Viikko on vierähtänyt hämmennellessä ja ruokkiessa. Ja myönnän, olen vähän jutellutkin Hermannille, niitä näitä, hämmentelyn seassa. Kiinnyn helposti asioihin. Ilmassa leijuu haikeutta.

Tänään Hermanni on valmis jaettavaksi ystäville.

Minä puolestani leivoin kakun. Tai itseasiassa kaksi pientä.

Kakussa maistuu suklaa ja hasselpähkinä. Ja ystävyys.