Mulla on parhaat ystävät, jotka sekottelee mun jääteehen reippaalla kädellä rommia, pelaa noppaa teltassa ja saa grillin savuamaan. Eikä ne ärähtele, vaikka puhutaan asioista, jotka jakaa meidän moraalikäsitykset vahvasti kahtia.
Joka vuosi sitä aattelee, että tää kesä on meidän viimeinen ja ollaan niin jakautuneita pitkin Suomea, mutta hyvin me yhä löydetään toisemme.
Nämä innostusta ja rakkautta pullollaan olevat ilmeet kertovat varmaan kaiken.
<3 <3 <3 <3
Tutun luona vessan peili valui ja sen tekstuuri oli pakko ikuistaa. Mutta kuinka nautinnollista on ostaa kaupan halvinta lonkeroa ja maata vanhojen ystävien kanssa olohuoneen lattialla ja jutella fitnesspäiväkirjoista ja juhannuksista ja tinderistä ja kilpailuyhteiskunnasta ja ihan mistä vaan.
Kotimatkalla yö oli tyyni ja taivas upean sininen. Rappukäytävän ovella yksi lokinpoikanen odotti ja piipitti. Juoksi mua pakoon suoraan autotielle ja oli pakko juosta sen perässä, että se menisi tien toiselle puolelle asti. Vitsi miten pahalta tuntuu, kun tietää, että toinen pelkää sua henkensä edestä.