Thai sapuskaa, a vot

3.8.2025

+23

Aurinko nousee 4.24

Aurinko laskee 22.24

Auringon laskua voi ihailla tänään klo 22.24. Monesti elämän vastoinkäymiset ja negatiiviset asiat saavat meidät unohtamaan kaiken kauniin, kuin esimerkiksi auringonlaskut.

Hei sinne ruudun

toiselle puolelle

Olet astunut blogiini

Runouden sävelin

Lämpimästi tervetuloa

Te lukijat… olette matkustelleet viidakossa… Olette astelleet sata vuotiaalla silta vanhuksella… Olette piipahtaneet Goalla… Miksi… Siksi… Koska olette lukeneet blogiani Runouden sävelin… Olette sukeltaneet tarinoihin… Esimerkiksi tarinassani Tik tak tik tak… suunnataan Goalle… teemana on aika… tarinassani… Tarina löytyy, kun luet blogiani Runouden sävelin pidemmälle. Unohtamatta sitä, että olette sukellelleet Mauritiuksen turkoosissa vesissä. Pois jättämättä Lapin lumoa, mihin olette tehneet nojatuoli matkailun.

Jos tapanasi on lukea 378 sivuisia kirjoja ja vielä koko kirja sarja. Lue koko blogini runouden läpi.

Jos taas luet vain takakannen. Ja ensimmäisen ja viimeisen sivun kirjasta. Tämä runo on juuri sinulle. Jaksat lukea. Vain kaksi, 2, sanaa.

RAKKAUS

karu

taru

Runouttani ja tarinoitani lukiessa… Ei voi tutustua minuun – runoilijattareen – sillä kirjoitustyylini on puhdas fiktio. Mutta… eihän se olekaan runouden tarkoitus (runoilijattareen tutustuminen)… Runouden tarkoitus on tuoda rakkaudettomaan maailmaan lisää rakkautta.

Olen Pohojois-Pohojanmaalta, Helsingistä Lakeuksille saapunut. Ja juurtunut. Kenties olen enemmän Pohjois-Pohojanmaalainen, kuin Pohojaalaaset ite

Äärimmäisen kaunista seutua. Tasaista. Talvisin saa suksia työntää sauvoilla liikkeelle alamäessä, niin tasaista :)

Olen jonkin verran nähnyt maailmaa. Rakastan matkustelua… Olen käynyt mm. Lontoossa. Riikassa. Turkissa… Espanjassa useasti jne… Tukholma on kaunis kaupunki.

Ennen kaikkea rakastan pientä, idyllistä koti kaupunkiani Pohojois-Pohojanmaalla. Tänne olen heittänyt ankkurin ja juurtunut.

Olen siis asunut usealla paikkakunnalla (töiden ja opintojen perässä). Ennen kuin Pohojanmaa vei sydämeni. Tänne jäin, tänne juurruin ja tänne liimaannuin.

Pidän Pohojalaisesta luonteesta. Ja kauniista merestä. Luonnosta. Ja rauhallisuudesta.

Ja millainen on Pohojalainen luonne. Tällainen…

Pohojaaalaaset ovat tarmokkaita, urhoollisia, tulisia.

He ovat taitavia käsitöissä.

Pohojalaisia pidetään usein suorasukaisina ja rehellisinä. 

Kun oli korona oli turva väli. Pohojanmaalla ei muuttunut mikäään. Turva väli on… Tai ns. hajurako.

Hän tietää, miten asiat ovat. Muilla on mielipiteitä, pohjalaisella tietoa.

Pohojalaasella on terve itsetunto.

Pohjalainen on rehti ja suorapuheinen.

Jos tuttava hankkii uuden auton. Pohojalaanen ostaa hienomman.

Moon täs. Pohojalaanen kääntää heikkoudet voitoksi… Ote runostani ”herkkyytesi on voimasi.”

Periksi ei anneta.Kun pohjalainen puhuu, hän puhuu asiaa. Hyvää yritetähän, mutta priimaa pakkaa tulemahan.

Mikäs ny o, ku ei aharista.

Hän kokeilee juuri sitä, mitä muut eivät – eikä mieti, mitä muut hänestä ajattelevat. Hän tanssii, vaikka kansantansseja, mitä muut eivät.

Komiat pärjää aina!

Tällainen on pohojalaanen. Luonne.

Luonnostaan ylpeä kaupunki, mamsellipuku, tarinoita, meri, viehättävä silta… Näistä on Pohjois-Pohojanmaa tehty.

Helppo ja oi, niin nopea kokkaus ohje. Thai kanakeittoa tarjolla tänään.

