Tarvitsemme leipää ja sirkushuveja

28.4.2025

+10

Aurinko nousee 4.49

Aurinko laskee 21.41

Hei sinne ruudun

toiselle puolelle

Olet astunut blogiini

Runouden sävelin

Lämpimästi tervetuloa

Leipää ja sirkushuveja.

Sirkushuveja ovat: ooppera, elokuvat, kirjallisuus, maalaukset, jopa keramiikka, että musiikki. Tv sarjat, näytelmät, teatteri, sirkus, ja tietenkin runous jne jne.

Etenkin runous.

Ihmiset tarvitsevat leipää ja sirkushuveja.

Leivoin juuri suussa sulavia leivoksia… A´vot.

Olen piipahtanut Lontoossa JOKIN AIKA SITTEN. Ihmisvilinää tarjosi kaunis kaupunki. Tämän päiväisen fiktiivisen tarinan alkuni sijoitan sinne. 

Lontoo, klassikko.

Nähtävyyksiä, museoita, näistä on kaunis Lontoo tehty.

Oxford Street kuhisee ihmisiä melkeinpä vuorokaudenajasta riippumatta.

Rauhallisempaa menoa etsivän kannattaakin suunnata keskustan ulkopuolelle.

Kevään kukka loisto häikäisee kauneudellaan.

Ihmiset ovat noin yleensä kohteliaita.

– Please… suloisessa tuhansien järvien maassa ei ole edes sanaa tuolle sanalle … miten sen suomentaa.

– Thank you… You are welcome.

Huonolla englannilla pärjää.

Loputtomasti nähtävää ja koettavaa.

Julkinen liikenne toimii hyvin.

Ravintola-, kahvila- ja leipomotarjonta kattaa lukuisten eri maiden ruokakulttuurit.

Fish and chips… sitähän siellä popsitaan.

Big Ben on nähty.

Lontoon reissustani on aikaa… Aika menee niin nopeaa, ettei perässä pysy…

Tänään blogissani runouden tarjolla kaunis runoni Musta joutsen. Ja runo menee näin, olkaas hyvä.

MUSTA JOUTSEN

 

 

musta joutsen

on yksiavioinen

 

kuun silta

tunnelmallinen ilta

 

rakkauden kangas

langat ja pirta

 

mustajoutsen

kuun sillalla

illalla

 

tarun mukaan

värin sai

variksilta

kiilapyrstökotkan

raadeltua joutsenen

varikset peittivät sen

höyheniinsä

 

kirkkaan kuun

pitkä heijastus

veden pinnassa

 

tunnelmallinen ilta

kuun silta

 

rakkauden kangas

langat ja pirta

 

joutsen musta

ja virta

 

tunnelmallinen ilta

saatavilta kuunsilta

 

ulottuvilta

rakkauden kangas

langat ja pirta

 

pitkä

siro

kaula

 

S-muoto

 

joutsen musta

ui pitkin kuunsiltaa

tunnelmallista iltaa

 

vesivirtaa

 

rakkauden langat

pujotettuna pitkin

pirtaa

 

yksiavioinen

 

kudottuna

rakkauden kangas

pitsi kuvioinen

 

hopeainen

puuvillainen

tällainen

 

oikeanlainen

 

yksiavioinen

 

Olet astunut blogiini Runouden sävelin. Runouden sulo soinnuin edetään blogissani. Suurenmoista, että eksyit blogiini runouden.

Kirjoitus tyylin ollessa fiktio tarinoissani.

Olen tarinan kertoja.

Te lukijat… olette matkustelleet viidakossa… Olette astelleet sata vuotiaalla silta vanhuksella… Olette piipahtaneet Goalla… Miksi… Siksi… Koska olette lukeneet blogiani Runouden sävelin… Olette sukeltaneet tarinoihin… Tarinassani tik tak tik tak… suunnataan Goalle… Tarinan Tik tak tik tak tik tak tik tak voit lukaista, lukemalla blogiani runouden pidemmälle.

Olet valinnut lähes täydellisen tavan viettää aikaa… ja se on lukeminen.

Tunnelmallisia lukuhetkiä, runouteni sädehtivässä maailmassa.

Olen tarinan kertoja… on tarina aika…

Kylänraitti … on tarina nimeltään…

Eräänä keväisenä päivänä… Matilda kävelee tuttua kylän raittia pitkin. Tie on hänelle niin tuttu, että hän tietää, kuopan, mikä näin keväisin täyttyy vedellä. Ja astuu sen ylitse. Kesäksi kuoppaan kipataan soraa ja täytetään se. Tie on routavaurioinen. Mutta oi, niin rakas, ja tuttu kylän raitti.

Matilda muutti Lontoosta. Läheltä Oxford street iä… Maalle…

Oxford Street on vajaa pari kilometriä.

Ja se on Euroopan vilkkain ostoskatu. Sen varrella on yli 300 liikettä.

