Levyttämisen vaikeus

Kiasman Facebook-sivulla on parin kuukauden ajan voinut toteuttaa toteutumatta jääneet haaveet rocktähteydestä ja kokeilla, miltä se ensilevyn kansi voisi näyttää. Ryhdyin puuhaan innolla, mutta vaikeudet alkoivat jo ensi metreillä.

Kuvan valitsemisessa kynnys ei ollut vielä turhan korkea. Kamerakännykkä käsivarren päähän ja räps. Remonttivaatteisiin sattui vielä sopivasti kuulumaan 90-luvulta talteen jäänyt promopipo, niin että asennettakin saatiin mukaan.

Artistinimen valinta olikin jo hankalampaa, mutta sitten mieleen muistui hyvän ystävän käyttämä väännös omasta nimestäni. Luokassa kulkevien kirjelappusten päällä lukenut πa kelpasi hyvin nimeksi, ovathan outoja merkkejä käyttäneet tunnetummatkin muusikot.

Todelliset vaikeudet alkoivat levyn nimeä valitessa. Tekisinkö musiikkia suomeksi vai englanniksi? Olisiko tyylilajini iskelmä, pop, rap vai metalli. Saisiko ensilevyni nasevan yksisanaisen nimen kuten Eva Dahlgrenin Snö, kantaaottavan kuten Metallican Master of Puppets vai lukisiko kannessa pidempi ajatus kuten Fastballin All the Pain Money Can Buy. Vai sittenkin jotain suomeksi? Levyllinen musiikkia jäi loppujen lopuksi syntymättä, mutta albumin nimeksi annoin ensimmäisenä mieleen tulevan sanaparin.  

Vielä tänään ehdit levyttämään!