Siitä on kuulkaas tasan kaksi vuotta, kun pihaamme kurvasi paketti Pohjanmaalta, minun unelmani. Enpä ollut edes muistanut, mutta kaveri oli löytänyt Facebook-seinältäni vuonna 2009 kirjoitetun, johonkin siihen aikaan kiertäneeseen ”haasteeseen” liittyvän muistiinpanon; 25 asiaa minusta. Muistiinpanon kohta 5: Suurin unelmani tällä hetkellä on rakentaa oma talo. Hiekkatien varrelle, iso, valkoinen, yksikerroksinen puutalo, jossa on toisella puolella iso veranta ja toisella puolella kuisti jossa kasvaa vaaleanpunaisia pelargonioita. Paljon huoneita ja tilaa proggistelulle.

Unelma toteutettu, paitsi, että en enää perusta pelargonioista, ja taloon rakennettiin ”varalle” myös toinen kerros. Kannattaa siis varoa, mitä unelmoi. Raksa-aika, ainakin näin kymmenen kuukauden asumisen ja muistojen kultaamisen jälkeen, oli ihan mukavaakin, tosin myös elämäni vaikeimpaa. Mutta ei rakentamisen takia, vaan sen takia, että juuri ennen rakentamisen alkamista menetin täysin yllättäen elämäni kivijalan, isäni. Lapsuus loppui viimeistään tuolloin ja jouduin toteamaan, että minusta oli tullut se viimeinen turvaverkko, jonka olemassa oloon olin itse aina voinut luottaa.

Tänään olen istuttanut isältä perityillä rahoilla nurmikon, pensaita ja puita sinne, mistä kaksi ja puoli vuotta sitten yhdessä raivasimme metsää umpihangessa ja paistoimme makkaraa nuotiolla viimeisen kerran. Ja tänään olen jostain syystä saanut ensimmäistä kertaa kirjoitettua isän kuolemasta julkisesti.

Kuvassa näkyvä etupihan ”pikkupiha” sai nurmikon jo alkukesästä. Tässä yhtenä päivänä kävelin katsomaan taloa täältä nurmikon takaa ja suorastaan liikutuin; piha oli vaivihkaa alkanut näyttää ihan pihalta ja vielä sellaiselta, mistä pidän, vaikka suuri visio on edelleen antanut odottaa itseään. Toki pari minuuttia fiilisteltyäni katse alkoikin jo etsiytyä niihin runsaslukuisiin keskeneräisiin kohtiin talossa. Eli tämä kuva voisi toimia vaikka sellaisena etsi kuvasta 10 virhettä -tyylisenä tehtävänä. Tosin löysin niitä nyt jo nopealla kertavilkaisulla 15.

Ai niin, onhan tässä jotain muutakin, kuin taloa tehty, eli sisältyy noihin kahteen vuoteen myös valtavia onnen palasia: