Ajattelin kertoa vähän meidän lemmikeistä.

Säde: mustavalkoinen,rauhallinen, siisti ja aika arka. Säde tulee aina mun päälle pötköttää kun me mennään puolison kanssa nukkumaan. Välillä se tekee samaa kun äitinsä eli aukoo suuta mutta ei maukaise😅 Säde on luonteeltaan semmoinen että ei oikeen osaa pitää puoliaan mutta kyllä se pikkuhiljaa siihen oppii. Säde tuli meille 25. Joulukuuta 2020

Lilo: kilppari kissa, energinen, sottapytty ja rohkea. Lilolla on semmoinen pehmolelu hiiri joka ollaan nimetty Jerryksi. Lilo maukuu aina se suussa. Lilo syö kaikkea mikä vaan on syötävää😅 Lilo tuli meille 7. Kesäkuuta 2021

Alvin: Venäjänkääpiö hamsteri, energinen, hassu, välillä vähän arka tosin se on alle vuoden vielä. Sillä on häkissä semmoinen mökki ja se tykkää sieltä aina hyppiä alas😂 Se rakastaa vessapaperia, vessapaperin hylsyjä, kanamuna kennoja, pähkinöitä, kurkkua, paprikaa, mustikkaa ja jauhomatoja. Alvin tuli meille 9. Tammikuuta 2024

Meillä on myös miljoonakaloja, partamonneja ja yksi piikkisilmä. Se on rentouttavaa katsella niitä.

Sain puolisolta tänään kukkia🥰❤️ ihana kun alkaa olla jo lämmin niin tarkenee olla parvekkeella ja ei tarvitse pukeutua niin paljoa.☺️

Heips! Ajattelin julkisesti kertoa mun ajatuksia jota käyn joka ikinen päivä läpi mun päässäni… Kun katson peilistä niin ajattelen että hyi kauhee ja oksettaa itteni niin paljon. Mua hävettää mun naama ja koko kroppa. Mietin välillä että voisinpa olla joku muu tai edes ihan eri näköinen. Aina kun pitäs lähteä jonnekin niin tekisi mieli laittaa pussi päähän. Tuntuu että kaikki ajattelee että hyi kamala minkä näköinen toi on yms…. Mä oon aina ollut vähän semmoinen omassa kolossa elelijä varmaan yksi syy on just se kun häpeän itteeni niin paljon ja varmaan myös ahdistus joka kiusaa mua joka päivä. En tykkää olla sosiaalinen yhtään. Mulla on todella huono itsetunto olen vuosia yrittänyt korjata sitä mutta ei onnistu millään. Mua on kiusattu todella pahasti peruskoulusta yläasteeseen asti. Ensin se oli sanallista ja sit se alkoi mennä fyysiseksi. En uskaltanut kertoa siitä kellekään. Mua pelotti mennä joka aamu kouluun ja välillä lintsasin että olen kipeä yms. En vaan halunnut mennä kouluun  enkä jaksanut sitä paskaa enään. Siitä on jäänyt traumat josta tuskin pääsen koskaan yli. Mulla on ystäviä jotka hyväksyy mut just sellaisena kun olen. Rakastan meikkaamista. Tunnen itseni jotenkin siedettävän näköiseksi meikeillä. Mulla on aivan ihana äiti, mummi, puoliso, sisko, sen mies, ja heidän ihana koira joka sen hurmuudellaan sulattaa aina mun sydämen kun nään sen🥰 ja ei en missään nimessä unohtanut mun lemmikkejä Lilo, Säde, Alvin ja kalat❤️ Meidän naapurin seura myös piristää. Mutta nyt vähän iloisempiin asioihin😅 Tein tänään kanapastaa. Rakastan kokkaamista. Siinä voin mennä semmoiseen omaan kuplaan ja tykkään nimenomaan kokata yksin. Unelmoin melkein joka päivä jostain esimerkiksi reissuista. Kun vaan uskaltaisin enemmän nauttia elämästä. Kerran me kuitenkin täällä vaan eletään ja pitäisi elää täysillä! Sovittiin just naapurin sekä  puolison kanssa että mennään ensiviikolla kaupungille vähän shoppailemaan ja syömään. Jännittää vaan jo nyt että saanko paniikkikohtauksen tai ahdistaako mutta eiköhän se hyvin mene. Rakastan shoppailua😍🙈 Rakastan kauhu elokuvia en niinkään tykkää romanttisista elokuvista ne on musta tylsiä😅 jännitystä ja toimintaa sekä draamaa sitä pitää olla!