Tiedätkös mikä on talrikki (murre sana)?

7.7.2026

+14

Aurinko nousee 02.49

Aurinko laskee 23.56

Kylmä, kolea, viileä kesäinen päivä, tänään.

Hei sinne ruudun

toiselle puolelle

Olet astunut blogiini

Runouden sävelin

Lämpimästi tervetuloa

Suurenmoista, että olet blogissani Runouden sävelin.

Ihanaa, että eksyit tänne.

Tänään blogissani runouden tarjolla murre runoja. Ajatusten tuulettamista. Ja suunnataan viidakon uumeniin. Nojatuoli matkailua. Siis. Upeille blogini runouden lukijoille.

Joskus blogissani runouden tarjolla tekstiilitaidetta. Ja vaatimattomampiakin käsitöitä. Olen todellinen lankakerien prinsessa. Anna minulle lankasotku taion siitä jotain sädehtivää.

Joskus kokkaus ohjeita, leivonta reseptejä. Olen loisto kokki.

Mutta nyt kirjoitan jostain, missä en ole hyvä... (kuin kauhan tai lankakerän äärellä).

Ajatuksia on noin 6000 päivässä ihmisellä. Jos sinulla on ADHD niin nolla perään.

Ja usein ajatukseni ovat sotkussa, kuin kissan tassuilla leikitty lankakerä.

On hyviä ajatuksia, totuudellisia ja rakkaudellisia, sädehtivän kauniita ajatuksia, tietenkin.

Upeita unelmia.

Kauniita muistoja.

Mutta myös negatiivisia ajatuksia.

Ja on ajatuksia, että ne tulee ja menee.

Mutta miten saamme. Huom! En kirjoittanut miten saatte? Negatiiviset ajatukset vangituiksi.

Katkeruuden siemenen kitketyksi.

Ajatuksen vangitsemisen kautta, ajatukset kuuliaiseksi Kristukselle?

Ristin totuudella ja Jumalan voimalla, tietenkin.

Jumala todella on rakkaus.

Kuin Hän on.

Joten mielellään Hän soisi ajatusemme olevan rakkaudellisia.

Asenne maailma, pinttymät, negatiiviset toiminta tavat.

No, kun meillä on aina tehty näin… ajatus voi olla yksi syy. Negatiivisuuteen.

Ajatteles, vaikkapas, jotain upeaa rakennusta.

Ei sitä nikkaroitu päivässä?

Upeaa hirsi linnaa , vaikkapas.

Hienoa hirsi linnaa on rakennettu kauan… kerros kerrokselta… ei päivässä. Samalla lailla voi olla meidän mielessä olevissa ajatuksissa.

Katkeruus, loukkaantuminen, anteeksi antamattomuus.

Valhe.

Ikäviä ajatuksia pulppuaa mieleen.

Lähdenkö ruokkimaan loukkaantumisen tunnetta.

Haudonko ajatuksia, että katkeruus vaikuttaa.

Hänkin oli niin inhottava ihminen, valheineen.

No… maailmassa on vittumaisia ihmisiä.

Toinen syöttää valheen ja niellään se pureskelematta ja pian huomataan, kuinka valhe tekee tuhoaan.

Vangitkaamme jokainen ajatus kuuliaiseksi Kristukselle.

Tähän meidän tulisi pyrkiä.

En ole totta vie onnistunut. Tässä.

Jos otamme ajatukset kiinni ja viemme ne ikään kuin Jumalan eteen.

Jos viet katkeruutesi, negatiiviset ajatuksesi Jumalalle.

Vai onko meillä oikeus olla loukkaantunut, oikein velloa loukkauksissa.

Märehtiä.

Kunnes viha on lähes hallitsematon.

Loukattiinko meitä tarkoituksella tai ilman tarkoitusta?

saatana pommittaa ajatuksiasi. demonit kuiskivat korviisi.

Meillä on Jumala joka murtaa valheita, negatiivisia ajatuksia.

Ei negatiiviset ajatukset aina kaikkoa, että kerran yritetään ne haihduttaa ilmaan.

Joskus se vaatii useita kertoja. Joskus se on jopa pitkä prosessi.

Jos omin voimin hakaat negatiivisia ajatuksia tylsällä muovisella vasaralla rikki, onnistumatta.

Tämä on totta vie turhaa.

Menkäämme Jumalan luokse ja pyydetään Häntä murtamaan kateus. Haihduttamaan negatiiviset ajatukset. Pilkka, Iva. Loukkaukset, kauna ilmaan.

