Joku sanoo tätä opiskeluksi

Olen ollut törkeän kiireinen näin opiskelujen taas alettua. Vaikka jatkuvasti on ollut tekemistä, ihmettelen kuinka vasta on marraskuu. Usein puhutaan, että kiireessä aika lentää, mutta minulla näin ei kylläkään ole. Viime kevät oli elämäni pisimpiä eikä tämä syksy näytä millään loppuvan.

Olimme koulutusohjelmani kanssa Insomnia verkkopelitapahtumassa mukana. Tältä viikonlopulta taskuun jäi opintopisteitä, siis ihan oikeasti. Kyllä, opiskelen yliopistossa, teen tutkimusta ja heilun verkkopelitapahtumassa höhlissä vaatteissa.

ig2.02.jpg

Pelipisteemme. Teimme siis Insomniaan Insomnia Game 2.0 -nimisen pelin ja tämä tila toimi tukikohtanamme.

ig2.05.jpg

ig2.06.jpg

ig2.22.jpg

Pelipisteemme näyttely keskittyi Pac-Maniin. Loimme myös jälleen verkkopelitapahtuman tilan auditorioon live- Pac-Manin.

ig2.07.jpg

ig2.19.jpg

Eräällä kurssillamme tuunattiin vanhoja pelejä, jotka esiteltiin uudessa muodossaan Insomnian osallistujille.

ig2.10.jpg

Allekirjoittaneen tärkein tehtävä oli esittää pelimme toista taustahahmoa, tulevaisuudesta matkustanutta Muistimuseon kasariosaston assaria Cindyä. Kyllä, keräsin muutaman naurun matkallani, mutta pelin lopulla olin itse jo sitä mieltä, että pukuni oli liian pliisu ja meikkini sekä tukkani olivat liian valjuja.

 

Tätä meillä siis opiskellaan ja tutkitaan.

Työ ja raha Opiskelu

Opettajani P!nk

Välillä jään pohtimaan yksittäisiä artisteja sekä heidän tarkoitustaan elämälleni. Miksi kuuntelen P!nkiä? Mitä sellaista hänen musiikkinsa aiheuttaa minussa, että yhä kuuntelen häntä?

Se selvisi kun pohdin hänen sanoituksiaan. Hän on yksi opettajistani.

punchingbag.jpg

I’m my own worst enemy.
Its bad when you annoy yourself.

– Don’t Let Me Get Me

Albumilla M!ssundaztood olleen kappaleen kautta teini-ikäinen Nerdy ymmärsi, että olin itse itseni suurin vihollinen. Tuskin kukaan vihasi minua silloin yhtä paljon kuin itse tein.

Oivalsin lopulta, että se kaikki viha olikin oman pääni sisältä kumpuavaa ja että etsin sille vahvistusta muiden ihmisten käytöksestä. Kukaan ei koskaan sanonut minulle niin pahoja asioita kun itse ajattelin itsestäni.

pinktimber.jpg

Can’t you tell that this is all just a contest?
The one that wins will be the one that hits the hardest.

– –
I forgot to say out loud how beautiful you really are to me.
I can’t be without, you’re my perfect little punching bag.

– Please, Don’t Leave Me

Rakkauden ja parisuhteen ei tulisi olla kilpailu, jossa toinen voi tuntea olonsa hyväksi vain nähdessään toisen voivan itseään huonommin. Sparrauskavereita voi etsiä kuntosalilta, mutta rakkauttaan ei saa muuttaa aseeksi rakkaintaan vastaan.

Kun parisuhde tuottaa enemmän tuskaa kuin onnea, on parasta lähteä eri suuntiin ja toivoa, että ensikerralla sitä osaisi tehdä erilaisia valintoja.

pink.jpg

I don’t wanna be the girl who has to fill the silence
Cryin scares me cause it screams the truth

– Sober

Olen nuoruuteni ajan pitänyt puhetta tapanani olla esillä ja esille minun pitikin päästä. Kun muilla ei ollut sanottavaa, oli minun lopulta revittävä vaikka tikusta asiaa. Ja ihan vain siksi, että ”pelastaisin” ihmiset kiusalliselta hiljaisuudesta ja saisin olla äänessä.

Toisaalta kaiken sanomani piti aina olla positiivista, mielellään joku hyvä vitsi. En vieläkään puhu vakavista aiheista noin vain edes läheisteni kanssa. Mutta nykyään olen sinut sen kanssa, ettei minun tarvitse olla jatkuvasti esillä. Seesteisyys alkaa pienistä asioista.

 

 

Kuvat: Weheartit

Kulttuuri Musiikki Ajattelin tänään Höpsöä