Lennusadam on Tallinnassa sijaitseva tuore merimuseo, sillä kohde on avattu tämän vuoden toukokuussa. Nimenä Lennusadam on ehkä hieman harhaanjohtava, sillä suomeksi se tarkoittaa lentosatamaa. Museon käytössä oleva halli onkin rakennettu ensimmäisen maailmansodan tienoilla vesitasohalliksi.

Museo on tehty pieteetillä ja merihärveleitä on nähtävillä moneen lähtöön. Militaariosasto haukkaa kokonaisuudesta puolet – merenkäynnin historiahan on myös sotahistoriaa, halusi sitä tai ei. Lisäksi museossa on panostettu oheismateriaaliin, pienoismalleista seinäteksteihin ja laajaan valikoimaan kosketusnäyttömultimedioita. Pääosassa ovat kuitenkin merelliset menopelit ja muu merirekvisiitta miinoista majakkapoijuihin.

Museon kiintotähtenä toimii huomattavasti Suomen Vesikkoa kookkaampi sukellusvene Lembit. Brittivalmisteinen Lembit on vuodelta -36, mutta se on entisöity huolellisesti alkuperäisasuunsa. Lembit on installoitu näyttävästi museon kolmikerroksista arkkitehtuuria mukaillen vesirajaan ja vähän sen alle. Hallissa nimittäin liikutaan veden alla, pinnalla ja ilmassa. Tila on otettu haltuun erittäin hyvällä hyötysuhteella, mutta silti ehdottoman elämyksellisesti.

Keskeistä Lennusadamassa on myös sen osallistavuus. Yleisö saa pukeutua neuvostohenkisiin univormuihin, lentää lentosimulaattorilla, ohjata radio-ohjattavia laivoja, tutustua sukellusveneen ohjaamiseen tai harjoittaa ilmatorjuntaa.

Museo onkin mainio koko perheen paikka, isältä pojalle, mutta toimii myös kaltaisilleni välimallin lapsenmielisille. Suomen museoliiton kävijätutkimus vuodelta 2011 kertookin, että erikoismuseoiden asiakkaista miespuolisia löytyy keskimääräistä enemmän. Myös monen kävijätutkimukseen osallistuneen kohdalla ilmennyt toive mahdollisuudesta kosketella näyttelyobjekteja toteutuu Lennusadaman interaktiivisessa ympäristössä.

Museokahvila jatkaa museon siistiä ja toimivaa linjaa, samoin valoisissa tiloissa toimiva museokauppa. Museokrääsän suhteen on yritetty hakea jossain määrin merihistoriallista ulottuvuutta. Tai vain historiallista, kuten neuvostoliittolaisten minisotamiesten kohdalla.

Vaikka suomalaiset ovatkin pohjoismaiden laiskimpia museoissa kävijöitä, toivoisi Lennusadaman saavuttavan myös suomalaisturistien keskuudessa suosiota. Näyttävän museorakennuksen entistäminen on kustannettu 70 % osuudella EU-varoin, joten menkää vaikka kostoksi sisään – lupaan että myös vastinetta on tarjolla.

Lennusadam – Seaplane Harbour