Arktista arkkitehtuuria

Arktisten alueiden hyödyntämisen ollessa ajankohtainen uutisaihe, voi vilkaista mitä tapahtuu toisella napa-alueella, Antarktiksella. Sen haastaviin ilmasto-olosuhteisiin, ”maapallon Marsiin”, on rakennettu ja tullaan lähitulevaisuudessa rakentamaan lisää tutkimuskeskuksia. Niiden suunnittelussa täytyy ottaa huomioon voimakkaat tuulet ja paukkuvat pakkaset, lumi ja jää, energian tuotantotavat sekä myös itse rakentamiseen ja toimintaan liittyvä logistiikka. Mahtaisiko Suomesta löytyä jäänmurtamisen ohella myös arktisten alueiden arkkitehtuuriosaamista?

modulit.png

Kätevältä ratkaisulta vaikuttaa suurta lelua muistuttava, värikkäistä moduleista koostuva “Antarctic Survey’s Halley VI”. Brittien tutkimusasema aloitti toimintansa virallisesti helmikuussa 2013. Siniset modulit kätkevät sisäänsä laboratorioita, punainen moduli yhteisiä tiloja, kuten ruokala, kuntosali ja baari. Keskukseen mahtuu kerralla enimmillään 52 tutkijaa. Jaloille, suksien päälle nostetun rakenteen on tarkoitus vähentää herkkään ympäristöön kohdistuvia vaikutuksia ja sen on helposti myös siirrettävissä paikasta toiseen.

iceberg.png

Ekologiset tekijät on otettu huomioon tanskalaisten utopistisessa hankkeessa ”Iceberg Living Station”, jota on ehdottanut arkkitehti David Garcia. Rakennelma on suunniteltu kaiverrettavaksi jäävuoren uumeniin. Se tulee arviolta 7-10 vuoden aikana sulamaan ja katomaan luonnonmukaisesti. Mitään ulkoapäin tuotuja materiaaleja ei rakentamiseen tarvita. Energia on suunniteltu tuotettavaksi tuuli- ja aurinkovoimalla.

bharati.jpg

Myös alumiini, teräs ja lasi, nuo aikamme arkkitehtuurin materiaalit ovat löytäneet tiensä etelämantereelle. Modernia, ylellistä yksityishuvilaa muistuttaa intialaisten kolmas, vuonna 2012 avattu arktinen tutkimusasema ”Bharati”. Saksalaisten suunnittelema rakennus koostuu 134 alumiinikontista, eli se voidaan helposti myös purkaa osiin ja kuljettaa muualle.

Arktista arkkitehtuuria esitellään paraikaa näyttelyssä Ice Lab: New Architecture and Science in Antarctica. Se on esillä Manchesterissa (MOSI – Museum of Science & Industry) 6.1.2014 saakka. Mukana on mm. pienoismalleja, piirustuksia, valokuvia, elokuvia ja arkkitehtien inspiraation lähteitä. Näyttelyyn liittyvä kirja on myös ladattavissa netistä ebook-muodossa.

Jari-Pekka Vanhala
Amanuenssi

Kulttuuri Suosittelen Ajattelin tänään

Äänestä re-make!

sulkapallo-ooppera_051021pv001.jpg

Kiasma-teatteri on Kiasman 15-vuotisjuhlan kunniaksi käynnistänyt re-make-äänestyksen, jossa on mukana seitsemän menneisyydestämme tuttua (sekä monelle varmasti tuntematonta tai unohtunutta) teosta. Eniten ääniä saanut esitys toteutetaan uusiksi Kiasmassa ensi keväänä.

Historian herkullisimpia teoksia on äänestykseen valinnut Kiasma-teatterin tiimistä koostunut esiraati: suunnittelijat Jani-Matti Salo, Mari Kujala, Pauli Riikonen ja Joonas Pehrsson, sekä tuottajat Sanni Pajula ja Jonna Strandberg. Lisäksi toiveita on kyselty muiltakin kiasmalaisilta.

Todella mahtavaa on ollut, kuinka innokkaasti taiteilijat ovat lähteneet leikkiin mukaan, ja kuinka moni on jo käynyt äänestämässä. Myös esittävien taiteiden tiedotuskeskukset ovat selvästi ottaneet onkeensa ja puffaavat äänestystä. Re-maken taustalla on halu lämmittää uudelleen joku teatterissa aikoinaan nähdyistä kotimaisista teoksista, sillä monen elävän teoksen elinkaari on lyhyt ja esitykset hautautuvat helposti historiaan. Kun kaikkea ei voi valitettavasti uusia, parasta on antaa demokratian puhua. Katsotaan sitten millaisena versiona re-make astuu näyttämölle ensi keväänä.

Mutta ensin äänestetään! Vika äänestyspäivä on 15.10. ja voittaja selviää 16. lokakuuta.

Mukana ovat:
Oblivia: Entertainment Island 1-3 (2008–2011)
Paula Tuovinen: Blondi (2000)
Juha-Pekka Hotinen, Teemu Mäki ja Max Savikangas: Sulkapallo-ooppera (2005)
Jack Helen Brut: Loop (2000/1985)
WHS / Ville Walo ja Kalle Nio: Keskusteluja (2006)
Esitystaiteen seura / Tomi Humalisto: Pimeä projekti (2006)
Pauliina Hulkko: Amoralia (2003)

keskusteluja_070131pv002.jpg

Jonna Strandberg
Vastaava tuottaja, Kiasma-teatter

Kuvat: VTM/KKA, Petri Virtanen

Kulttuuri Suosittelen