Tikku tiistai
Tein jokin aika sitten, jotain radikaalia. Saksaisin metrin kutrejani lyhemmäksi.
Uusi tyyli piristi ihan mukavasti.
Ja tällä hetkellä kasvatan pitkää tukkaa, jälleen.
Joten kutrini ovat ylipitkä polkkatukka. Parhaillaan.
Ajattelin voi kurjaa… Ei vielä pitkätkään. Kutrini ole.
Mutta tadaa.
Suurenmoisia ja hyviä uutisia meille polkkatukkaa kasvattaville.
Nyt trendaa ylikasvanut hiusmalli.
Kevään trendikkäin hiusmalli on – mikäs muukaan kuin – ylikasvanut polkka, julistaa muun muassa eräs muotiasiantuntija kirjoituksessaan.
Nyt polkalla saa kuitenkin olla reippaasti pituutta.
Ehkäpä juuri helppoutensa ja monipuolisuutensa vuoksi! Myös suosittu malli.
Muodissa parhaillaan ;)
Tänään on tikku tiistai.
Palmusunnuntai
Malkamaanantai
Tikkutiistai
Kellokeskiviikko
Kiirastorstai
Pitkäperjantai
Lankalauantai
Sukka sunnuntai
Toinen pääsiäispäivä
Tiistaina – historian havinassa – puista vuoltiin sytykkeitä, tästä nimi tikkutiistai.
31.3.2026
+4
Aurinko nousee 6.37
Aurinko laskee 20.07
Hei sinne ruudun
toiselle puolelle
Olet astunut blogiini
Runouden sävelin
Lämpimästi tervetuloa
Lämpömittari kipuaa neljä, 4, astetta plussan puolelle, tänään.
On ilimoja pijellyt.
Runoilun iloa, täällä.
En tahdo kätkeä sisimpääni tai pöytälaatikkoon rohkaisun kauniita sanoja.
Runoja… En…
Olen kirjoittanut mm. runoteoksen Onnellinen, lasinen meri, kristallisen näköinen.
Olen tarinan kertoja. On siis, fiktiivisen tarinan aika.
Elekeekä hökkyilkö, asjathan lutviutuu ylleesä ihestää!
On tarina nimeltään…
Ja tarina alkaa, se menee tällä kertaa näin, olkaas hyvä.
Olen Mindy, puhelinmyyjä.
Aliarvostettu, raskas ala.
Asustelen Imatralla.
Ja Saimaa, siitä on sydämein tehty. Keskisyvyys on 17 m… Suurin syvyys: 82 m ja saariakin on muutama… 13 710 kpl:ta.
Vesi ja sen läheisyys onkin erottamaton osa minua.
Maisemat ovat pääasiassa karuja, rannat kalliota, luonnon ollessa kaunis ja puhdas, ainutlaatuinen.
Kallio- ja harjurannat kasvavat mäntymetsää, että tervaleppää… koivikkoa.
Silokallioita.
En ole matkustellut. Ainoa asia, mitä olen nähnyt on Imatra.
Tai olenhan minä nähnyt Imatran kosket.
Karjalaiset haastavat paljo ja sukkelaa, sehä o selvä, niin myös mie.
Elekeekä hökkyilkö, asjathan lutviutuu ylleesä ihestää! Tapanani on todeta.
Elämäni ei ole kohdellut minua ruusuisesti.
Mutta siitä huolimatta rakastan ruusuja, kaunista kukkaloistoa, ruusujen tuoksua.
Minulla on kaunis puutarha kesämökilläni.
Ja omistan mm. juhannusruusun. Äärimmäisen kaunis kukka.
Ruusut piikkisiä, pensaita tai köynöksiä.
Karjalanruusu on lempiruusuni. Olenhan Imatralta.
Metsäruusu, koiranruusu, orjanruusu, okaruusu ja iharuusu…kurtturuusua, juhannusruusu ja punalehtiruusu. Kauniita kukkia kaikki.
Äidinkieleni on karjalan murre.
Sen pituinen se
Tarinan opetus oli seuraavanlainen:
Elekeekä hökkyilkö, asjathan lutviutuu ylleesä ihestää!
Ja sokerina pohjalla runoni LUOKSE VUORIEN… Ja kaunis runo menee näin. Olkaas hyvä.
LUOKSE VUORIEN
tie
vie
luo
voimien
hyvien
luo
jokien
luota
kivien
luokse
vuorien
miettien
parantaako uusi rakkaus
sydämen särkyneen
vai tuhoaako se vain
kaiken
äänensävynsä ollen
erikoinen
elämä ei välttämättä
ole parempaa
mutta se on helpompaa
tämän vieden ajatukset
pois hänestä
ollen selvää
että olette luodut
toisillenne
asioiden ollessa toisin
miettien
parantaako uusi rakkaus
sydämen särkyneen
vai tuhoaako se vain
kaiken
kunnes tie
vie
luo
voimien
hyvien
luo
jokien
luota
kivien
luokse
vuorien
kunnes tie
vie
luo vuorien
Suurenmoista, että olet blogissani runouden.
– Runoilijatar
Lukemisiin