Terveisiä tallista
Hiihtolomaviikko. Ainakin siinä määrin, kuin kotiäidillä nyt voi olla ja koko muukin perhe on ollut lomalla. Viikon teemana ei ole ollut talviurheiluriemut, vaan keskeneräisten rakennus- ja sisustusprojektien loppuun vieminen. Tai no, lapset keskenään ovat huolehtineet ulkoilusta ja pulkkailustakin.
Viikko on ollut aivan mahtava, en muista milloin olisi ollut näin paljon aikaa puuhailla omiaan. Niin tosiaan, meillä on ollut myös mummi lapsenvahtina.
Sunnuntaina päästiin ensimmäisen kerran Saarnikallion saunaan, sauna tosin kaipaa vielä paria smyykilautaa, mutta saunottu on joka ilta sunnuntain jälkeen. Päiväaikaankin sauna on ollut tehokäytössä:
Muuten viikkoni on kulunut pääasiassa ensimmäisesssä kuvassa näkyvien ovien parissa.
Näitä pelastettiin seitsemän kappaletta luvan kanssa yhdestä autiotalosta. Yhden oven koko on 50*190 ja niistä on nyt viikon mittaan jalostumassa astiakaappi ja vaatekaappi. Mies tekee rungot, minä pinnat. Vanhojen maalien rapsutteluun on kulunut tunti jos toinenkin. Miten maalin kaapinen voikin olla niin koukuttavaa, vähän kuin Tetris 80-luvulla tai joku matopeli joskus taannoin. Vaikka kuinka ajattelisi pitävänsä tauon, on pakko rapsuttaa vielä vähän.
Ja miten maalin kropsuttaminen voikin olla niin aivoja tuulettavaa puuhaa, ei tarvitse ajatella mitään, vaikka kuitenkin täytyy olla alati tietoinen siitä mitä lasta, puukko tai hiekkapaperi tekee…
Ai niin, ja vähän luontokuvausta tallin ja talon välillä suhatessa:
