Vanhaa suomenkieltä

9.4.2023

9. huhtikuuta on  vuoden 99. päivä (sadas päivä karkausvuonna). 
Vuodesta on jäljellä 266 päivää.

9. huhtikuuta vietetään Suomessa 
Mikael Agricolan ja suomen kielen päivää.

Tänään on siis Agricolan päivä.

+ 11

Aurinko nousee 6:08
Aurinko laskee 20:31

 

Olet astunut blogiini

Runouden sävelin

lämpimästi tervetuloa

Pääsiäinen on vierähtänyt mukavasti mökkeillen …

Kevät on monta viikkoa myöhässä… Kuukauden päästä on jo vappu ollut…

Ja toukokuu on jo kesäloma kuukausi.

Lunta on vielä paljon.

Mitäs, kun lumi sulaa?

Tulviiko pian Pohojois-Pohojanmaa?

Onneksi minulla ei ole mitään veden äärellä.

Lehtikuvaksi päätynyt valokuvani: Tulvii Pohojanmaa… viime vuodelta.

Tulviiko tänä keväänäkin Pohojanmaa?

Dejavuu

Suomen kirjakielen isä, uskonpuhdistaja ja

Turun piispa Mikael Agricola syntyi Pernajassa Itä-Uudellamaalla noin vuonna 1510.

Tarkkaa vuotta ei tiedetä ?

Mikael Agricola

Hän oli pappi, rehtori.

Hän kirjoitti mm. Abckiria vuonna 1543. Rukouskirja Bibliasta

ilmestyi seuraavana vuonna. Sekä uuden testamentin suomennos (Se Wsi Testamenti).

Kaikki Agricolan luomat sanat eivät ole kestäneet ajan hammasta.

Työn, tuskan ja hien alla oli kadonneet sanat. Näistä kadonneista sanoista raapustelin

kauniin runoni Huikuri ja FIKTIIVINEN runo menee näin.

luutarha = hautausmaa
lustitarha = paratiisi
vertaveli = toveri

HUIKURI

oi minun
sydhemeni kiwu

minä myrisen

oksalla
mettinen

huikurin
tähden
lähden

mine mäyren
minä myrisen

syläys

oksalla
mettinen

huikurin
tähden
lähden

Mettinen on kyyhkynen, runossa on kyyhkynen oksalla,

rakas on huikuri, siis kevyt kenkäinen ja sydän tuskaa huutaa huikurin tähden,

ja huikurin tähden lähden.

Vanhaa suomen kieltä.

syläys = syleily siis

Huikuri tarkoittaa kahta asiaa, kevyt kenkäistä ja sämpylää,

runossani ensiksi mainittua.

Tiedätkös mitä on sikuri , lukijani ?

Mikael Agricola noin. 1510 Pernaja – 9. huhtikuuta 1557

Turun piispa ja uskonpuhdistaja.

Hän loi raamatunsuomennoksellaan Suomen kirjakielen pohjan.

Häntä pidetäänkin siksi suomenkielisen kirjallisuuden isänä.

Yhdeksän kirjaa, yhteensä noin 2 400 sivua.

Agricola opiskeli 1530-luvulla yliopistossa. Valmistuttuaan hän toimi Suomessa

Turun katedraalikoulun rehtorina.

Agricolan kuolinpäivänä 9. huhtikuuta vietetään suomen kielen päivää.

Mikael Agricola oli syntyisin Pernajan Torsbysta.

Hänen isänsä nimi oli Olavi (ruotsalaisittain Olof).

Perheessä oli Mikaelin lisäksi kolme tytärtä.

Agricola oli jo poikana ilmeisen tiedonhaluinen ja erityisen lahjakas.

Opinkäynti oli tuohon aikaan vain muutamien etuoikeus.

Hänestä voisi raapustella pitkästikin.

Lyhyesti tänään.

Agricola lähetettiin 1536 opiskelemaan Saksaan Wittenbergin yliopistoon,

jossa Martti Luther ja Melanchthon elivät ja vaikuttivat.

Agricola avioitui (Birgittan kanssa) .

Heillä oli poika Kristian Agricola.

Hän käänsi raamatun latinasta kansankielelle.

Lutherin periaatteiden mukaan kaikkien oli

kyettävä lukemaan Raamattua omalla kielellään.

Agricolan käännös julkaistiin vuonna 1548 nimellä Se Wsi Testamenti.

Ensimmäinen Agricolan ilmestynyt työ oli kuitenkin aapinen Abckiria 1543.

Rukouskiria Bibliasta, 1544.

Styyri, falskata, insigli, alasastua, ja monet muut

sanat eivät ole kestäneet ajan hammasta.

Noin 60 prosenttia hänen luomastaan sanastosta on kuitenkin yhä käytössä.

Mikael Agricolan mukaan on nimetty katuja, kirkkokin.

Patsaita.

Postimerkki ja juhlaraha.

Häntä on muistettu monin tavoin.

Tiedätkös mitä on sikuri , lukijani ?