Muissa museoissa: Kuusnepasta Nintendoon

1_retrokoris.jpg

Ari Tommiskan yksityiskokoelmaan perustuva Helsingin tietokone- ja pelikonsolimuseo on saanut oivallisen esitysareenan Jätkäsaaresta, Verkkokauppa.comin tiloista. Museo on hieman epätyypillisessä paikassa, mutta sopii ympäristöön aihepiirinsä puolesta erinomaisesti. Sekä kaupan että museon tarjonta lienee hyvin pitkälle samaa kohdeyleisöä miellyttävää.

2_c64.jpg

Museon kokoelma ei ole aivan vähäinen, sillä asialleen omistautunut Tommiska on keräillyt kuutisensataa konetta ja reilut neljätuhatta peliä, joista on valittu esille satamääräinen valikoima.

Oma ensimmäinen koneeni oli Commodore 128D, joskin käytin sitä enimmäkseen Commodore-64 -moodissa pelaamisen takia. Niinpä esillä oleva alkuperäinen ”Kuusnepa” aiheuttaakin lähes yhtä vaikuttavan nostalgiatripin.

Commodoren lisäksi myös Atarin kehityskaari on hyvin kattavasti esillä. Lisäksi nähtävillä on mm. legendaarinen ”pönttö-Mac”, vaikka omakohtaisesti se onkin tuttu lähinnä tv-sarjoista. Pelikonsolipuolella 80-90 -luvun koneet ovat hyvin edustettuina, joista itseä miellyttää eniten Nintendo-valikoima.

3_nipa.jpg

Museotila on jaettu kahteen kerrokseen, joiden välillä pääsee liikkumaan hieman ruuhkaisella hissillä. Samalla reissulla voi ajaa rakennuksen huipulle asti, jos katolla sijaitseva Mig-hävittäjä on vielä näkemättä tai haluaa viilentää pelimuseossa kuumennutta päätään.

5_mac_ja_seka.jpg

Museotilat ovat avoinna Verkkokauppa.comin aukioloaikojen mukaisesti ja käynti on maksuton. Paitsi jos sortuu samalla kauppiaan suunnitelmien mukaisesti viihde-elektroniikkaostoksille.

Kaikille retronörteille reissu on ehdottomasti pienen vaivannäön arvoinen ja osoittaa jälleen, kuinka paljon kokoelman arvostukseen ja arvoon esillepano vaikuttaa.

Lue lisää: www.tietokonemuseo.net

Kulttuuri Suosittelen Höpsöä

Oman aikansa Kullervot

kuvat_oman_aikansa_kullervot.jpg

Juuri avatussa Jouko Lehtolan näyttelyssä Viattomuuden loppu Kiasmassa on yksi erityisen mieleenpainuva valokuva: ”Tommi” sarjasta ”Merkitty iho”. Koivuun nojaileva paidaton hahmo paljastaa tatuointimusteella kuvioidun ihonsa ja kasvonsa. Itse tehdyt tatuoinnit eivät näytä kovin onnistuneilta ja onnettomuudekseen Tommi oli saanut maksaa tuhoavan tartunnan likaisesta tatuointineulasta: ”Tommi tiesi kuolevansa pian, hän asui pienessä mökissään syrjässä ihmisten katseilta”, on valokuvaaja kertonut.

Tommi on kuin nykysuomalainen Kullervo, se kalevalainen hahmo, jonka Akseli Gallen-Kallela 100 vuotta aiemmin maalauksessaan ja grafiikanlehdissään kuvasi. Kumpikin on traaginen outsider, oman kohtalonsa vanki. Maalauksessa orpo Kullervo kiroaa kohtaloaan ja vannoo kostoa kiven leipään kätkeneelle emännälle. Molemmat nuoret miehet, kumpikin aikakautensa housumuodissa, ovat vetäytyneet syksyn värejä hehkuvaan luonnonmaisemaan. Kaikesta toivosta jo luopuneen Kullervon ikuisti omalla synkällä tavallaan myös Kalervo Palsa maalausversioissaan 1970- ja 1980-luvulla.

Mikähän voisi olla 2010-luvun kuva Kullervosta, vai onko nyt aika ja halu kuvata vain voittajia?

Jari-Pekka Vanhala
amanuenssi

 
Akseli Gallen-Kallela (1865-1931)
Kullervon kirous, 1899
Kuva: Valtion taidemuseo, Kuvataiteen keskusarkisto, Pirje Mykkänen

Jouko Lehtola (1963-2010)
Tommi sarjasta Merkitty iho, 1999
Kuva: Valtion taidemuseo, Kuvataiteen keskusarkisto, Petri Virtanen

Kalervo Palsa (1947-1987)
Kullervo, 1983
Kuva: Valtion taidemuseo, Kuvataiteen keskusarkisto, Pirje Mykkänen

Kulttuuri Suosittelen Uutiset ja yhteiskunta