Muissa museoissa: Ei mikään viiden tähden hotelli

Voisi leikkimielisesti todeta, että tämä on se paikka johon museotyöntekijä haluaisi lähettää kurittomat asiakkaat. Patarein vankilamuseo Tallinnassa on kokemuksena niin vaikuttava raakuudessaan, että se saa varmasti pysähtymään ja miettimään asioita uudemman kerran. Varsinkin kun ottaa huomioon, että kohde oli vankilakäytössä vielä kaksituhattaluvun puolella.

Paikka on niin autenttisessa kunnossa, että Suomessa se ei saisi lupaa toimia minkäänlaisena yleisökohteena – vaadittaisiin vähintään peruskorjaus. Teippinauha estää romahtaneisiin tiloihin pääsyn, vanerit peittävät lattiassa olevia koloja ja ruosteinen piikkilanka-aita on enimmäkseen ylettymättömissä. Hämärässä kannattaa katsoa jalkoihinsa ja välttää esimerkiksi aukkoa, johon hirtetyt vangit narun jatkona tipahtivat.

Rapistunut laitos on kuitenkin museo. Sen todistaa viimeistään pihamaalla pääsylippuja myyvä mummo, joka puhuu suomalaisille viroa hitaammin ja kovemmalla äänellä. Käteen saa myös pienen monikielisen esitteen, joka esittelee paikan historiaa merilinnoituksena ja sittemmin neuvostoviron synkkänä vankilana (jossa jo tutkintavankeusajat olivat neuvostomittakaavan mukaisia). Nykykunnossaan paikan karuus välittyy enemmän kuin hyvin, ilman selittäviä seinätekstejä ja historiallisia dokumentteja. Tämä paikka on todellinen, vaikka ihmisen haju paikasta onkin muutamassa vuodessa jo tuulettunut enimmäkseen pois.

Museona toimiva vankila sijaitsee Kalamajan alueella, eli kun saavut seuraavan kerran Tallinnan satamaan, lähde länttä kohti ja taivalla pari kilometriä. Lähialueelta voit pienellä haeskelulla löytää myös päräyttäviä ruokapaikkoja, jos tämän kokemuksen jälkeen vielä ruoka maistuu.

Patarei
Sihtasutus Mänguväljaku Fond
Kihnu 6-124
Tallinn
13913