Uudistuminen

29.8.2024
+ 18
Aurinko nousee 5:46
Aurinko laskee 20:51

Hei sinne ruudun
toiselle puolelle

 

Olet astunut blogiini
Runouden sävelin

 

Lämpimästi tervetuloa

 

Tänään ei ole tarjolla vanhaa runouttani. Vaan uusi runo. Niin uusi, ettei sulkakynän mustekaan ole vielä ehtinyt kuivua.

 

NUOTIO

 

 

sisimmässään
täysin epävarma

 

nuotioden tuikkiessa
pimeydessä kuin tähdet

 

silloin lähdet?

vai jäät

 

mukanasi yksi ainoa
pysyvä asia elämässä
sen ollessa muutos

 

ihmisten jättämien
jälkien ollessa näkyvät

 

ymmärtäen syyn

 

nuotioiden tuikkiessa
pimeydessä kuin tähdet

 

toivon valo

 

tähän päivään
asti ajatellen häntä

 

tarinoita odottaa
vielä pääsyään sanoiksi
hänen huulillaan

 

nuotion loimussa

 

nuotioiden tuikkiessa
pimeydessä kuin tähdet

 

Sananen tuosta trendi sanasta: uudistuminen.

Uudistumisesta puhutaan paljon. Miten muutoksesta on sitten eniten hyötyä.

Uudistua voi monin tavoin. Ulkoisesti, sisäisesti, työelämässä, harrastusten parissa, ihmissuhteissa, yleisesti elämässä. Jopa vuoden ajat uudistuvat. Muuttuvat.

Minä uudistuin ulkoisesti tänä kesänä. Saksaisin kampaajalla ”metrin” kutrejani.

Kehittämismuutoksissa ei luoda uutta, vaan parannetaan sitä, mitä tällä hetkellä tehdään.

Siirtymävaihemuutoksessa on kyse uuden luomisesta, jolloin jotakin korvataan jollain täysin uudella.

Kolmas muutostyyppi on transformaatio. Muutoksia on tehtävä.

Kukapas ei rakastaisi vanhaa, tuttua ja turvallista.
Monen moni pelkää muutosta, suotta.

Mikään ei pysy samana ikuisesti. Uusiudumme jatkuvasti.

Olemme mukavuuden haluisia, tai ainakin tämä runoilijatar on.

Joskus muutos on kovin hidasta. Joskus muutos on kymmeniä vuosia kestävä prosessi.

Joskus vain pieni poksahdus ja kaikki siirtyy uusille urille. Nopeaa muutosta.

Ja miten muutumme. Astumme pikku hiljaa syksyyn, vaikka kesä tuntuu jatkuvan, ja jatkuvan, syksy on jo nurkan takana. Vuoden ajat vaihtuvat. Tämä on luonnon muutosta. Uudistumista.

Myös elämämme puitteet muuttuvat.

Roolit ja asetelmat muuttuvat.

Joten annathan itsellesi tilaa uudistua?

Tahtoa ja rohkeutta uudistua ja uudistaa.

Nyt olen raapustellut, niin ulkoisesta uudistumisesta, kuin elämän olosuhteiden tuomasta uudistuksesta, kuin työelämän uudistuksesta yleisesti, kouluissa uudistuksesta, harrastuksen parissa uudistuksesta ja mites sitten hengellinen uudistuminen?

Teidän tulee uudistua mieleltänne ja hengeltänne. (Ef. 4:23)

Jes. 43:18-19
– Älkää enää menneitä muistelko, älkää muinaisia miettikö! Katso: minä luon uutta. Nyt se puhkeaa esiin – ettekö huomaa? Minä teen tien autiomaahan ja joet kuivuuden keskelle.

 

 

Tänään tarjolla blogissani runouden tarina. Tarinassa elämän muutos on huima. Onko maailmassa muuta pysyvää kuin muutos?

Alkusanat tarinaan:

Romantisoituja tarinoita villistä lännestä eli alueesta Missisippi joesta länteen.
Rauhattomia seutuja 1800-luvun jälkipuoliskolla.
Länkkäreitä, toisin sanoen.