Olipa sydämesi haavat syntyneet mistä tahansa. Vuodata niihin balsamia. Älä myrkkyä, bensaa.

Alkusanat ennen tarinaa, ja alkusanat menevät näin, olkaas hyvä.

Aloitan tämän tekstini Viidakkoon kertomalla, mitä ajattelen… voiko ajatuksissaan kauemmaksi matkustaa, voiko maapallolla kauemmaksi matkustaa kuin viidakkoon… Ajatukseni ovat siis viidakossa.

Penni ajatuksestasi, lukijani ?

Jos ajatuksesi ovat masentavia ja harmaita?

Tarjolla uusia raikkaita ajatuksia tilalle tässä tekstissäni…

Voiko maapallolla kauemmaksi matkustaa. Voiko ajatuksissaan kauemmaksi matkustaa, kuin viidakon uumeniin.

Todella raikkaita ajatuksia, kuin kesä tuulessa huojuvat puhtaat paidat pyykkinarulla kuivumassa.

Puhtaita ajatuksia, tunkkaisten ja väsyneiden ajatusten väistyessä tieltä.

Joskus on hyvä ajatella jotain totaalisesti uutta. Tuoretta.

Ajatukseni ovat viidakossa.

Ajatellaas viidakkoa, lukijani.

Viidakossa kulkeminen on vaikeaa ? Joet ovat teitä.

Elämä on kuin kiviajalla.

Viidakossa ei ole rahaa, ei kelloa.

Trooppinen ilmasto ja orkideoita löytyy viidakon uumenista.

Ja lisää viidakosta… jatkamme teemalla viidakko…

Kaikki kansat muuttuvat koko ajan ja ovat aina muuttuneet, myös viidakon heimot.

Viidakko on loistava teema myös juhlien järjestämisessä. Viidakko aiheinen koristelu, viidakko aiheinen kattaus, ja ohjelma …että vaikkapa kirahvin kaulaa tarjoiluvadille juhliin…

KIRAHVINKAULA KÄÄRETORTTU

4 kananmunaa

1 1/2 dl sokeria

1 dl vehnäjauhoja

1 tl leivinjauhetta

1/2 dl kaakaojauhetta (tummaa)

1/2 l appelsiinijäätelöä. Uuni 225 asteeseen. Öljyä leivinpaperi kevyesti. Vatkaa kananmunat ja sokeri vaahdoksi. Lisää keskenään sekoitetut vehnäjauhot ja leivinjauhe taikinaan sekoittaen. Ota pieni osa, noin 2 dl taikinaa pursotinpussiin. Pursota leivinpaperille ruudukoita kirahvin kuvion tapaan. Paista kuviota 225 asteessa noin 1 minuutti. Sekoita loppuun taikinaan siivilöity kaakaojauhe ja valuta taikinaa varovasti pellille vaalean kuvion päälle. Jatka paistamista vielä 5-7 minuuttia. Kumoa pohja sokeroidulle leivinpaperille. Poista paistopaperi. Anna jäähtyä. Käännä jäähtynyt pohja ympäri niin, että kuviopuoli on alaspäin. Asettele pohjan päälle ohuita jäätelöviipaleita ja kääri rullalle pitkältä sivulta alkaen. Nosta pakastimeen vähintään 1/2 tunniksi. Leikkaa kääretortun päät tasaisiksi ja siirrä kääretorttu kokonaisena tarjoiluvadille. Ja tadaa, sinulla on ”kirahvin kaulaa” tarjoiluvadilla tarjottavaksi.

Kääretorttu näyttää aivan kirahvinkaulalta.

Viidakon intiaani heimolla on sanonta ”maissipellolta on tultava juosten.” Kaiken on oltava tuoretta. Blogeistakin lukaistaan uusimmat kirjoitukset, lehdistä tuorein lehti ja salaatti, tuorettapas hyvinkin. Uutiset, mitä tuoreemmat, sen parempi, taitaa siis olla näin, että ”maissipellolta on tultava juosten.”

Hyvin harva kysyy eilisen kuulumisia. Mitäs sinulle kuului viime vuonna ?

Mielenkiintoinen sanonta. Mielenkiintoinen sanonta.

Viidakossa puhutaan eniten kieliä maailmassa, ei siis murteita ”savvoo hiljaa lujjoo ja kovvoo” … stadilainen ymmärtää savoa, vai ymmärtääkös : )

Eniten kieliä maailmassa… satoja, ja he eivät ymmärrä toisiaan.

