Pasolini elää

pasolinin_tuhkat_0.jpg

Alfredo Jaarin elokuvasta ”Pasolinin tuhkat”.

Italialainen runoilija, kirjailija, elokuvaohjaaja ja yhteiskuntakriitikko Pier Paolo Pasolini (1922-1975) on taas ajankohtainen. Alfredo Jaarin näyttelyssä Kun runous ei riitä Kiasmassa on mukana elokuvamontaasi, joka on taiteilijan kunnianosoitus Pasolinille. 38-minuuttinen elokuva Pasoliniin tuhkat (2009) koostuu pääosin otteista Pasolinin omista elokuvista sekä hänen televisioesiintymisistään 1970-luvulla. Myös hänen kuolemansa oli aikanaan mediatapahtuma.

Aika ajoin kiinnostus Pasolinin ajatteluun ja taiteellisen tuotantoon herää henkiin. Esimerkiksi vuonna 2012 New Yorkin Modernin taiteen museo järjesti Pasolinin elokuvien retrospektiivin ja vuonna 2013 Barcelonan nykykulttuurin keskuksessa oli esillä Pasolinin ja Rooman suhdetta käsittelevä näyttely. Samana vuonna New Yorkissa gallerianäyttelyssä Location Onessa esiteltiin Pasolinin omia piirustuksia ja maalauksia, lähinnä omakuvia ja muotokuvia 1940-luvulta lähtien. Malleihin kuului Pasoliniin läheinen ystävä, oopperalaulajatar Maria Callas. Hänet nähdään myös Jaarin Pasolini-lyhytelokuvassa traagisen Medeian roolissa, Pasolinin samannimisestä elokuvasta leikatussa otoksessa.

Pasolini on innoittanut myös kuvataiteilijoita. Toukokuussa 1975, viisi kuukautta ennen kuolemaansa, Pasolini esiintyi Bolognassa Galleria Comunale d’Arte Modernassa Fabio Maurin performanssissa Intellektuelli. Siinä Pasolini istui tuolilla yleisön edessä ja hänen rintakehäänsä, valkean paidan päälle, projisoitiin hänen elokuvaansa Evankeliumi Matteuksen mukaan

Myöhempinä aikoina Pasolinille on nimennyt teoksiaan useampikin nykytaiteilija, kuten Richard Serra, Cerith Wyn Evans, Adrian Paci ja Berlinde de Bruyckere samoin kuin hänen maanmiehensä Elisabetta Benassi ja Francesco Vezzoli. Monille heistä Pasolini edustaa radikaalia intellektuellia, pelkäämätöntä yhteiskuntakriitikkoa ja ennen kaikkea kulttuurin merkityksen puolestapuhujaa. Hänen mysteerinen kuolema Ostian hiekkarannalla jaksaa myös kiinnostaa.

dafoe1.jpg

Willem Dafoe Abel Ferraran tulevassa elokuvassa ”Pasolini”.

Populaarikulttuurissakin Pasolini on saanut tribuuttinsa. Morrissey samaistuu häneen laulussaan You Have Killed Me (2006) ja brittibändi Coilin musiikkivideolla Ostia – The Death of Pasolini (1986) nähdään Pasolinin roolissa tunnettu elokuvantekijä Derek Jarman. Paraikaa Pasolinin elämän viimeisistä päivistä kuvataan fiktioelokuvaa, jonka ohjaajana on Abel Ferrara ja jonka nimiosassa tullaan näkemään tunnettu amerikkalaisnäyttelijä Willem Dafoe. Elokuvan pitäisi valmistua ensi vuonna, jolloin tulee kuluneeksi 40-vuotta Pasolinin kuolemasta.

Pier Paolo Pasolini oli tunnettu tyylikkäästä pukeutumisestaan, italialaiseen tyyliin. Se näkyy myös Jaarin elokuvaan leikatuissa kohtauksissa Pasolinin esiintymisistä Italian televisiossa ajan muodille ominaisissa kapeissa puvuissa ja näyttävissä silmälasikehyksissä. Muotitalo Hugo Boss onkin nimennyt yhden miesten kapealinjaisen, ”eurooppalaisen” pukumallinsa Pasolinille. Saa nähdä, milloin markkinoille tulee Pasolinille nimetty vintage-kehysmallisto?

Jari-Pekka Vanhala
amanuenssi

Kulttuuri Suosittelen Uutiset ja yhteiskunta

Göstan silta

gostan_paviljonki.jpg

Uusi museo Mäntässä, Serlachius-säätiön rakennuttama Göstan paviljonki avattiin viime perjantaina ja se on ehtinyt herättää jo paljon ihastusta, eikä syyttä. Puinen rakennus myötäilee maisemaa ja niveltyy luontevaksi osaksi sekä Joenniemen kartanoa, puutarhaa että metsää.

Kokonaisuuteen liittyy myös silta, kartanorakennuksen toisella puolella.

Silta on elämys. Sen kaide muuttuu sillan puolivälissä penkiksi. Puu on miellyttävän sileää ja mukava materiaali istua. Alla solisee vesi.

silta.jpg

Silta on säänkestävää, patinoituvaa cor-ten terästä ja samaa kuusipuuta kuin Göstan paviljonki. Molemmat materiaalit muuttuvat ajan mittaan: nyt vaalea kuusi tummuu ja harmaantuu, cor-ten teräs saa ruskeanoranssin ruostepinnan.

Silta vie Taavetinsaareen, jossa on parhaillaan esillä Mäntän kuvataideviikkojen teoksia. Tulevaisuudessa Taaventinsaaressa nähdään lisää taidetta, suunnitteilla on mm. taidepaviljonkeja, eli luvassa lisää kiinnostavaa arkkitehtuuria ja taidetta.

Gösta paviljongin ja sillan ovat suunnitelleet barcelonalaisen arkkitehtitoimiston MX_SI:n arkkitehdit Boris Bezan, Héctor Mendoza ja Mara Partida.

Arja Miller

Kulttuuri Suosittelen