2 kpl broilerin rintafileetä

1 prk kookosmaitoa

2 kpl porkkanaa

1 kpl punainen paprika

6 dl kanalientä

1 rkl kalakastiketta

nuudeleita

2 rkl limetinmehua

tuoretta korianteria

ja thai mausteita maun mukaan (esim. curry tahnaa)

1. Paloittele kana. Kaada kattilaan 1/2 dl kookosmaitoa. Sekoita joukkoon currytahna ja kiehauta seos. Lisää broileripalat ja kääntele hetki.

2. Kuori porkkanat ja leikkaa ohuiksi tikuiksi. Halkaise paprika. Poista siemenet ja kanta. Leikkaa ohuiksi viipaleiksi.

3. Kaada kattilaan kanaliemi. Lisää kalakastike, loppu kookosmaito ja kasvikset. Anna keiton kiehua muutama minuutti. Lisää nuudelit ja keitä vain hetkinen.

4. Mausta maun mukaan.

Ja ripottele korianteria päälle.

A vot.

Tänään blogissani runouden tarjolla kaunis runo KÄVELYRETKI. Ja runo menee näin, olkaas hyvä. Tänään ei sanasta runostani. Tänään jätän kaiken taiteellisen tulkinnan lukijalle. Mutta kuitenkin… Mutta kuitenkin…

KÄVELYRETKI

kävelyretkellä

sillä hetkellä

tunti toisensa

jälkeen kului

huomaamatta

uuden aikaiseen

aikaan astuen

hänen oli

mahdotonta

torjua

mielestään

auringonvarjon alla

suurimmassa

arvossa olevaa kohtausta

onnellista kiintymystä

tuntien

edistämään

tapahtuvaa

valmistautumista

kävelyretkellä

sillä hetkellä

torjumatta

mielessään

onnellista kiintymystä

kohtaamiseen matkaten

kävelyretkellä

juuri sillä hetkellä

onnen hetki

kävelyretki

mutta kuitenkin

mutta kuitenkin

Fiktiivinen tarina …

PUNK

Valkoisessa tiilitalossa asuu Rouva Lindström (Lili) perheineen.

Hänen miehellään on kravatti kaulassa, juuri työmatkoille lähdössä.

Hymyilevä hyvinvoiva lapsi letteineen päiväkodissa. Talon pihalla on kaunis puutarha ja kodin nurkat kiiltävät puhtautta, marmorista pintaa.

He saavat vieraan.

Dadan.

Hänellä (Dadalla) on vihreä irokeesi (vieläkin), nahkarotsi ja nenärengas kuin sonnilla.

Lilyllä on hempeän pastellisävyinen juhlahtava mekko yllään.

Kutrit kiharrettu laineille.

He olivat parhaita ystäviä. Aikoinaan. Aitoja ystäviä, parhaita ystäviä.

On vierähtänyt kaksikymmentä vuotta. Aika on kulunut.

He olivat nuorena punkkareita.

Punk… 70-luvulta…

Nuoriso- tai vastakulttuuri…

Anarkistisesti sävyttynyt arvomaailma ja elämäntapa.

Punkkiin kuuluu viimeistelemättömyys.

Lili on äärimmäisen viimeistelty.

Hän tarjoaa Dadalle kahvit myrna kupeista, kaataa ripauksen kermaa joukkoon ja tarjoaa pikkuleipiä.

Vaivaannuttavat kahvit juodaan.

Dada on lastenkodista, joten hänen perheensä olivat hänen ystävänsä.

Dadalla on kuitenkin jotain arvokasta, hänellä oli musiikki (punk).

Lilillä on jotain arvokasta (hänellä on perhe).

70 luvulla vallitsi suurtyöttömyys (Britanniassa) ja tästähän mm. punk kertoo.

Punk on myös provosoivaa.

– Kuunnellaanko Sex pistolsia.

– Olen vienyt divariiin levyni, Lili vastaa.

– Hei Lili… Dada aloittaa lauseen.

– Rouva Lindström, Lili korjaa….

Ja keskustelu vaihtuu vaivaannuttavaan keskusteluun säästä.

Punkiin liittyy soittotaidottomuus, kapinallisuus. Mätää, epäoikeudenmukaisuutta, ahdistuneisuutta ja kurjuutta. Sitä on punk. Irokeesi, piikkitukat, hakaneulat, kloriittifarkut, lävistykset, nämä liittyvät punkkiin.

Punk-kulttuuri oli Suomessa hyvin lyhytaikainen ilmiö, hiipui 1980-luvun puoliväliin mennessä.

Myrna kuppi tyhjenee kahvista. Dada poistuu paikalta.

Ystävykset olivat kasvaneet toisistaan eroon.

Valkoisessa tiilitalossa asuu Rouva Lindström (Lili) perheineen.

