Lehtolan kuvat levyhyllyssä

lehtola_koira_punaisella_taustalla.jpg

Jouko Lehtolan kuvaama haukkuva koira päätyi Handsome Furs –yhtyeen levynkanteen

Montako Jouko Lehtolan kuvaa on kotonasi? Katso levyhyllystäsi.

Lehtola on kuvannut muusikoita vapaa-ajalla ja esiintymässä, mutta myös koko joukon levynkansia. Levyjen kannet antavat musiikille kasvot, vievät voimalla levynkuuntelijan ajatuksia.

Kokosin Spotify-soittolistan kappaleista, joihin Lehtola on kuvannut levynkannet tai sisäkansien kuvia. Listan kappaleista on löydettävissä myös yhtäläisyyksiä Lehtolan muihin valokuviin, esimerkiksi moniin Viattomuuden loppu –näyttelyn kuviin.

PMMP:n Kesäkavereista tulee helposti mieleen Lehtolan kuvaamat Nuoret sankarit, kun kappaleessa lauletaan laiturin nokasta ja siitä mitä on ehkä olla nuori.

Valossa Jouko Lehtola -dokumentissa taiteilija toteaa, että jossain vaiheessa tuntui, että kaikkien piti saada kaikki. Siksi Handsome Fursin All We Want, Baby, Is Everything

lehtola_auringonlasku.jpg

Kappaleessa All We Want, Baby, Is Everything  mainitaan myös kultaetsattu taivas. Hohkaisa taivaanranta vilahtelee muissakin kappaleissa.

Kauko Röyhkän Paha Maa on paikoin kuin Lehtolan kuvat onnellisena hymyilevistä humalaisista Suomen kesässä, toisaalta se tuo mieleen kuvasarjan Veitset, vaikka kappaleessa kostetaankin veitsen sijaan Gillette-partaterällä.

Jonna Tervomaan Suljettu sydän on ehkä piilotettu tatuointien tai irokeesitukan alle. Myös  HIMin Right here in my arms –kappaletta voi ajatella Lehtolan tatuointikuvien kautta.

Kolmannen Naisen biisissä lauletaan ”tiedän olevan hyvää ja kaunista”. Se on kuin Lehtolan kyky nähdä nättiä ja herkkää rosoisessa.  Hypnomenin kappaleen The Oath, ”vala”, voi paikantaa vaikkapa oikeussaliin, mistä Lehtolan kuvat huppupäisistä ihmisistä ovat saaneet alkunsa.

Aki Sirkesalon Aika sopii toisaalta Lehtolan kokemukseen, että oma aika on sijoiltaan, ja samalla joistakin Lehtolan kuvista ja sanoista aistittavaan tunteeseen, ” en tiedä onko ollutkaan aikaa tätä parempaa”. PMMP:n Rusketusraidoissa haikaillaan viattomuuden loppua.

Helka Heinonen

Lisää Lehtolan kuvaamia levynkansia
Jouko Lehtolan näyttely Viattomuuden loppu Kiasmassa 18.8. saakka.

Kuvat:
Jouko Lehtola, nimetön, sarjasta Dogs, 2004.
Jouko Lehtola, Sunset, sarjasta Maisemat, 2002.
VTM/KKA, Petri Virtanen

Kulttuuri Musiikki Suosittelen

Pellekidutus

klovni.jpg

Göteborgin taidemuseossa on parhaillaan esillä Bruce Naumanin näyttely, jossa eksyin teoksen Clown Torture (Dark and Stormy Night with Laughter) äärelle.

Teoksessa televisioruudussa nököttävä klovni kertoo tarinaa vastapäisen telkkarin harlekiinille. Jonkin ajan kuluttua klovni tajuaa, että tarina toistaa itseään. Hän yrittää elein ja ilmein muuttaa kerrontaa, muttei juurikaan siinä onnistu. Klovni alkaa viuhtoa ruudulla maanisen epätoivon vallassa ja tilanne muuttuu katsojallekin melkoisen tukalaksi.

Ahdistuksessa katse hakee teoslapusta tukea ja selitystä. Lapussa lukee:

Whether it is the clown or the viewer who is being tortured remains an open question.

Touché.

Kuva: Bruce Nauman, Clown Torture (Dark and Stormy Night with Laughter), 1985.

Kulttuuri Suosittelen Höpsöä