Seriffit, cowboyt, intiaanit, junarosvot, pankkiryöstäjät, korttihuijarit ja revolverisankarit.
Korpimaat.
Niistä on länkkärit tehty.
Romantisointi kera sankarillistamisen.
Rajaton vapaus.
Hyvät ja pahat erottuvat selvästi.
Pääkatu, missä seriffin toimisto että saluuna, hyvä yhdistelmä.
Tarinoissa myyttiset mitat.
Cowboy.
Cowboyt olivat omana aikanaan huonomaineisia, mutta sittemmin heidän elämäntapaansa alettiin romantisoida…

Romantisoituja tarinoita villistä lännestä eli alueesta Missisippi joesta länteen.
Rauhattomia seutuja 1800-luvun jälkipuoliskolla.
Länkkäreitä, toisin sanoen.

Näiden alkusanojen kautta on aika astua itse tarinaan… On siis… Tarinan aika, olen tarinan kertoja, fiktiivinen.

Aloitetaas tarina vanhoin kunnon sanoin… Olipa kerran…

Olipa kerran cowboy…

Kuin hidastetusta filmissä…
hän pakkaa laukkunsa…

Kuin hidastetusta filmistä…
Hän luo katseena vielä kerran maatilalle, tien päähän kävellessään, kääntyen, katseen luoden…

Kuin hidastetusta mykkä filmistä…
Hän muistelee kuinka työskenteli karjankasvatusteollisuudessa.

Kuin hidastetussa filmissä…
Hän muistelee, kuinka hän käytti edelleen perinteisiä taitoja karjaa kootessaan ja hevosia kesyttäessä, vaikka automatisointi olikin helpottanut työtä… Vaatetuksen ollessa sama kuin historian havinassa… stetson, bootsit, farkut… farkkujen päällä chapsit.

Kuin hidastetussa filmissä…
Hän muistelee kuinka hän oli taitava lassoaja…

kuin hidastetussa filmissä …
Hän muistelee, kuinka hän pakkaa laukkunsa…
Ase, kahvikannu, paistinpannu, kenttäpullo, satulahuopa ja makuupussi.

Kuin hidastetussa filmissä …
Hän muistelee laukkua pakatessaan, kuinka karjanajot olivat pitkästyttävää raatamista, karjalauman vauhkoominen oli uhka, silloin ammuttiin ilmaan. Ja jokien ylittäminen, kuinka raskasta ja vaikeaa. Yöt nukuttiin pelkällä huovalla, nuotion äärellä, ja aikaisin aamulla aloitettiin raataminen, raatamisen jatkuessa ilta myöhään, jopa aamu hämärään.

Kuin hidastetussa mykkä filmissä cowboy muistelee…
Laukkua pakatessaan sapuskaa, mikä saatiin keittiövankkureista. Leipää, papuja ja pekonia.

Kuin hidastetussa filmissä…
Hän muistelee, kuinka hän on myynyt tilansa, karjansa ja aikoo muuttaa Suomeen Helsinkiin…Punavuoreen, Rööperiin…. Helsingin tiheimmin asuttuun kaupunginosaan. Hän aikoo ajaa ratikkaa työkseen, raitiovaunut ovat hänen karjalaumansa, eläimiä hänellä ei ole. Suomen kieltä hän tuskin oppii, englannilla pärjää… Viihtyykö hän paremmin karjapaimenena vai ratikkakuskina, sitä tämä tarina ei kerro, sitä cowboy ei vielä tiedä… sen tämä tarina kertoo, että elämänmuutos on huima…

Kuin hidastetusta filmissä…
hän pakkaa laukkunsa…

Kuin hidastetusta filmistä…
Hän luo katseena vielä kerran maatilalle, tien päähän kävellessään, kääntyen, katseen luoden…

Kuin hidastetusta mykkä filmistä…

Sen pituinen se

Tarinan opetus oli: tarinassa elämän muutos oli huima, elämä muuttuu, maailma muuttuu.

 

Suurenmoista, että olet blogissani runouden.

– Runoilijatar

Lukemisiin