Kommentti sulla on housuissas II
Tänään minä jouduin tekemään jotain, mitä en halunnut tehdä. Jouduin sulkemaan blogin kommentointimahdollisuuden. Se johtuu siitä, että tänne ilmestyi eilen äärettömän pitkä, useita eri, erittäin hädänalaisessa asemassa olevia kansanryhmiä erittäin asiattomin sanakääntein kuvaava, rasistinen, misogynistinen, kansallismielinen, äärioikeistolainen, seksistinen ja muuten vain ruma teksti. Lopussa ohimennen myös solvattiin ainakin syntyperääni, ystäviäni ja uskontoani.
Kun poistin viestin, se ilmestyi tänne hetken perästä uudelleen. Poistin. Se ilmestyi takaisin. Kymmeniä kertoja, yöllä ja päivällä. Copypastettuna, sanasta sanaan. Kun suljin kymmenen viimeisimmän postauksen kommentointimahdollisuuden hätätoimenpiteenä, tämä ihminen kävi latamaassa tekstinsä useaan eri vanhaan postaukseen, selasi siis viikkojen ja kuukausien taakse, etsien paikkaa, johon iskeä.
Tämä ei muuten ollut ensimmäinen kerta. Viimeksi lukija kutsui minua oksettavaksi sekasikiöksi, kun poistin toistuvasti hänen kommenttinsa, joka käsitteli sitä, miten arabitaustaiset ovat tyhmiä ja aasialaistaustaiset älykkäitä.
Nyt riittää.
Olen yrittänyt olla ajattelematta tätä vaihtoehtoa, vaikka moni isokin media on siihen joutunut taipumaan. Ensinnäkin, Lily portaalina tunnetaan yhteisöllisyydestään ja avoimuudestaan. Toiseksi, minä en halunnut pelkästään näyttää millaista suomalaisuus myös voi olla, vaan toivoin myös rakentavaa dialogia. Sitä on ollut paljon, olen saanut oppia ihan uusia asioita ja tutustunut upeisiin tyyppeihin. Ehdottomasti parasta on ollut mahanpohjassa kutkuttavat kirjavinkit.
Olen joutunut karvaasti myöntämään itselleni, että rasismista puhuttaessa ei valitettavasti koskaan ole tasavertaista, symmetrista asetelmaa, missä kaksi osapuolta, valkoista ylivaltaa edustava tai vähintäänkin siitä hyötyvä sekä rodullistettu ihminen hyvässä hengessä etsivät kompromissia.
Viime aikoina hyvä keskustelu on hukkunut hyvin määrätietoisen, rasistisen trollaamisen ja kuvottavan mollaamisen alle. Erityisen pahalta on tuntunut perheenjäseniini kohdistuva mollaus ja kritiikki. Ei pelkästään siksi, että turvallisuudentunteemme on järkkynyt, kun meistä on kaiveltu mitä ihmeellisempiä tietoja, joita on levitelty ympäriinsä – vaan myös siksi, että minulta jatkuvasti penätään tietoa siitä, mitä perheeni on mieltä tästä kaikesta, mitä isäni sanoisi, miksi hän ajattelee asiasta X eri tavalla kuin minä.
Minä olen aikuinen nainen enkä kenenkään pikkulapsi, kykeneväinen muodostamaan itse omat ajatukseni ja seisomaan niiden takana, omilla kasvoillani ja omalla, ihan virallisella nimelläni. Kaiken muun alistavan kommentoinnin ohella myöskään infantilisointi ei ole ok.
Kerrataan siis vielä: Ruskeat tytöt on koko internetin ainoa suomalaisille, rodullistetuille naisille varattu julkinen keskustelun tila. Meillä on oikeus olla tässä yhdessä ainoassa paikassa rauhassa, ilman jatkuvaa väkivaltaista, sanallista hyökkäämistä. Meillä on oikeus puhua kokemuksistamme ja määritellä ne itse ilman jatkuvaa vähättelyä ja syyttelyä. Meillä on oikeus toteuttaa omaa identiteettiämme, historiaamme, kieltämme, hengellistä elämäämme, äitiyttämme, etnisyyttäämme, suomalaisuuttamme ja arkeamme juuri niin kuin itse parhaaksi näemme, ilman jatkuvaa kyseenalaistamista ja halveeraavia harhauttamisyrityksiä. Me koemme tätä kaikkea joka päivä ihan tarpeeksi kasvokkaisessa maailmassa.
Ruskeat tytöt on turva. Ja se on minun.
Lilyn tekniikka ei mahdollista tällä hetkellä kommenttien ennakkomoderointia, ja kommentit tulevat olemaan pois käytöstä siihen saakka kunnes muutos saadaan voimaan. Tulen seuraavana mahdollisena vapaahetkenä käymään läpi myös kaikki tuhannet tähän saakka tulleet kommentit ja moderoimaan niistä pois kaiken rasistista agendaa ajavan sisällön.
Jos ja kun tekniset uudistukset saadaan aikaiseksi, palaan kommenttiohjeistuksen kera.
Kiitos.