Meillä päin … täällä Pohojanmaalla puhutaan näin…

runo:

TALRIKKI

röökkynä

ryykkäsi

hantuukin

ja

förkkelin

ja tämän

jälkeen

jappasi

köökissä

röökkynä = neiti

ryykätä = silittää

hantuuki = pyyheliina

förkkeli = esiliina

jappasta = jaaritella

köökki = keittiö

Tiedätkös lukijani mikä on Talrikki ?

Viidakon heimolla on näyttävät korut. Mm. Puutappi nenän läpi ja sulkia yms…

Viidakossa kalastellaan, ravintoja on siis mm. kalat.

Näiden alkusanojeni kautta on aika astua itse tarinaan. On tarinan aika…. olen tarinan kertoja.

Fiktiivinen tarina.

Kirjoitustyylinä päiväkirja merkintä tyyli…

Tarinaa kerrotaan Ursulan suulla. Tarinan nimi on…

VIIDAKKO

Rakas päiväkirja

Sanoin miehelleni

– Lähdetään viidakkoon.

”Ei ole rahaa” mies vastasi, ”Viidakossa ei ole rahaa.” Vastasin. Ja niin suuntasimme kohti sademetsiä ja alkuperäiskansoja. Ja tarvitsimme rahaa.

Papua-Uusi-Guinea ei totta vie kuulu tyypillisimpiin turistikohteisiin. Paikka on seikkailijoiden… turvaton, vaarallinen kohde…Saarivaltio Tyynen valtameren lounaisosassa, Australian ja Indonesian välissä, arvoituksellisin, tutkimattomin paikka maailmassa.

Maa koostuu saaresta plus noin 600 pienemmästä saaresta. Lähes kolme neljäsosaa alueesta on tiheän sademetsän peitossa. Sen halki kulkee vuoristoketju, jonka korkeimmat huiput kohoavat jopa 4 600 metrin korkeuteen.

Lensimme kaksi päivää. Lukaisin lentokoneessa viisi, 5 … kirjaa. Kaksi runokirjaa, kokkikirjan, romanttisen taskupokkarin ja viisisataa sivuisen kirjan avaruudesta. Pluto on mielenkiintoinen kuin myös Saturnus. Saturnus on kuudes planeetta Auringosta ulospäin laskettuna. Toiseksi suurin ? Litistynyt, viisisataa sivuisessa opuksessa kerrottiin.

Ja niin kaksi päivää lennettyämme, vihdoin ja viimein… Saavuimme perille. Lentokentältä taksilla hotellille. Heti tuli turvaton tunne, olo ei ollut kuin kotosohvalla lauantai iltana tv n ääressä. Tuttu ja turvallinen.

”Tämäkö on viidakko ? ” Mieheni kysyi hotelli huoneessa. Keskellä kaupunkia. Naurahdan hänen kommentilleen. ”Asvaltti viidakko”, vastaan.

Kaksi päivää nukuimme matka väsymystä pois. Pysyimme hotellissamme. Järkyttävän pitkä lentomatka.

Kolmantena päivänä lähdimme ostamaan matkamuistot läheisillemme. Olemme naimisissa, mieheni on kaikkeni, etenkin täällä, koin hänet vierelläni todella tärkeäksi. Olemme 24/7 yhdessä, ja rakkauteni on jo synonyymi läheisriippuvuudelle. Rakastan häntä, minun oma. Arvokkain asia maailmassa, mieheni, ja matkalla tämä korostui. Naiset eivät pärjää yksin viidakon uumenissa.

Täysin netti -ja puhelin vapaa loma. Netti pätkii, jos toimii lainkaan. Elämme tablettien ja älypuhelimien aikaa, myös loma somesta oli paikallaan. Alan olla nettiriippuvainen.

Kun olimme viikon olleet hotellissamme, suuntasimme vihdoin ja viimein viidakkoon oppaan kanssa.

Autolla viidakon reunalle, siitä meloimme, kävelimme kapeaa polkua pitkin viidakon uumeniin ja kohtasimme heimon, joka ei ole kosketuksissa ulkomaailmaan. Näimme pääkallotolpat ja … Juoksimme pois ja meloimme hirmuista vauhtia ja autolla huristelimme kohti hotelliamme.

Mutta viidakossa on käyty.

