Traumaattinen muisto
Haluan kertoa mun elämäni kamalimman ja pelottavimman tapahtuman, minkä olen kokenut. Tämä tapahtuma vaikuttaa edelleen jokapäiväiseen elämääni todella paljon.
Tapahtumapaikkana oli yksi Etelä-Suomen kaupungeista, mutta kaikki alkoi Pohjois-Savon pikkukaupungista, jonne menimme puolison kanssa kaverin luokse. Tälle meidän kaverillemme me kerroimme puolisoni kanssa, millainen sen kaverin tyttöystävä oikeasti on. Heillä oli tullut paha riita ja tarkoituksena oli selvittää välit.
Olimme siinä kaverin luona yhden yön, jonka jälkeen jatkoimme kolmisin matkaa Etelämpään. Luulimme puolison kanssa koko ajan, että kaveri on uskonut meitä, mitä olemme hänen tyttöystävästään kertoneet
Etelä-Suomessa vastassa oli kaverin tyttöystävä ja hänen kaverinsa, jota emme tunteneet, ja meillä ei ollut mitään tietoa minkälainen tyyppi hän todellisuudessa oli… Kaveri ja hänen tyttöystävänsä alkoivat selvitellä välejään, ja kaikki näytti hetken menevän ihan hyvin. Tällä meille tuntemattomalla tyypillä oli seksihuumetta, jota minäkin kokeilin koska mua kiristettiin siihen. Lisäksi joimme. Itse en juonut paljoa.
Aluksi tämä tuntematon tyyppi oli mukavan oloinen, mutta sormia näpäyttämällä käytös muuttui. Hän alkoi muun muassa huutamaan miksi ollaan tunkeuduttu hänen kotiinsa. Sitten hän soitti hätäkeskukseen meistä valheellisia juttuja.
Muistan, kun siellä pyöri moottoripyöräjengi Helvetinenkelit samaan aikaan kaupungilla.
Kaverilla ja sen tyttöystävällä tuli riitaa, jonka takia kaveri lähti ulos. Mun puoliso lähti hänen peräänsä, jonka jälkeen jäin asuntoon kaverin tyttöystävän ja sen tuntemattoman tyypin kanssa.
Yritin lähteä myös ulos, mutta yhtäkkiä tämä tuntematon tyyppi otti veitsen ja uhkasi tappaa mut, jos lähden. Silloin ajattelin, että kuolen. Tilanne rauhoittui ja mun puoliso ja kaveri tuli takaisin sisälle. Kaverin tyttöystävä sai puhuttua kaverille, mutta kaveri uskoi mieluummin tyttöystäväänsä kuin meitä.
Sitten tämä tuntematon tyyppi muuttui taas… Hän käski meitä poistumaan kodistaan ja tietenkin meidän piti lähteä. Alkoi olla myöhä ja mun puoliso oli todella humalassa ja itse olin todella väsynyt. Akut oli vähissä molempien puhelimissa. Meillä ei ollut paikkaa mihin mennä ja jouduin ”raahaamaan” puolisoa ympäri kaupunkia. Mulla oli todella kylmä.
Yritettiin löytää joku paikka mihin mennä ja vihdoin päästiin yhteen rappukäytävään. Vähän aikaa nukuttiin siellä, tai ainakin yritettiin pelon vallassa, että mitä jos joku näkee ja soittaa poliisit. Niinhän siinä kävikin, kun oltiin nukuttu.
Heräsimme siihen, kun poliisit osoittelivat taskulampuilla meitä ja käskivät meidät pois käytävästä. Mentiin takaisin samaan paikkaan tuntemattoman tyypin kotiin ja kaikki oli ihan okei. Haluttiin kuitenkin pois sieltä ja ajattelimme, että sinne emme enää ikinä mene, ja laitoimme samalla välit poikki kaikkiin kolmeen. Vihdoin pääsimme junalla takaisin kotiin ja menimme saman tien nukkumaan.
Tänä päivänä tapahtumat tulevat lähes päivittäin mieleeni. Esimerkiksi kylmä ilma, jotkin ihmiset tai elokuvat/ohjelmat laukaisevat muistot. Joskus ne tulevat itsestään.