkuneet.

Shoppailimme ikkuna ostoksia. Olihan aikainen aamu ja putiikit kiinni. Kunnes eräs idyllinen, valtavan tunnelmallinen kahvila avasi ovensa jo kello kahdeksan. Nautin cappuccinoa … voi sarven kera.

A´vot

Kahvilassa vierähti tunti ja jo yhdeksän maissa kaupat avasivat vanhassa kaupungissa ovensa. Lankakaupan kautta … muotiputiikkiin ja hotellille puolen päivän aikaan.

Hotelli oli oikein viihtyisä. Tähtiä liuta.

Illalla lilluimme aviomieheni kanssa porealtaassa.

Ja suuntasimme oopperaan. Musiikki makuni menee rapakon tuolle puolelle Amerikkaan, rockiin.

Aamiainen hotellissa oli häikäisevä.

Huoneen luovutus puolen päivän aikaan.

On viisi tuntia laivan lähtöön. Suuntasimme ostoksille. Tukholman hintataso on samankaltainen Suomen kanssa. Lankarullan saa viidellä eurolla. Tarjouksessa kaksi kerää.

Kruunuhan Ruotsissa on.

Tukholmassa myytävät tuliaiset eivät ole eksoottisia. Mutta vanhan kaupungin matkamuisto myymälä valikoimat ovat monipuoliset. Loistavien shoppailumahdollisuuksien, mielenkiintoisten museoiden ja monipuolisen ravintolatarjonnan lisäksi Tukholmassa voi vaikkapa meloa kajakilla…

Kungsträdgårdenin ja Sergelin torin väliltä löytyy myös paikallisten suosima kauppakeskus Gallerian. Siellä piipahdimme.

En puhu sanaakaan ruotsia. Englannilla pärjäsi.

Meloimme kajakilla pari tuntia. Ja sitten olikin jo kiire laivaan.

Tukholma on turvallinen matkakohde.

Kaupungissa esiintyvät levottomuudet eivät yleensä näy matkailijan silmiin varsinkaan turistien suosimilla alueilla. Taskuvarkaita tosin on. No kukaan ei vienyt kännykkääni. Pidin siitä kynsin ja hampain kiinni.

Laivamatka oli suht edullinen.

Iltapäivällä suuntasimme laivaan.

Yökerhon esiintyjä ei ollut minulle tuttu. Monille muille oli tuttu. Tangokuningattaria on liuta, joten tangoprinsessat eivät ole jääneet mieleeni. Musiikki makuni menee rapakon tuolle puolen. Amerikkaan ja rockiin.

Ilta vierähti ihan mukavasti.

Ja saavuimme kukon laulun aikaan Helsinkiin.

Mukava irti otto arjesta… Ihana miniloma…

Se pituinen se.

Tarinan opetus oli:

Jaa elämäsi ihmisen kanssa, joka pitelee sateenvarjoa, elämän myrskyissä.

Kuin tarinan Benjamin Klaaralle. Ja Klaara Benjaminille.

LUMIHUURTEISEN TAIKAMETSÄN TUNNELMA

pitää olla, joku, jota pitää
kädestä, kun kädet vapisevat

terävien jääpuikkojen
koristaessa ikkunan pieliä

lumihiutaleiden sädehtiessä
kauneudessaan

pitää olla joku jota pitää
kädestä, kun kädet vapisevat

taikametsän tunnelma

kuurasta kimaltelevat ruukut

jäisen tuulen osuessa
luihin ja ytimiin

terävien jääpuikkojen
koristaessa ikkunan pieliä

lumihiutaleiden sädehtiessä
kauneudessaan

pitää olla joku jota pitää
kädestä, kun kädet vapisevat

Viisautta on hyvin vähän pahassa maailmassa tarjolla. Viisautta olen kalastellut kovin. Viisaus on hurmaava luonteenpiirre… Ja jos löydän ripauksenkaan viisautta, tallennan sen oitis tekstiini.

Vielä ei lumi ole sadellut maahan ja aivan vielä ei puiden oksat sädehdi lumihunnuissaan, kauneudessaan.

Ensilumi on aikaisimmillaan saatu jo 15. syyskuuta, 1971. Vasta 3. marraskuuta, 1987.

Akseli Gallen-Kallela… on maalannut huikean maalauksen… Imatra talvella (1893)… oletkos nähnyt?

Vuodenajoista kylmin… koska Maa on silloin kallistunut niin, että Aurinko säteilee maan pinnalle matalammalta kuin muina vuodenaikoina. Talvella, siis.

Talvi tulee. Minusta on ihan mukavaa, kun talvi tulee. Pian ensi lumi häikäisee kauneudessaan. Ja lumi tuo valoa pimeyteen. Voittaa heittämällä vesi ja räntäsateen. Lumi.

Kylmiä talvi: 1998–1999, 2002–2003… silloin värjöteltiin…hampaat löivät loukkua ja paleli.

Leutoja talvi puolestaan oli 2007–2008, 2022–2023.

Oliko lainkaan talvea 2014–2015 maan etelä osassa?

Kaamos.

Olen kirjoittanut mm. runoteoksen Sädehtiviä lumihiutaleita, kimaltelevia jäitä. Kirjani kannessa säteilee ottamani valokuva kauniista puusta lumihunnussaan.

Suurenmoista, että olet blogissani Runouden sävelin.

– Runoilijatar

Lukemisiin

Ps. Millaisen tarinan tahtoisit kuulla… kommentoi… kenties, kerron teemalla tarinan… kenties…