Hänen miehellään on kravatti kaulassa, juuri työmatkoille lähdössä.

Hymyilevä hyvinvoiva lapsi letteineen päiväkodissa.

He saivat vieraan, joka ei toista kertaa kyläillyt.

Sen pituinen se.

Tarinan opetus oli seuraavanlainen:

Maailma muuttuu, me muutumme.

KUN YHDEN TARINAN SAA PISTEESEEN… KUTSUU JO PARI UUTTA TARINAA TARTTUMAAN SULKAKYNÄÄN… PÄÄSET UUTENAKIN BLOGINI RUNOUDEN SÄVELIN LUKIJANA KÄRRYILLE TEKSTEISTÄNI. EI OLE JATKOSARJAA SIIS. KUN TARINA PÄÄTTYY SE PÄÄTTYY…

Olen tarinan kertoja… On siis fiktiivisen tarinan aika.

Fiktiivisessä tarinassa sanotaan se, mitä tahdotaan kuulla.

Ja loppu on siksi onneton…

Kyllä kyllä… Tehdään totaalinen poikkeus. Ei häpi endiä tänään tarinassani.

Otetaas esimerkki.

Orvokille on todettu, että

– Olet sädehtivän kaunis kuin missi.

Tästä rohkaustuneena hän astelee kauneuskisoihin. Missien sekaan.

Orvokki on korkkarit jalassa 157cm… (missit ovat 180cm…) .

Hän särkee sydämensä sen takia, että hänelle on sanottu, se mitä hän tahtoo kuulla.

Olisi voinut sanoa vain

– Oletpas nätti tänään…

Jos sanotaan, jotain, mitä kuulijan täytyy kuulla … on se sanottava äärimmäisen hienotunteisesti, loukkaamatta. Asia on ilmaistava kauniisti.

Käännetäänpäs kysymys oikein päin. Kykenettekö upeat lukijat… vastaan ottamaan sanoja, jotka ovat jotain muuta, kuin mitä tahdotte kuulla.

Olen tarinan kertoja… on siis tarinan aika…

Aloittakaamme tarinalla, ja päättäkäämme tarina runoihin, ja sokerina pohjalla muutamme kirjoitustyyliä.

On siis aika tutustua fiktiiviseen henkilöön, kenestä tänään raapustelenkaan.

Siis Orvokista/Violasta.

Viola on elämyksiä rakastava, nelikymppinen, nuorekas daami. Hän kokee eron. Optikko… Hän on juuri piipahtanut koskettavassa oopperassa ja jakaa (elämys) kokemuksensa pirtin pöydän äärellä läheisilleen, höyryävän padan äärellä.

Ja tarina, se menee tällä kertaa näin, olkaas hyvä…

ELÄMYKSIÄ KALASTELLEN

Rakastaen elämyksiä… koskettava elämys, elokuva, konsertti, runo, taidenäyttely, museo käynti, näitä kalastaen.

Ihanan tuoksun leijaillessa ympärille, ihmisten istuessa pitkän pirtin pöydän äärellä… höyryävän lihapadan ympärillä…

Ihanan tuoksun leijaillessa.

Ollen luova, kiitollinen ja rakkauden janoinen.

Ihanan tuoksun leijaillessa.

Ihanan tuoksun leijaillessa ympärille, ihmisten istuessa pitkän pirtin pöydän äärellä höyryävän lihapadan ympärillä…

Rakastaen elämyksiä… koskettava elämys, elokuva, konsertti, runo, taidenäyttely, museo käynti, näitä kalastaen.

Sen pituinen se

Ja tarinasta hyppäämme sitten suoraan runoon, runo kertoo samaisesta Orvokista/Violasta.

JONKIN AJAN KULUTTUA

odottaen ajatusten

selkeytymistä

sateisena iltana

keskusteluissa

hän ei olekaan

sanavalmis

sen enempää

kyselemättä

pudistaen

hitaasti päätään

sateisena iltana

odottaen ajatusten

selkeytymistä

* * * * * *

Ja heti perään toinen runo.

* * * * * *

KAARISILLALLA

kaarisillalla

illalla

luonnon sädehtiessä

valkoisenaan

lumihiutaleiden

tanssiessa

puiden sädehtiessä

kilpaa lumihunnuissaan

silloin rakastavaiset

kaarisillalla

illalla

kohtaavat

luona jäisen lammen

huuliltaan kaikuu

kuiskaus

kuulet sen mitä

tahdot kuulla

sanon sen mitä

tahdot kuulla

tiet erkanevat

luona kaarisillan

loittonee askeleet

poikki hämärtyvän illan

vain puut sädehtivät

kilpaa kauneudessaan

lumihunnussaan

tiet erkanevat

luona kaarisillan

loittonee askeleet

poikki hämärtyvän illan

Kauniilla kaarisillalla rakastavaiset kohtaavat ensilumen verhotessa luonnon sädehtivään kauneuteensa.

