Minut valittiin Wellnessmallikilpailun finaaliin castingissä 3.6 Villa Grandessa!

Seurasin vuoden 2019 Wellnessmalli kilpailua ihaillen konseptia ja finalisteja. Oma Wellnessmalli matkani alkoi maaliskuussa 2020, kun minut valittiin semifinaalivaiheeseen. Hakiessani kilpailuun casting-päivän ilmoitettiin olevan huhtikuun lopussa. Kuitenkin ymmärrettävistä koronarajoituksista johtuen casting-päivä siirrettiin kesäkuun  alkuun. Edessä oli siis yli kahden kuukauden semifinaalivaihe.

Wellnessmalli-finalistit ja kilpailun luotsaaja Anni Vallius.                          Kuvaaja Linda ”Lifu” Lipponen 

Mitä tunsin semifinaalivaiheessa?

Semifinaalivaiheen ollessa näinkin pitkä pääsin oppimaan paljon uutta itsestäni. Valmistelin itseäni myös mahdolliseen finaalivaiheeseen, sillä sen takia tähän kisaan lähdin ylipäätään. Kahden kuukauden aikana ehtii tapahtua yllättävän paljon ja käymään läpi myös erilaisia tunteita. Välillä tuli verrattua itseään muihin semifinalisteihin ja olemaan liian ankara itselleen. Kuitenkin näiden ajatusten hiipiessä muistuttelin itseäni siitä, että kaikki olemme yksilöitä ja on tärkeää keskittyä vain siihen omaan juttuunsa. Omat juttuni tekevät minusta minut. Uskon sen olevan yksi osasyy siihen miksi olen Wellnessmalli-finalisti.

Mistä kilpailussa on kyse?

Wellnessmalli kilpailussa etsitään hyvät elämäntavat omaavaa valovoimaista persoonaa, joka toimii hyvinvointialan esikuvana niin nuorille kuin vanhemmillekin. Sporttisuus ja iloinen elämänasenne huokuu Wellnessmalli-kilpailun voittajasta. Semifinaalista valitaan Wellnessmalli-kilpailun finaaliin kymmenen sporttista kaunotarta.

Finalisteilla on yli neljän kuukauden aikana erilaisia koulutuksia ja tapaamisia yhteistyökumppaneiden kanssa. Meillä tulee myös olemaan erilaisia kuvaksia, kuten Fit-lehden kuvaukset. Tapaamme myös showtreenien parissa harjoitellen finaalishowta, mikä nähdään finaalissa I Love Me -messuilla 18.10.2020. 

Päivittelen tänne ja Instagramiini kilpalusta, pysykää siis kuulolla!

♡, Sahar

Endometrioosi, se näkymätön sairaus. Endometrioosia sairastaa 10-15% hedelmällisessä iässä olevista naisista. Se on yksi yleisimmistä naistentaudeista. Tämä sairaus ei näy päällepäin ja usein ei ymmärretä, että nainen voi kärsiä kovasta kroonisesta kivusta ja näyttää huolitellulta ja hymyillä.

Mikä on endometrioosi?

Endometrioosi on kohdun limakalvon sirottumatauti, jossa kohdun limakalvon kaltaista kudosta kasvaa kohdun ulkopuolella esimerkiksi munasarjoissa, munanjohtimissa , vatsakalvolla, sekä kohdun, suolen ja virtsarakon pinnoilla. Endometrioosi ei ole koskaan samanlainen ja oireiden kirjo on erittäin laaja.

Mitä endometrioosi aiheuttaa?

Endometrioosi on elimistön krooninen tulehdustila, joka voi sabotoida ihmissuhteita ja muita elämän osa-alueita. Endometrioosi aiheuttaa kroonista kipua, heikentää sitä sairastavan elämänlaatua ja aiheuttaa lapsettomuutta. Endometrioosi on uusiutuva, krooninen sairaus. Lopullista parantavaa hoitoa ei valitettavasti ole vielä löytynyt, mutta oireita voidaan hoitaa muun muassa tulehduskipulääkkeillä, hormonilääkkeillä tai leikkauksella. Jatkuva uupumus ja krooninen kipu vaikeuttaa elämää, työssä käymistä ja vapaa-ajan aktiviteetteja. Muiden saattaa olla  vaikea ymmärtää miksi menoja täytyy perua viime tingassa, tai kotiin täytyy lähteä kesken illan vieton.

Minun endometrioosini

Aloin epäillä endometrioosia itselläni vuonna 2012. Kuukautiseni olivat aina olleet kivuliaat ja jouduin olemaan poissa koulusta kuukautisien ensimmäisien päivien aikana. Kuitenkin vuonna 2012 kivut menivät vielä sietämättömämmiksi ja jouduinkin päivystykseen useita kertoja. Lopulta sain minipillerit kouraan ja söin niitä puoli vuotta ilman minkäänlaista apua. Kokeilin neljää eri minipilleriä ja kerran e-pillereitä, mitkä laukaisivat mulla jo ylä-asteelta tutun migreenin.

Gynekologin tarkastuksissa ei löydetty endometrioosiin viitteitä, mutta kaikki oireet edelleen täsmäsivät. Vaikka endometrioosi on yleinen,  on sen tunnistaminen vaikeaa. Diagnoosin saaminen saattaa kestää jopa 9 vuotta. Endometrioosi ei välttämättä näy ultrassa, eikä sitä aina osattaisi tunnistaa. Magneettikuvaus paljastaa kystat ja pesäkkeet, mutta ei välttämättä pieninä pisteinä sirottunutta endometrioosia.  Kokonaiskuva saattaa usein selvitä vasta vatsaontelon tähystysleikkauksella eli laparoskopialla. Laparoskopiaan ei ole helppo päästä ja se määrätään yleensä vasta kun tarkoitus on poistaa endometrioosia. Itse sain lähetteen laparoskopiaan vasta kun löysin lääkärin, jolle itkin epätietoisuudestani ja kovasta halustani päästä kyseiseen toimenpiteeseen.

Sain vuosien odotusten jälkeen vihdoin lähetteen laparoskopiaan. Sain ajan maaliskuulle 2019. Odotin innolla, koska pääsisin vihdoin eroon epätietoisuudesta. Vastoin odotuksiani en saanutkaan varmuutta siitä onko minulla endometrioosi vai ei. Laparoskopiassa oli löytynyt pari epämääräistä muutosta, jotka poltettiin pois. Tottakai olin iloinen, että mitään sen pahempaa ei löytynyt. Silti olin pettynyt, koska toivoin saavani syitä oireisiini. Kuitenkin endometrioosia ei suljettu pois, sillä joskus pesäkkeet saattavat olla niinkin pieniä, että ne jäävät huomaamatta. Kipujen voimakkuus ei kuitenkaan korreloi endometrioosikudoksen määrän tai levinneisyyden kanssa. Jopa pienet pistemäiset kudokset voivat tuottaa pahoja oireita.

Nykyään minulla on hormonikierukka, mistä on ollut suurin apu kipujen kanssa. Olen myös saanut apua liikunnasta ja oikeanlaisesta ruokavaliosta. Olen huomannut stressin vaikuttavan kipuihin. Vastustuskyky kannattaa pitää mahdollisimman korkealla, sekä riittävät yöunet ovat tärkeät.

♡, Sahar