Tämä(kin) idyllinen kuva vanhemmuudesta on v-a-l-h-e (or am I doing it wrong?)

Näky on tuttu leffoista, telkkariohjelmista, mainoksista: vanhemmat (mielellään valkoisiin puettuna, rentoutuneet hymyt kauniilla kasvoillaan) sekä tenava (mielellään valkoisiin puettu, riemukas ilme kasvoillaan) kävelevät pitkin hiekkarantaa tai kävelykatua. Lapsi pitää vanhempia käsistä, yksi tassu kummallekin aikuiselle. Vanhemmat heilauttavat iloista muksua ilmaan ja keinuttavat välissään, siinä kävelyn lomassa. Jotenkin siinä tiivistyy sellainen perheidylli.

Totuus on kuitenkin toinen. 

Vaihe 1: Kumpikaan aikuisista ei tajua, että lapsi haluaa juuri nyt keinua, lapsi hermostuu.

Vaihe 2: Toinen aikuisista herää tilanteeseen, tuloksena puolikas heilautus, lapsi hermostuu.

Vaihe 3: Molemmat vanhemmat ovat messissä, lapsi ponnistaa väärään aikaan, lapsi hermostuu.

Vaihe 4: Onnistuminen! Lapsi sinkoaa tyytyväisenä korkealle ilmaan ja laskeutuu sulavasti takaisin aikuisten väliin. Lapsi vaatii lisää.

Vaihe 5: Toistetaan vaiheet 2-4 pari kertaa.

Vaihe 6: Aikuiset kyllästyvät ja väsyvät, lapsi hermostuu.

Se siitä idyllistä.

 

Fail.

 

– Hoo