Tahtoisin virkata Wunderbaumin

Mitä elämä olisikaan ilman YouTubea! Aktiivisten kansalaisten tekemät ”how to” -videot ovat tarjonneet itselleni avun moneen arjen pulmaan. Niiden avulla olen muun muassa kiinnittänyt irtoripset ja neulonut villasukan kantapään.

Ensi viikonloppuna vietetään Helsingin sarjakuvafestivaaleja, joissa Kiasma on mukana yhtenä tapahtumapaikkana. Itselleni ehdottomiin festaritäkyihin kuuluu ompeluseura, joka kokoontuu perjantaina 7.9. Kiasmassa. Taiteilijat Hanneriina Moisseinen ja Kaija Papu virkkaavat, kirjovat ja piirtävät yhdessä yleisön kanssa. Välineinä on muun muassa villa- ja kirjontalankoja, kankaita, koukkuja, neuloja, paperia ja tussia. Seurassa voi kokeilla kirjotun sarjakuvan tekoa tai vaikka virkata hahmoja omaan tarinaan. Jos haluaa päästä rivakasti toimeen, mukaan voi tuoda valmiin kuvaidean tai luonnoksen.

YouTube tarjoaa totta kai pari ohjeistavaa videota, joiden avulla voi nostattaa tunnelmaa ja ottaa välineitä haltuun jo kotona.

http://www.youtube.com/watch?v=5etm_GKZGfA

Nämä ovat ala-asteelta hämärästi tuttuja: etupisto, ketjupisto, varsipisto ja pykäpisto. Video näyttää, millaista jälkeä kirjomalla saa aikaan. Tällä repertuaarilla pääsee kuvanteossa pitkälle!

http://www.youtube.com/watch?v=_gmqY7KAvyw

Tässä tehdään isoäidinneliö, mutta ketjusilmukka ja pylväs ovat täysin käypää tavaraa muuhunkin virkkaukseen. Osaisikohan poliisiauton virkannut Kaija Papu opastaa, miten syntyy villainen Wunderbaum?

Niin – mitä olisi elämä ilman YouTubea? Varmaankin sellaista, että kysyttäisiin neuvoa ja opittaisiin toisilta, ja kokeiltaisiin hommia yhdessä. Sitä on luvassa perjantaina!

Kulttuuri DIY Suosittelen

Alitajuista genitaalikuumotusta 1600-luvulta

Kiasman Päin näköä! -sarjisnäyttely on nyt viimeistä viikkoa auki. Viimeisellä viikolla on melkoinen suma sarjisohjelmaa, sillä näyttelyn päättymisviikonloppu osuu yksiin 7.-9.9. järjestettävien Helsingin sarjakuvafestareiden kanssa.

mieke_bal.jpg

Viikon sarjakuvapainotteisen ohjelman käynnisti Päin näköä! -sarjakuvanäyttelyyn liittyvä Kerronnallinen maalaus tilassa -symposium. Viikon muuta ohjelmaa huomattavasti teoreettisempi pläjäys oli jännä tapa nyrjäyttää omat kuvienkatselutottumukset uusille raiteille.

Taideteoreetikko Mieke Bal puhui symposiumissa tilan ja kuvan suhteesta ja kertoi tällaisen havainnollistavan esimerkin:

Rembrandtin kuuluisassa maalauksessa Simson ja Delila Simson on perin juurin liemessä. Sotilaat pitelevät häntä paikoillaan, joku tunkee keppiä silmään ja seisaallaan oleva köriläs uhkaa keihäällä.

rembrandt_samson_and_delilah._oil_on_canvas_206_x_276_cm_1636.jpg

Olemme tottuneet katsomaan esittävää maalaustaidetta kolmiulotteisesti: hahmotamme taulun perspektiivin ja pystymme mielessämme muodostamaan kuvan maalauksessa esitetystä tilasta. Jos Rembrandtin taulua katsoo kolmiulotteisesti – kuten yleensä katsomme – uhkaava keihäs osoittaa kohti Simsonin rintaa ja kaulaa.

Mutta jos katsommekin kuvaa kaksiulotteisena pintana, keihäs kulkee tasan Simsonin sukukalleuksien kohdalta. Tätä yksityiskohtaa tulee harvemmin huomattua, mutta yhtä kaikki se vaikuttaa alitajuisesti siihen, miten taulua tulkitsemme. Simsonin avuttomuus ja ahdinko on paljon syvempää, kun häntä kolmiulotteisen osoittelun lisäksi uhataan myös viiltävällä (ja monille katsojille näkymättömällä!) kaksiulotteisella uhalla.

Mielenkiintoinen huomio!

Mutta alleviivataan nyt vielä, että viikon muu ohjelma on paljon sarjakuva-aiheisempaa ja vähemmän genitaalikuumottavaa 😀

Muuta ohjelmaa voi tiirata esimerkiksi Sarjisfestareiden sivuilta ja – toivon mukaan – myöhemmin tällä viikolla myös blogausnostoista täältä Lilyn puolelta!

Kulttuuri Suosittelen Ajattelin tänään