Päivähoitohokema piti kutinsa

Pari viikkoa menee tottumiseen. Tätä kuuli suunnalta jos toiseltakin, kun Tytär aloitti päivähoidon. Olin skeptinen. Nyt voin liittyä hokijoiden joukkoon. (Toki muistaen, että lapset ovat yksilöitä ja osa tottuu nopeammin, osa verkkaisemmin ja takapakkiakin voi tulla.)

Pari viikkoa meni tottumiseen. Nyt likka viettää päiväkodissa noin 6,5 h ilman vanhempia, ja iltapäivällä vastassa on ollut iloinen ja reipas tyttö. Välillä kuulemma tulee ikävä mieleen, mutta pääasiassa päivät sujuvat ilman itkuja.

Ja aiemmassa postauksessani murehdin päikkäriasiaa. En murehdi enää. Perjantaina hymyilytti, kun hoitaja kertoi touhottajamme olleen nukkarin ensimmäinen uinahtanut.. 

Pari viikkoa, pari viikkoa, ommmm. Pari..omm….viikkoaaaammmm..

-Hoo

Ps. Uusia sanoja on taas kertynyt. Viimeisimpinä puu, pipo, pipi, iso ja kivi (lausutaan Tyttären mielstä kiki)

 

suhteet oma-elama ystavat-ja-perhe