Vanha herra

Suomen vanhimmassa paikallismuseossa,

vuonna 1862 perustetussa  museosta löytyy

Wanha Herra 

MAAILMAN VANHIN SUKELLUSPUKU

1700-luvulta peräisin oleva vasikannahkainen sukelluspuku.

Sen lahjoitti museolle merikapteeni1860-luvulla.

Pääsiäisen jälkeen koettaa vappu…

Serpentiinit, ilmapallot, YO lakit ja karnevaalitunnelma,

 tippaleivät, sima, että munkit, näistä on vappu tehty.

Vappu, 1. toukokuuta.

Vappu kolkuttelee jo ovelle ja on pian.

Kauppojen hyllyjä koristaa jo vappu krääsä.

Juhla, jolloin toivotetaan kevät tervetulleeksi.

Suomen kielen sana vappu on peräisin sanasta Walborga, Valpuri.

Vappua on vietetty jo keskiajalla 700-

luvulla Saksassa eläneen, pyhimykseksi julistetun Walborgan muistopäivänä.

Karja laskettiin valpurina laitumelle ja Pohjanmaalla – täällä meillä päin –

 juoksenneltiin lehmänkellot kaulassa, karjaonnen varmistamiseksi, historian havinassa.

Rannikkoseudulla on poltettu juhlatulia, helavalkeita.

Kevääntulon juhla… juhlitaan vappuna.

Työväen ja ylioppilaiden juhla.

Mantan lakitus kuuluu vappuun ja Ullanlinnanmäki tai Kaisaniemi, Helsingissä.

Ja vaikkapas … Jyväskylässä yliopiston opiskelijat lakittavat Minna Canthin patsaan.

Kun taas Porissa Yliopistokeskuksen opiskelijat puolestaan lakittavat  karhu-patsaan.

Lippu liuhuu lipputangossa vappuna.

Vappu runoni lehdessä…

Runouteni ja tarinoideni skaala on laaja. 

Runoutta niin vappuun, pääsiäiseen, juhannukseen kuin jouluunkin.

Piknikki kuuluu vappuun, kuin voi puuroon… jos ei vain jääpuikkoja sada taivaalta.

Runoilen – mistäs muustakaan – kuin piknikistä.

Piknik-sanan käytöstä on merkintöjä 1500-luvulta alkaen Ranskasta

ja 1700-luvulta Englannin puolelta. 

Huikea maalaus piknik. Oletkos nähnyt maalauksen … Colenin maalaus.

Minulla on suloinen piknik kori…

On ihanaa pakata kori ja suunnata viltille napostelemaan suussa sulavia pöperöitä…

voiko vappua paremmin viettää?

Näin valmistat suussa sulavat tippaleivät vapuksi.

Minulla on loistava idea, 

tyhjälle ja pestylle, 

puhtaalle ketsuppipullolle, 

vapuksi. Mikä se on? 

Lukaise tekstiä eteenpäin niin tiedät.

TIPPALEIVÄT

3 kananmunaa
1 rkl sokeria
¾ tl suolaa
1 ½ dl maitoa
3 ¼ dl vehnäjauhoja
1 tl raastettua sitruunankuorta

paistamiseen noin 7 dl ruokaöljyä

Sekoita taikinan ainekset kulhossa. Kuumenna öljy paksupohjaisessa teräskattilassa.

 Öljyä tarvitaan noin 7 cm:n korkeuteen. Kokeile öljyn kuumuutta vaalealla leipäpalalla. 

Öljy on riittävän kuumaa, jos leipä tulee kauniin ruskeaksi 1 – 2 minuutissa. Varo ylikuumenemista. 

Laita taikina pursottimeen tai tyhjään, puhtaaseen salaattikastike- /

ketsuppipulloon. 

Pursota öljyyn toistensa päälle meneviä taikinanauhoja. Kun tippaleipä on ruskistunut vaaleanruskeaksi, 

käännä tippaleipä ja ruskista toinenkin puoli. Nosta tippaleipä reikäkauhalla talouspaperin päälle. 

Anna enimmän rasvan valua pois ja siirrä tarjoiluastiaan. Ripota tippaleipien päälle tomusokeria. 

Nauti tippaleivät siman kanssa.

Muistattekos vapun 1998 ? Lämmin, miltei helle.

Kun taas….

Vappuna 2005 satoi lunta ja räntää. Hrrr… kali kali…

Saas nähdä millaisessa säässä tänä vuonna 2023 vietämme vappua?

Pääseekös piknikille… kuin runoilin runossani… vai sateleeko jääpuikkoja taivaalta…

Lumi sulaa ja ilma lämpenee.

Lämpimästi tervetuloa kevät.

Muuttolinnut palaavat.

Luonto heräilee eloon, valmistautuen tulevan kesän loistoon.

Pian puut vihertävät, puut ovat sädehtivän kauniita vehreinä.

Jään alta paljastuu vihreä ja kaunis maa.

Kevät on suurenmoinen vuodenaika.

Ihanaa kevättä kaikille upeille blogini runouden sävelin lukijoille.

Suurenmoista, että olet löytänyt blogiini.

Näissä
tunnelmissa

näissä
tunteissa

Runoilijatar
Keväällä 2023

12.4.2023

Aivan vielä en toivota hyvää vappua. 

Vappuun on vielä aikaa…

toivotan…

Mukavaa vapun odotusta.