Seuraavana päivänä suuntasimme kylään, josta löytyi oikein majatalo, jossa oli omat huoneet, sekä vessa ja suihku. Hyvin alkeelliset tosin tietysti. Läheisellä kukkulalla majaili paratiisi lintuja, joita mekin kävimme tiirailemassa.

Ja majatalosta palasimme hotelliimme.

Hedelmiä riitti yllin kyllin. Totta vie, yllin kyllin…Hiilihydraattipitoiset kasvikset ja juurekset mm. saago, taaro, bataatti, riisi ja jamssi olivat tarjolla… Saagoa saadaan saagopalmujen ytimestä. Jauhoa…. Siitä paistetaan rieskankaltaisia leipäsiä, joita syötiin kalamuhennoksen kanssa.

Yleisesti ottaen elämänrytmi on hyvin hidasta ja asiat tapahtuvat hitaalla tempolla… liikennettä lukuun ottamatta… täällä päin maailmaa.

Ja koska matkustimme kauaksi olimme nelisen viikkoa paikan päällä.

Luonto ja eri heimot erityispiirteineen ovat valtaisin hienoja. Suurin osa väestöstä kuuluu alkuperäiskansoihin.

Papua-Uusi-Guinea on seikkailijan matkakohde. Ja sillä koimme olevamme, seikkailulla.

Turvaton, joten emme liikkuneet öisin.

Ilmastohan on trooppinen. Sadekausi alkaa joulukuussa ja kestää maaliskuulle saakka.

Ja ennen kuin pakkasimme kimpsumme ja kampsumme kävimme sukeltelemassa, snorklaamassa, turkoosissa vesissä. Värikkäitä kaloja. En ylistä snorklaamista, en pitänyt… vaikka ympäristö oli täydellinen sukeltelemiseen… Ajattelin, että hukun, en totta vie pidä tunteesta, ja jos ajattelee hukkuvansa, viis veisaa maalauksellisista vesistä sun muusta….

Viidakkoa, jokia, liskoja, sammakoita, krokotiileja, heimoja, naamareita, kasvomaalauksia.

Ja minkä luontoelämyksen paikka tarjosikaan meille.

Viidakkoa, jokia, liskoja, sammakoita, krokotiileja, heimoja, naamareita, kasvomaalauksia.

Monilla heimoista oli krokotiilin hampaita symbolisoivia kuvioita, nämä oli tehty arpeuttamalla, yläkroppaan taltaten syviä ja leveitä haavoja.

Viidakkoa, jokia, liskoja, sammakoita, krokotiileja, heimoja, naamareita, kasvomaalauksia.

Ja viimeisenä päivänä maistui tuore kala, maanpinnan alle kaivetussa uunissa paistettuna.

Viidakkoa, jokia, liskoja, sammakoita, krokotiileja, heimoja, naamareita, kasvomaalauksia.

Ja niin sanoimme hei hei viidakolla. Ja jälleen kahden vuorokauden lento.

Lukaisin lentokoneessa kolme kirjaa. Kaksi runokirjaa, kokkikirjan, romanttisen taskupokkarin ja viisisataa sivuisen kirjan avaruudesta. Pluto on mielenkiintoinen kuin myös Saturnus. Saturnus on kuudes planeetta Auringosta ulospäin laskettuna. Toiseksi suurin ? Litistynyt. Tämän tiesinkin jo.

Ja nukuimme kaksi päivää kotosalla matka väsymystä pois.

Nyt jälleen jaksaa arkea.

– Millainen oli loma, työkaverini kysyy keskellä arjen aherrustamme.

– Matka Papua-Uuteen-Guineaan on kuin matka toiseen maailmaan… aikaan…. ja paikkaan…

Sen pituinen se.

Tarinan opetus oli: Raikkaita tuoreita ajatuksia kalastelemaan, siis.

Viidakkoa, jokia, liskoja, sammakoita, krokotiileja, heimoja, naamareita, kasvomaalauksia.

Olen kirjoittanut tarinan Mustekala. Tarinan voit lukea blogiani runouden pidemmälle lukemalla.

Ote tarinastani Mustekala.

HYVÄ HUAMEND

Olen Serina, 42, ompelija. Puku ompelija. Naimisissa, kaksi lasta ja kesämökki. Että koira, labradorin noutaja.

Asustelen Selkämeren itärannalla, Euran, Eurajoen, Laitilan ja Pyhärannan ympäröimänä.

49 kilometriä Porista etelään ja 94 kilometriä Turusta pohjoiseen.

