Veden äärellä, meren äärellä : )

Runopöytä.

 

Olen Pohojois-Pohojanmaalta, Helsingistä Lakeuksille saapunut. Ja juurtunut. Äärimmäisen kaunista seutua. Tasaista. Talvella saa suksia työntää sauvoilla liikkeelle alamäessä, niin tasaista : )

 

Runo Pohjois-Pohojanmaasta. Ja kaunis runo menee näin, olkaas hyvä.

Veden äärellä, meren äärellä

meri, joet, vedet, tuulet,

hymyilevät huulet

veden äärellä

meren äärellä

meri

joet

vedet

tuulet

hymyilevät huulet

veden äärellä

meren äärellä

merituulen puhaltaessa kasvoihisi

tuulen kietoutuessa

humina puiden latvustoon

pohjoisen valo

kupliva kaupunkilaisuus

maaseudun ympäröimänä

totaalinen hiljaisuus

puhdas luonto

veden äärellä

meren äärellä

saaristoa

laivoja

sädehtivän kaunis luonto

aarnimetsät

rauhaa ja hiljaisuutta

retkeilyreitit maisemineen

kevät kesä

syksy talvi

yöstä päivään

merta

mannerta

maaseudun rauhasta

kaupungin sykkeeseen

historian havinasta

moderniin nykyaikaan

vihreät metsät

kirkkaat vedet

vehreät puut

saaristo

meri

joet

vedet

tuulet

hymyilevät

huulet

veden äärellä

meren äärellä

Runoilijatar pitää sulkakynänsä terävänä… raapustelemalla fiktiivisiä minitarinoita kera runouden… blogissa Runouden sävelin.

Olet valinnut lähes

täydellisen tavan

viettää aikaa ja

se on lukeminen : )

– Runoilijatar

Lukemisiin

Ps. Pian on kirjamessut… Runouttani on kirjamessuilla.