Virkattu pakoputki ja muita ihmeitä

”Äiti, mennään sinne taiteilumuseoon”, nelivuotias pyytää ja tarkentaa vielä: ”Minusta taiteilu on elämässä hyvää.” Eihän tuollaisesta pyynnöstä voi kieltäytyä, perhe autoon ja Kiasmaan.

Ensin tutkitaan kaikki Kiasman pihan vesialtaat ja putous. Vettä on.

Pyöröovissa alkaa kiljunta: POLIISIAUTO! POLIISIAUTO! Kahdessa sekunnista molemmat pojat makaavat museon aulan lattialla virkatun poliisiauton takana. TÄÄLLÄ ON PAKOPUTKI! Ja kyllä, Kaija Papun teos on tarkka kopio poliisin Skoda Octaviasta, virkattuna.

Kun taide on tarkasteltu, mennään taiteilemaan. Museon toisessa kerroksessa kävijät saavat piirtää sarjakuvina omia Kiasma-kokemuksiaan. Auto, junarata…  kaksivuotias tuhertaa hiljaa ruutuja täyteen.

Nelivuotiaan taidetärpit olivat Päin näköä! -näytelyssä Tommi Musturin Samuelin olomuodot (liian jännittävä, mennään uudestaan, liian jännittävä, mennään uudestaan…) ja Katja Tukiasen Paradis k (ihanat valot).  Camouflage-näyttelyn suosikkiteoksia olivat Tommi Grönlundin ja Petteri Nisusen Slidepipe, jossa metallikuulat vierivät putkessa ja putoavat toisessa päässä laatikkoon mahtavasti ääntä tuottaen, Hans-Christian Bergin valtava punainen ” turbiini” (mikä tuo on?) sekä Silvia B:n lapsihahmot (mutta ovatko ne OIKEITA lapsia?).

Lopuksi juostiin vielä vauhdilla rampit alas ja vesialtaiden tarkistus. Vettä on edelleen.