Viola ja hänen rakas. ”Kuulet, mitä tahdot kuulla. Sanon sinulle, sen mitä tahdot kuulla.”

Ja juuri tämän takia he päätyvät eroon.

Sydän riekaleina.

Pysytään teemassa. Violassa.

Olisi parisuhdeterapeutille töitä.

Mitä hän ei tahdo kuulla ?

Oli Violan ja hänen rakkaansa ongelma.

Mitä masentunut rakas ei tahdo kuulla ?

No vaikkapas… Uuden harrastuksen tyrkyttäminen masentuneelle… on kuin tarjoaisi lasketteluviikonloppua neliraajahalvaantuneelle.

Mitä köyhä rakas ei tahdo kuulla ?

Richsplainaus.

(Richsplainaus on Amerikasta Suomeen rantautunut termi, jolla tarkoitetaan sitä, kun varakkaampi ihminen antaa itsestään selviä, typeriä tai muuten älyttömiä neuvoja… itseään köyhemmälle ihmiselle).

Vaikkapas, raha ei tee onnelliseksi. Eräs miljardööri on todennut, kirjassaan, ja tämä lause on faktaa

– Luulin, että äkkirikastuminen olisi tehnyt minut edes hitusen onnellisemmaksi… Näin ei käynyt.

Mitä rakas ei tahdo kuulla ?

Hän ei halua kuulla tai ymmärtää muiden mielipiteitä.

Mitä sairastunut ei tahdo kuulla ?

Asiat voisivat olla paljon huonommin, lausetta.

Jos Kaarisillalla, armas olisikin kuiskannut juuri nämä asiat.

Raha ei – totta vie – tee onnelliseksi.

Uusi harrastus, se piristää.

Ja asiat voisi olla huonomminkin.

Ehkä sitten hääkellot olisivat kilkattaneet.

Ja morsian saanut kauniin häähunnun kutreilleen. Ei vain puut hehkuisi kilpaa kauneudessaan LUMIHUNNUSSAAN luona kaarisillan…

Sen pituinen se

Tarinan opetus oli seuraavanlainen:

Tim 4 ”…Tulee näet aika, jolloin ihmiset eivät siedä kuulla tervettä oppia vaan haalivat itselleen halunsa mukaisia opettajia kuullakseen sitä mitä kulloinkin mieli tekee. 4 He tukkivat korvansa totuudelta ja kääntyvät kuuntelemaan taruja. 5Mutta pysy sinä järkevänä kaikissa tilanteissa..”

Elelemme aikaa.. että ihmiset janoavat, sitä… että heille sanotaan vain se, mitä he tahtovat kuulla.

Otan neutraalin esimerkin.

Olen hyvä kokki. Totta kait tahdon kuulla, että olen hyvä kokki, koska tämä on fakta. Mutta, jos et tänään tahdo thai kanakeittoa… vaan kasvispastaa. Tämä pitää sanoa. Vaikka tuskin sitä tahdon kuulla. On vain ilmaistava se oikein.

Itseltään paljon vaativat, sietävät kehnommin, sitä että sanotaan mitä hän ei tahdo kuulla.

Kritiikin antaminen on taitolaji, jossa voi harjaantua.

Rakentava kritiikki on positiivisella sävyllä annettua palautetta. Sen tarkoitus on johtaa siihen, että kritiikin avulla voidaan kehittyä ja muuttua.

Kritiikillä ei koskaan pidä pyrkiä loukkaamaan toista, eikä sitä anneta ilkeyttään. Kun mielessä pitää tavoitteen, jonka vuoksi palautetta antaa, kritiikki pysyy suht järkevänä.

Kritiikin antajan pitää motivoida, kannustaa ja rohkaista, eikä lannistaa ja leikata siipiä, jotta kritiikki saa jotain aikaankin.

Ja sokerina pohjalla kaunis runoni KAHLITTU VESIPISARA. Saat kuulla sen, mitä tahdot kuulla runossani. Jätän lukemisen vastuun lukijalle. Sinulle siis sanotaan se… mitä tahdot kuulla, kauniissa runossani. Ja runo menee näin, olkaas hyvä…

Kahlittu vesipisara

pala palalta

lähestymme toisiamme

pala palalta

maailman
kaikkeuden
hellyyden
jatkumon
sumuinen

joki

pala palalta

Suurenmoista, että olet blogissani runouden.

– Runoilijatar

Lukemisiin