Suomen neljänneksi vanhimmassa kaupungissa… Siis Raumalla.

Äidinkieleni on rauman giäl.

Rakastan merta, ja vesibussiretket ovat elämyksiä.

Rauman saariston luonto onkin äärimmäisen kiehtova ja monipuolinen.

Se koostuu noin 300 luonnonkauniista saaresta aivan kaupungin kupeessa.

Koristeellisia puutaloja, idyllisiä katunäkymiä, näistä on kotikaupunkini tehty.

Pitsinnypläys on Raumalla vanha perinne. Raumalla on nyplätty ainakin

1700-luvun puolivälistä lähtien.

Ja niin astelin kauniina kevät päivänä kirjastoon…”

Voit lukea tarinan, blogiani pidemmälle lukemalla.

Tänään tarjolla murre runoja.

Tanssat

ainases

astikk

ja

ainasest

rakastaen

froua

fundeerat

hiano

ihmne

liki

lööd

luanikas

lykky

siis

miäs

oliko

problem

sendä

sopevaine

treffat

tänäp

ja

tanssat

ei pidä

öksy

Ja sama ”suomeksi”.

Tanssat = tanssia

ainases = aina

astikk = asti

ja

ainasest = jatkuvasti

rakastaen

froua = rouva

fundeerat – miettii

hiano – hieno

ihmne = ihminen

liki = lähellä

lööd = löytyy

luanikas = hyvä, mahtava

lykky = onni

siis

miäs = mies

oliko

problem = ongelma

sendä = sentään, ainakin

sopevaine = sopiva

treffat = tavataan

tänäp = tänään

ja

tanssat = tanssien

ei pidä

öksy = eksyä

Toinen murre runo menee näin… Olkaas hyvä.

Lähekkö nää völijyyn?

ilimanaikunen

olit

kalappia

kylymä

on sää

märistä

oho

kuiskasin rakkaalleni

olla ölövinä

ookko nää

pölijä

raatataan

ja

tehdään

pöperö

joku

suolukka

en viittis sydäntäni

särkiä

olen

tolokku

älä siis ole

tulukuttaja

vasiten

rakastan

lähekkö nää völijyyn?

misä nää kuppasit?

oho

kuiskasin rakkaalleni

olla ölövinä

ja hän

lähti völjyyn

Ja sama ”suomeksi”.

Lähekkö nää völijyyn? – Tuletko mukaan? – Will you join me?

ilimanaikunen – turha – unimportant

olit

kalappia – mennä/lähteä nopeasti – to leave quickly

kylymä – kylmä – cold

on sää

märistä – itkeä – to cry

oho – anteeksi – oh, sorry

kuiskasin rakkaalleni

olla ölövinä – olla muina miehinä – to act nonchalantly

ookko nää – oletko – Are you?

pölijä – hölmö – silly

raatataan

ja

tehdään

pöperö – ruoka – food

joku

suolukka – suolainen esim. välipala – salty snack

en viittis sydäntäni

särkiä – rikkoa, kivistää – to break or ache

olen

tolokku – kunnollinen – brisk, proper

älä siis ole

tulukuttaja – valittaja – complainer

vasiten – Muuten vain – just for the fun of it

rakastan

lähekkö nää völijyyn? – Tuletko mukaan? – Will you join me?

misä nää kuppasit? – Missä viivyit? – What took you so long?

oho – anteeksi – oh, sorry

kuiskasin rakkaalleni

olla ölövinä – olla muina miehinä – to act nonchalantly

ja hän

lähti völjyyn

Suurenmoista, että olet blogissani runouden.

Näissä tunnelmissa

näissä tunteissa

-Runoilijatar

Lukemisiin

Pysy blogissani runouden mukana. Seuraavassa blogimerkinnässäni suunnataan Alaskaan. Nojatuolimatkailua upeille lukijoilleni. Luvassa siis.

Jyrkkää, metsäistä rinnettä alas syöksyvä leveä vesiputous laskee ensin Red Bluff Bayhin ja lopulta Kaakkois-Alaskan sisäväylälle. Red Bluffin putoukset laskevat Baranofinsaaren itärinnettä noin 180 metriä portaittain. Virta syöksyy kallioisen aukon yli metsän keskellä.

On kuin upea viuhka.

Seuraavassa tarinassani tämä villi luonnon ihme.

Red Bluffin putoukset sijaitsevat Tongassin kansallismetsässä.

Tarina on nimeltään Veneretki.

Ps. Talrikki on lautanen…