Oxford Street on koristeltu jouluvaloilla jouluisin, jotka joku julkisuuden henkilö sytyttää marraskuun puolivälin tienoilla.

Viime jouluna Matilda ei tunnistanut, että kuka valot sytytti. Hän ei lue juorulehtiä, siksi.

Hän lukee kyllä. Ja paljon lukeekin. Kirjoja, historiasta, maantieteestä, luonnosta, jopa kalliomaalauksista. Miksi ei leijonista, että tiibetinspanieleista.

Joulun jälkeen. Tammikuussa Matilda pakkasi tavaransa. Pahvilaatikkoihin. Postitti ne suloiseen tuhansien järvien maahamme, Suomeen. Valokuvat, työtodistukset. Muutama virkattu pöytäliina. Ja arvokas kukkavaasi. Huonekalut hän vei kierrätykseen ja myi. Samoin TV n, että astiat. Vaatteita hän lahjoitti hyväntekeväisyyteen, ne mitkä eivät mahtuneet pahvilaatikoihin postitettavaksi tuhansien järvien maahan.

Hän muutti maalle.

Hän sai maatilan, monta hehtaaria metsää jopa vanhan traktorin, sillä hinnalla, mitä maksoi yksiöstä Lontoosta.

Matilda rakastaa

korkeita kerrostaloja

kaupungin valoja

Mutta hän kaipasi ihmisvilinästä pois.

Ja kaiken lisäksi hänen määrä aikainen työsuhteensa päättyi. Olisi hän voinut hakea töitä ja varmaan napannutkin työpaikan.

Mutta hän kaipasi rauhaa.

Että ero ex kihlatusta… oli myös yksi muuton syy.

Ja helmikuun alusta kämppä oli tyhjä.

Hän lähti viiden ison matkalaukun kanssa Lontoosta Helsinkiin. Lento oli miellyttävä, lyhyt.

Ja Helsingistä hän matkusti junalla Tampereelle. Ja Tampereelta valtavien matkalaukkujen kanssa, Pälkäneelle. Mistä jatkoi tila taxilla matkaa maatilalleen.

Hän avasi maatilan oven.

Nosti viisi valtavaa matkalaukkua tupaansa. Hän ajatteli, että tilaa kotiin sapuskaa.

Hän asuu landella, ei täällä voi tilata ruokaa koti ovelle, kuin Lontoossa.

Hän asteli pellon laidalle. Venytteli makeasti. Ja nautti luonnon rauhasta.

Kostianvirta virtaa Pälkäneen läpi.

Pälkäneen naapurikuntia ovat Hattula, Hämeenlinna, Kangasala, Padasjoki ja Valkeakoski.

Pälkäneen maisemakuvaa hallitsevat useat järvet. Maalauksellisen kauniit. Sädehtivän suloiset saaret.

Ja ei Matilta missään Pälkäneen keskustassa asu.

Pälkäneellekin on vielä kolmekymmentä kilometriä.

Maaseudun rauhaan vaihtui Lontoon ihmisvilinä.

Harjuja

Mallasveden rannassa sijaitseva Keiniänrannan tervaleppäkorpi on Suomen suurin yhtenäinen tervaleppämetsikkö.

Kankare- ja mäkimaata. Näistä on Pälkäne tehty.

Ja niin Matilda asettui pikku hiljaa taloksi. Koetti kevät. Ja juhannus.

Matilda oli sisustanut pienen maatilansa purppuran sävyin. Jopa kahvikupit olivat purppuraa.

Hän oli hankkinut kaksi hevosta, kaksi dobermannia, kissan ja kaneja.

Hän oli istuttanut kukkia.

Elantonsa hän hankki tekemällä etätöitä. Toinen vaihtoehto olisi ollut ajaa sadan kilometrin työmatkaa Tampereelle. Ei kiitos, totesi Matilda.

Hänen naapurissa asuu Elsi. Herttainen mummo. Elsi piipahtaa viikoittain Matildan luona kylässä ja päin vastoin.

Matilda on herkkä, mutta kenties vahvempi, kuin hän tietääkään.

Ja hän ei lupaile mitään.

Lupailematta paras.

Matilda istahtaa pienen maatilansa pihalle, vettä on sadellut, kukkia ei tarvitse kastella.

Aurinko pilkistää pilven raosta.

On aikainen aamu.

Tulee kaunis päivä.

Sen pituinen se.

Tarinan opetus oli:

Älä lupaile liikoja, lupauksia mitä et pysty toteuttamaan. Älä myy unelmia, mitkä eivät käy toteen. Siis, mitään lupailematta, paras.

Ja tiedä, olet vahvempi kuin luulet.

Näin oli tarinani Matilda. Vahvempi, kuin luuli olevansa.

 

Suurenmoista, että olet blogissani runouden.

 

– Runoilijatar

Lukemisiin

Ps. Lähden nyt tanssitunnille… Tsa tsa tsaa… Hei hei…